Suhteet & seksi

Miksi muutos tuntuu niin hitaalta? Sanotaan että ihmisten asenteiden muuttuminen vaatii eliniän.

Tosiasiassa jotkin muutokset tapahtuvat lopulta nopeasti. Esimerkiksi ravintoloissa tupakointi oli hyvin yleistä reilu kymmenen vuotta sitten. Nyt kaikki ravintolat ovat savuttomia.

Stanfordin yliopiston psykologian tutkijat selvittivät muutokseen vaikuttavia seikkoja. Tiedetään että ihmisillä on taipumus säilyttää kaikissa asioissa status quo. Tämä tarkoittaa sitä, että suurimmalle osalle ihmisistä asiat ovat hyvin, kun ne eivät muutu.

Yhteisön normeilla on taipumus säilyttää kulloinenkin tasapainotilanne.

Joskus ihmisten asenteet saadaan muuttumaan lainsäädännöllä. Tällöin valtiovalta kertoo, mikä toivottu tavoite on. Suurin osa suomalaisista saatiin valistuksella, asennekasvatuksella ja uudella lailla käyttämään autoissa turvavyötä.

Stanfordin tutkijat huomasivat, että ihmisten käytös muuttuu eniten silloin, kun heille tulee sellainen tunne, että yhteiskunta on nyt muuttumassa ja muut ihmiset ovat jo alkaneet muuttaa käytöstään tiettyyn suuntaan.

Tutkijat testasivat oikeassa elämässä, miten ihmisten toiminta muuttuu, jos he lukevat kehotuksia tietynlaiseen toivottuun käytökseen, tai jos heille kerrotaan, että monet ovat jo alkaneet tehdä asioita uudella tavalla.

Yksi testi koski lihansyöntiä Stanfordin kampuksella. Jos ihmisille vain tiedotetaan, että ilmastonmuutoksen takia olisi järkevää vähentää lihansyöntiä, vain harva muuttaa käytöstään.

Jos ihmisten sen sijaan annetaan ymmärtää, että yhä useampi on jo vähentänyt lihansyöntiä, kannustaa se jopa joka kolmatta valitsemaan kasvisruoka-annoksen.

Pelkkä valistus ja saarnaaminen ovat liian tehottomia välineitä useimpien ihmisten taivutukseen. Ihmisiä pitää houkutella niin, että he kokevat olevansa mukana uudistuksen hyvässä aallossa, edelläkävijöitä, hyviksiä, eivätkä mitään peränpitäjiä ja jarruja.

Jos ihmisestä tuntuu, että muutos on jo käynnissä, ja tulevaisuudessa koko ihmiskunta alkaa tehdä jonkin asian toisin, voi muutos olla hyvinkin nopeaa. Ihmiset haluavat olla mukana massan liikkeessä, mutta he tarvitsevat selvän mallin miten toimia.

Ihmisen sympaattinen hermosto mukautuu usein läheisten ihmisten kanssa samantahtiseksi. Psykologi Anu Karvosen väitöstyössä havaittiin terapiaan hakeutuvien parien keskinäisen synkronian olevan huono.

Onnettomat, riitaisat parit eivät enää ymmärrä toistensa sanoja ja kehonkieltä. Huonosti menevässä suhteessa kumppanit käyvät eri rytmissä.

Tahdosta riippumaton sympaattinen hermosto on hyvä stressin ja tunteiden säätelyn mittari. Tunteet ja tuntemukset, esimerkiksi ahdistuneisuus, vaikuttavat suoraan kehon toimintoihin, eikä ihminen pysty teeskentelemään reaktioitaan.

Jyväskylän yliopistolle tekemässään väitöksessä Karvonen huomasi, että parhaiten synkroniassa olivat työparina työskentelevät terapeutit. Myös asiakas ja terapeutti saattoivat olla hyvässä synkroniassa keskenään, toisin kuin terapiaan hakeutuneet parit.

Terapian jatkuessa myös pariskuntien synkronia alkoi parantua. Karvosen mukaan psykoterapian on ajateltu auttavan puheen kautta. Nyt näyttää siltä, että myös sanattoman viestinnän kehittäminen parantaa ihmisten keskinäistä ymmärrystä ja hyvinvointia.

Karvonen mittasi tutkittavien fysiologisia reaktioita etupäässä sympaattisen hermoston toiminnan avulla. Sydämen sykkeeseen liittyviä muuttujia ja ihon sähkönjohtavuutta mitattiin terapian alussa ja sen edetessä.

Pareilta myös kysyttiin heidän hyvinvoinnistaan. Parempi synkronia puolison kanssa edisti hyvinvointia, erityisesti naisilla.

Viime keväänä voimaan tullut uusi avioliittolaki sai paljon huomiota homojen oikeuksien parantumisen takia. Julkisuudessa ei juuri hehkutettu isien uutta oikeutta päättää lapsen kastamisesta.

Aiemmin riitatilanteessa äiti on saanut itsenäisesti päättää lapsen uskonnollisesta yhteisöstä. Lapsen äiti on siis voinut lain mukaan kastaa alle 1-vuotiaan lapsen esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon, vaikka lapsen isä olisi kieltänyt kasteen.

Kun asiaa puitiin eduskunnan lakivaliokunnassa, ei isien päätösoikeutta pidetty kovin tärkeänä. Yksi syy vähättelyyn oli se, että vain harvat vanhemmat riitelevät uskontokysymyksistä.

Onneksi terve järki ja oikeus voittivat, ja isät saivat maaliskuussa 2017 yhtäläisen oikeuden päättää lapsen mahdollisesta uskonnollisesta yhdyskunnasta.

Tasa-arvoasioita pohdittaessa tulee muistaa, että myös miehet voivat joutua epäreilun kohtelun uhriksi. Monet kulttuuriset käytännöt suosivat toista sukupuolta, ja muutokset nostavat yleensä porun.

Isien rooli on kasvanut monessa perheessä. Nuoret isät pitävät yleensä kummankin vanhemman yhteistä vastuuta lapsesta itsestään selvänä. Myös lakipykälien tulee olla sellaisessa muodossa, että tämä on mahdollista.

Mitä muita lakeja on vielä syytä muuttaa?

Pisa-sota alkaa laantua. Liian suuri osa pojista saa taas rauhassa syrjäytyä.

Joidenkin miesten mielestä koulun suurin ongelma on se, etteivät opettajat pissaa seisten.

Jos opettajilta kysyy, ja kukaanhan ei kysy, on vastaus työ. Monen opettajan mielestä pojat ovat liian laiskoja.

Suomalaisten tyttöjen ja poikien osaamisen ero luonnontieteissä, lukemisessa ja luovassa ongelmanratkaisussa on OECD-maiden, eli kehittyneiden maiden, suurin.

Ennen luultiin, että jotkut ovat hyviä matematiikassa, toiset kielissä. Yhä useammissa tutkimuksissa on selvinnyt, että varsinkin silloin, kun on kyse kouluosaamisesta, lukeminen ja laskeminen korreloivat selvästi.

Eli se joka laskee hyvin, yleensä myös lukee sujuvasti. Jolla on ongelmia matematiikassa, on usein vaikeuksissa myös kirjainten kanssa.

Oppimista saattaa selittää parhaiten yleisälykkyys (ns. GI eli general intelligence), joka alkaa olla maailmalla yleisin mitattava älykkyyden ja lahjakkuuden muoto. Nykyajan työelämässä, ja muussakin elämässä, on yhä vähemmän tilaa kapealle älykkyydelle.

Miten älyä voi kehittää?

Lukemalla lapselle ja näyttämälle hänelle esimerkkiä lukemisen nautinnosta.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen kognitiivisten kykyjen kehitystä 10-16 -vuotiaana selitti eniten lukeminen, erityisesti lukemisen harrastaminen huvin ja nautinnon vuoksi (”reading for pleasure”). Esimerkiksi soittoharrastuksesta ei ollut samanlaista hyötyä. Lukemisen harrastaminen ennusti lapsen menestystä jopa enemmän kuin vanhempien koulutus.

Isien kannattaa edelleen viedä lapsiaan fudistreeneihin ja viulutunneille, mutta jos oikein haluaa panostaa lapsen kognitiivisiin taitoihin, fiksuinta on ryhtyä lukemaan.

Mikä parasta, runsas lukeminen ei pelkästään paranna lukutaitoa, sanavarastoa ja yleisiä kognitiivisia taitoja, vaan se parantaa jopa matematiikan osaamista!

Tulevatko häirintäpuheet jo korvista? Auttaako #MeToo-kampanjan aiheuttama laaja avautuminen (seksuaalisesta häirinnästä) törppöjä tajuamaan, ettei toista saa ahdistella?

Miksi johtavassa asemassa oleva vähemmän viehättävä ikäihminen kuvittelee hyvännäköisen parikymppisen hyppäävän riemusta kiljuen hänen sänkyynsä? Miksi mieskansanedustaja ei edes paljastuttuaan myönnä käpälöineensä työpaikkansa nuoria naisia?

Feministit ovat selittäneet seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia vallankäytöllä. Valta siihen usein liittyykin, mutta ahdistelulle näyttää olevan muitakin syitä ja selityksiä.

THL:n mukaan Suomessa seksuaalinen häirintä kohdistuu varsinkin 15-34-vuotiaisiin naisiin, joista puolet on joutunut miesten ahdistelun kohteeksi. Samanikäisistä miehistä noin viidennes on joutunut naisen tekemän seksuaalisen häirinnän uhriksi.

Naisista kaksi ja miehistä kolme prosenttia on joutunut samaa sukupuolta olevan henkilön häiritsemäksi.

Ongelma on siis varsin yleinen.

Voiko yksipuolinen lähentely johtua jostakin muusta kuin pelkästään tekijän sikamaisuudesta?

Poliittisen päivittelyn sijaan tiedeyhteisö yrittää löytää selityksiä ja ratkaisuja asiaan.

Yhdysvalloissa kampusraiskaukset ovat iso ongelma. Miksi jotkut syyllistyvät seksirikokseen, vaikka heidän pitäisi kaiken järjen mukaan tajuta tekevänsä väärin?

Osa ahdistelijoista valehtelee luulleensa uhrin halunneen seksiä kanssaan. Jotkut ovat ilmeisesti aidosti harhaluulojen vallassa.

Iowan yliopiston psykologian tutkijat ovat eri tavoin tutkineet miesten ja naisten kykyä lukea ihmisen mahdollista seksuaalista halukkuutta. Kaikki eivät osaa tulkita toisen ihmisen nonverbaalia viestintää.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että aggressiivisesti naisiin suhtautuvilla miehillä on huono kyky ja halu ymmärtää naisen tahtoa. Nämä miehet eivät kuuntele naisen puhetta, eivätkä he ymmärrä muitakaan toisen sukupuolen lähettämiä viestejä.

Yhdessä tutkimuksessa opiskelijoille näytettiin kuvia eri tavoin pukeutuneista naisista erilaisissa asennoissa ja kuvattuina eri ympäristöissä. Naisia oli myös pyydetty esittämään erilaisia tunnetiloja. Tutkittavien piti arvioida oliko kuvan nainen mahdollisesti halukas seksin harrastamiseen.

Tutkijat selvittivät myös opiskelijoiden suhtautumista raiskauksiin. Ns. raiskausmyönteiset miehet eivät osanneet kovin hyvin arvioida naisten ilmeitä ja eleitä.

Osa miehistä ajattelee, että naisen minihame tai tietty tila/ ympäristö (esimerkiksi makuuhuone tai baari) tarkoittaa sitä, että pedon saa päästää irti. Vaikka nainen ei siis millään tavalla elehtisi tai ilmehtisi siihen suuntaan, että olisi valmis harrastamaan seksiä kyseisen miehen kanssa, voi jokin tekijä ympäristössä tai naisen vaatetuksessa saada miehen kuvittelemaan niin.

Erityisen huonosti nämä törpöt hahmottivat tilanteen, jos nainen oli kaunis. Osa miehistä kuvittelee, että hyvännäköinen nainen haluaa automaattisesti harrastaa seksiä, ja juuri heidän kanssaan.

Tutkimussarjan johtaja professori Teresa Treatin mukaan miehet kuitenkin oppivat melko lyhyellä ohjauksella tunnistamaan aiempaa paremmin naisten todellisia viestejä. Seksuaalisista harhakuvitelmista voi siis herätä ja voi opetella olemaan ihmisiksi.

Varmasti osa seksuaalista häirintää harrastavista naisista on yhtä huonoja tulkitsemaan miesten antamia vihjeitä mahdollisesta seksuaalisesta halukkuudestaan.

Kaunis tai komea ulkomuoto ei siis todellakaan ole mikään lupaus seksistä.

Lähteenä lisäksi: Mikko Puttonen: Miesten harhaluulot selittävät seksuaalista ahdistelua. Tutkimuksessa jotkut miehet päättelivät, että jos nainen on viehättävä, hän on kiinnostunut seksistä. HS 9.11.2017