Suhteet & seksi

Hyvin koulutettu äiti eroaa muita äitejä harvemmin.

Korkeasti koulutetun äidin lapsilla on suojatuin lapsuus ja eniten resursseja. Vain peruskoulun käyneet naiset eroavat muita äitejä useammin lapsen ollessa vasta päiväkoti-ikäinen.

Akateemisen äidin lapset elävät keskimäärin neljä viidesosaa lapsuudestaan ydinperheessä, kun matalan koulutustason äidin lapset saavat viettää vain puolet lapsuudestaan molempien vanhempien kanssa.

Akatemiatutkija Marika Jalovaara on analysoinut rekisteriaineistosta vuoden 1969 jälkeen syntyneiden naisten liitto- ja lastensaantihistorioita. Tutkimuksessa on selvitetty vuosina 2003-2009 syntyneiden lasten perhemuotoja ja niiden muutoksia 0-15 vuoden iässä.

Jalovaaran projekti ”Family Dynamics and Social Inequalities” on osa Suomen Akatemian eriarvoisuuden torjuntaa selvittävää tutkimushanketta.

Lukuisista aiemmista tutkimuksista tiedetään, että vanhempien sosioekonominen asema ja avioliitto suojaavat jälkikasvua. Hyvinvoivien ydinperheiden lapsilla on parhaat mahdollisuudet voida mainiosti tulevaisuudessa: he pärjäävät parhaiten kaikilla hyvinvoinnin mittareilla, kuten koulumenestys, terveys jne.

Peruskouluun opintonsa päättäneet naiset synnyttävät muita useammin lapsen ihan yksin. Koulutusta vaille jääneiden äitien lapsilla on kaksinkertainen todennäköisyys syntyä avoliittoon ja nelinkertainen todennäköisyys syntyä yh-äidille (korkeasti koulutettujen äitien lapsiin verrattuna).

Vain peruskoulun käyneiden (tai sen keskeyttäneiden) äitien lapsista 43 prosenttia kokee vanhempien eron ennen kouluikää. Näistä lapsista enää kolmasosa elää molempien vanhempiensa kanssa 15-vuotiaana.

Korkeasti koulutettujen äitien lapsista eron ennen kouluikää kokee 12 prosenttia. 71 prosenttia asuu omien vanhempiensa kanssa vielä 15-vuotiaana.

Uusperheiden muodostus on Suomessa yleistä. Kolmen vuoden kuluttua erosta jo neljä kymmenestä lapsesta asuu kahden vanhemman kodissa. Yh-äideille syntyneistä lapsista jopa neljä viidesosaa on viidenteentoista ikävuoteen mennessä jossain vaiheessa asunut kahden vanhemman perheessä.

Jalovaaran mukaan perhemuotojen eroavaisuudet voivat vahvistaa lasten sosiaalista eriarvoisuutta. Taloudelliset ja sosiaaliset resurssit jakautuvat hyvin epätasaisesti lapsiperheissä. Resurssien menetykset ovat yleisimpiä niillä, jotka ovat jo alun alkaen heikommassa asemassa.

Kiitos ja näkemiin! Tämä on toistaiseksi viimeinen blogaukseni Cityyn. Rakastakaa toisianne! <3

Romantiikka, rakkaudesta unelmointi ja ratsastavan prinssin odottelu yhdistetään naisiin. Naisia pidetään romanttisina haihattelijoina, joilla ei aina ole käsitystä parisuhteen todellisuudesta.

”Naistenlehdissäkin vaan luodaan väärää kuvaa rakkaudesta ja elämästä.”

Ehkä naistenlehdet yrittävätkin saada naisia edes vähän fiilistelemään rakkaudella? Naiset ovat nimittäin tutkimusten mukaan se vähemmän romanttinen sukupuoli.

Tutkijoiden mukaan kaikki johtuu tietenkin evoluutiobiologiasta: naisilla ei ole varaa romanttisiin kuvitelmiin. Mies voi tulla isäksi parin minuutin ponnistuksella, mutta nainen resursoi vähintään 20 vuotta elämästään mahdollisen jälkikasvun vaalimiseen.

Miehet rakastuvat naisia useammin ensi silmäyksellä. Esimerkiksi yhdessä 100 000 ihmisen tutkimuksessa 48 prosenttia miehistä ilmoitti rakastuneensa joskus ensisilmäyksellä, kun naisista vain 28 prosentille oli käynyt niin.

Miehet myös tunnustavat rakkautta naisia aikaisemmin. Nainen on harkitsevampi, hitaampi ja perehtyvämpi osapuoli heterosuhteessa.

Miehet elättelevät naisia useammin romanttisia uskomuksia parisuhteesta. Miehet uskovat keskimäärin useammin siihen, että maailmassa on vain yksi ainoa oikea vaihtoehto, joka on täydellinen minulle.

Romantikko uskoo, että sydämen valittu on aina rakastava, ymmärtäväinen ja hellä. Tai että tosi rakkaus kestää, venyy ja jaksaa, vaikka mikä tulisi.

Romanttisten elokuvien tarkoituksena onkin nähtävästi aivopestä naiset uskomaan samaan mielikuvaan. Aito romantikko voi hypätä uuteen suhteeseen empimättä, koska sydän sanoo niin.

Mutta miksi tätä ilmeisen väärää käsitystä naisista romanttisina höppänöinä halutaan ylläpitää?

Yhtäkkiä kumppani pimahti, tuli päihdeongelmaiseksi tai lihoi 30 kiloa. Yhtään en voinut arvata kenen kanssa menin naimisiin, valittaa yllättävän moni.

Parisuhdeneuvoja Marty Nemkon mukaan ihmisten pitäisi huomata varhaiset vaaran merkit parisuhteessaan.

Jos kumppani laihduttaa häämekkoa varten reippaasti, piilottelee päihteitä vaatekomeron perukoilla tai joutuu tosissaan ponnistelemaan, ettei löisi sinua riidan aikana, ovat nämä kaikki merkkejä siitä, että jatkossa voi tulla ongelmia.

Alkavan päihdeongelman peittely on seurusteluaikana normaalia. Harva haluaa ehdoin tahdoin kimppaan alkoholistin tai nistin kanssa. Jos kumppanisi katoaa tiuhaan juhlimaan tai ”jonnekin”, hän tuskin on kotona viihtyvää sorttia jatkossakaan.

Kumppanilla voi olla myös muita addiktioita, kuten peliriippuvuus, ostosmania, liiallinen liikunta tms. Jos kumppanillasi on tapana karata casinolle, treenata enemmän kuin ammattiurheilija tai piilotella Blahnikin kenkiä, ole varuillasi.

Jotkut kiihtyvät helposti pienimmistäkin ristiriidoista. Suhteen alkuvaiheessa useimmat hillitsevät itseään voimakkaasti antaakseen hyvän kuvan itsestään. Jos huomaat, että kumppanillasi on tapana raivostua herkästi, tai hän huutaa usein, tulee yhteinen elämä jatkossa olemaan aika myrskyisää.

Miten riitelette? Jos teillä on tapana riidellä rakentavasti, eli pysyä asiallisina ja muistaa, että rakastatte toisianne ja pyritte hakemaan ennemmin kompromissia kuin voittoa riidassa, on suhteella tulevaisuus. Jos riitely jo seurusteluaikana on tolkutonta, repivää ja loukkaavaa, parisuhde tuskin on pitkäikäinen. Tai sitten rakastat draamaa ja haluat kärsiä loppuikäsi.

Pieninkin fyysisen tai henkisen väkivallan merkki ennustaa paljon pahempaa menoa jatkossa. Kumppani joka tönäisee sinua seurusteluvaiheessa, antaa todennäköisesti itselleen luvan huomattavasti karkeampaan käytökseen sitten kun olette naimisissa.

Jos painon kanssa kamppaileva nuori henkilö onnistuukin pysymään normaalipainossa seurusteluaikana, voi hyvinkin käydä niin, että heti häiden jälkeen alkaa pizza maistua. Tutkimusten mukaan onnellisesti naimisissa olevat lihovat usein eniten. Kun siipan rakkaus on varmaa, ei tarvitse ponnistella hoikkuuden eteen. Jos kumppanin hoikkuus on sinulle tärkeää, katso hänen lapsuudenkuviaan ja vanhempiaan, ja mieti kuinka todennäköisesti hänellä on pysyvästi terveelliset elämäntavat.

Onko suhteenne tasapainossa tykkäämisen, huolehtimisen ja kiinnostuksen suhteen? Onko kumppanisi kiinnostunut mielipiteistäsi, tunteistasi ja tekemisistäsi, vai oletko sinä ainoa rakkautta osoittava osapuoli? Jos toinen on aina väsynyt töiden jälkeen ja haluaa olla rauhassa tai kavereiden kanssa, avioliitto tuskin tuo parannusta asiaan.

Haluatteko yhtä paljon seksiä? Tämä kysymys on vaikea. Suomessa seksitutkija Osmo Kontula on varoittanut alkuhuuman petollisuudesta. Naiset kärsivät keksimäärin miehiä useammin haluttomuudesta. Suhteen alussa naiset ovat usein paljon innokkaampia harrastamaan seksiä kuin myöhemmin suhteen vakiintuessa. Tähän on monta syytä. Yksi syy on ihastumisen mukanaan tuoma seksuaalinen halu. Suhteen arkipäiväistyessä se usein hiipuu. Jos seksi on todella tärkeä asia sinulle, kannattaa miettiä sitoutumista kumppaniin, joka haluaa ehkä kerran kuussa. Voi myös olla, ettei välillänne ole aitoa fyysistä vetovoimaa, vaikka kaikin muin tavoin kumppani olisikin ihana.

Miten suhtaudutte kodin siisteyteen ja yhteisistä asioista huolehtimiseen? Jos kumppanisi ei tiedä miten imuri toimii, tai ajattelee, ettei hänen tarvitse koskaan tankata yhteistä autoanne, oletko varma, että kestät tätä systeemiä jopa vuosikymmeniä?

Oletteko samaa mieltä työnteosta ja perheen rahoituksesta? Kumppanisi voi salaa suunnitella lopettavansa työnteon heti häiden jälkeen. Haluatko että vaimosi jää kotiin tai miehesi irtisanoutuu töistään? Aviopuoliso on elatusvelvollinen, joten tästä asiasta kannattaa sopia etukäteen.

Pikaruokaa syövillä naisilla on vaikeuksia tulla raskaaksi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan monta kertaa viikossa hampurilaisia, ranskalaisia ja pizzaa syövien naisten on selvästi muita hankalampaa tulla raskaaksi. Kolme hedelmää päivässä syövien naisten on taas selvästi keskimääräistä helpompi hedelmöittyä.

Elämäntapojen on jo kauan tiedetty vaikuttavan lastensaantiin. Tupakointi ja lihavuus heikentävät raskaaksi tulemista.

Nyt 5 598 naisen tutkimuksessa Australiassa, Uudessa Seelannissa, Irlannissa ja Britanniassa on osoitettu äidiksi haluavien nauttiman ravinnon laadun ja hedelmöittymisen välinen yhteys.

Jos haluaa tulla raskaaksi, kannattaa jättää roskaruoka pois ruokavaliosta ja alkaa syödä hedelmiä. Terveellinen, suositusten mukainen ruokavalio ja yksi hedelmä jokaisen pääaterian yhteydessä tai välipalaksi parantaa hedelmällisyyttä reippaasti.

Jotkut tutkijat ovat epäilleet sekundaarisen lapsettomuuden lisääntyneen. Ensimmäisen lapsen jälkeen raskaaksi tulo ei enää onnistukaan. Olisiko yhtenä syynä äitien ylipaino?

Tuoreen kotimaisen väitöskirjan mukaan naiset alkavat vähentää liikuntaa jo raskausaikana, eivätkä liikuntatottumukset yleensä palaa ennalleen.

Äitien ei kannattaisi tutkijoiden mukaan luopua liikunnasta. Useimmille odottaville äideille liikunta on terveellistä ja vauvan hyvinvointia edistävää.

Äitien ei ole pakko olla lihavia. Jokin perheiden elämäntavoissa ja kulttuurissamme saattaa edesauttaa äitien fyysistä passiivisuutta. On usein vain tahdon kysymys järjestää elämä terveellisemmäksi ja energisemmäksi.

Pari hedelmää päivässä ja lenkille ovat hyviä ohjeita kaikille lapsille ja aikuisille.

Rahaa ja omistamista rakastavat ihmiset ovat tutkimusten mukaan muita onnettomampia. Heillä on myös huonommat avioliitot.

Suurin osa parisuhteessa olevista ihmisistä arvostaa eniten elämässään hyviä ihmissuhteita. Suomalaisista aikuisista enemmistö asettaa ykkössijalle perheen.

Materialistit haluavat tyydyttää tarpeitaan tavaroilla, omaisuudella, rahalla ja rikastumisella. He kokevat hallinnan tunnetta kahmiessaan itselleen lisää rahaa ja omaisuutta.

Kukapa ei pitäisi rahaa lainkaan tärkeänä asiana? Tietyn taloudellisen tason saavuttaminen on ihmisten haaveissa. Riittävän mukavan elämänlaadun toteuduttua useimmat lakkaavat juoksemasta rahan perässä.

Tutkijat halusivat selvittää materialistien onnettomampien avioliittojen syitä.

Brigham Young -yliopiston avioliitto- ja perheprofessori Jason Carrollin johtamassa tutkimuksessa selvitettiin 1 310 henkilön materialismiin ja avioliiton merkitykseen liittyviä käsityksiä. Osallistujilta kysyttiin myös kuinka onnellinen heidän avioliittonsa on.

Materialistin elämäntapa on omiaan heikentämään avioliittoa. Materialisti käyttää liikaa aikaa materiaan ja rahaan.

Materialismi lisää riskiä ylivelkaantumiseen ja raha-asioiden sössimiseen. Tämä jatkuva rahastressi ei Carrollin mukaan ole kuitenkaan ainoa syy materialistin vähäisempään onnentunteeseen.

Materialistit pitävät avioliittoa vähemmän tärkeänä asiana kuin muut vastaajat. He myös kokevat avioliittonsa muita harvemmin onnelliseksi.

Tutkijoiden mukaan kaikki onnettomat materialistit eivät käsitä kuinka paljon aikaa he laittavat materiaan, ja kuinka vähän he panostavat ihmissuhteisiin. Tosiasioiden avaaminen esimerkiksi pariterapiassa voisi heidän mukaansa parantaa materialistien elämänlaatua.

Kuinka monen rahanahneen olet kuullut haluavan parantua?

Joskus miehet ihmettelevät, mikseivät pääse tapaamaan naista uudestaan. Journal of Sexual Medicine julkaisi joulukuun 2017 numerossaan artikkelin, jossa tutkailtiin naisten mielestä ikävää deittikäytöstä.

Miksi nainen ei halua tavata miestä uudelleen?

448 naista vastasi spontaanisti ja anonyymisti kyselyyn, jossa kartoitettiin vastenmielistä käytöstä ensitreffeillä. Mitä miehen ei pidä tehdä tai sanoa, jos haluaa jatkaa uuden tuttavuuden tapailua?

Ensimmäisellä kahdenkeskisellä tapaamisella naisten mielestä typerintä on ryhtyä tarmokkaasti koskettelemaan naista ja sanoa haluavansa seksiä.

Toiseksi eniten naisia ärsytti mies, joka kertoo olevansa naimisissa tai seurustelevansa vakituisesti.

Ensitreffeillä naista ei kannata viedä suoraan kämpille tai motelliin (hotelliin), eikä kertoa olevansa vain hetkeen tarttuva ihminen, joka ei halua sitoutua.

Naiset välttävät miestä, joka ei katso silmiin, eikä ole kiinnostunut tutustumaan naiseen paremmin.

Miehen ei kannata kertoa olevansa hyvä sängyssä.

Mitkä seikat saavat naisen luovuttamaan miehen suhteen?

Pahinta on flirttailla naisen edessä muiden naisten kanssa.

Nainen ei halua tapailla miestä, joka kertoo eksänsä havittelevan häntä yhä.

Miehen vaikeudet pysyä uskollisena karkottavat potentiaalisen naisystävän heti alkuunsa.

Miehen ei kannata kertoa nauttineensa kovasti seksistä prostituoitujen kanssa. Hänen kannattaa myös välttää tervehtimästä muita naisia erityisen kiinnostuneesti. Jatkuva kännykän räplääminen tai puhelimessa puhuminen ärsyttää naisia ensitreffeillä.

Eksän muistelu saa naisen innon lopahtamaan. Samoin entisten vaimojen tai tyttöystävien haukkuminen.

Naisten inhokkilistalla ovat siis varatut, sitoutumiskammoiset miehet, jotka haluavat vain seksiä. Joka suuntaan flirttailevat petturit tai entisiä ihmissuhteitaan muistelevat miehet eivät kiinnosta parisuhdetta etsiviä naisia.

Tulokset pätevät varmasti myös miehiin.

Jos mies etsii vakituista parisuhdetta, hän toivonee, ettei nainen halua harrastaa seksiä kenen tahansa miehen kanssa, ei ole täysin itsekeskeinen, ja on toivottavasti päässyt yli entisistä kumppaneistaan.

J.Brendler: Men: Behaviours That Dismotivate Women to Dating. The Journal of Sexual Medicine. December 2017.

Olin jäädä tänään suojatiellä pyörän alle Kiasman ja Musiikkitalon välissä – kahdesti! Autoilijoita vihataan, mutta harvoin minulle tulee auto syliin kun jo olen suojatiellä.

Pyöräilijät eivät voi käyttäytyä kuin jokin ylimyslahko, jonka ei tarvitse noudattaa sääntöjä.

Se seepraraidallinen katutaide tarkoittaa peban nostamista satulasta. Pyöräilijä väistää aina jalankulkijaa.

Tässä tulee nyt uutinen monelle pyöräilijälle: fillari on kulkuneuvo, jonka kuljettajan tulee noudattaa tieliikennelakia. Edes autokoulun käyminen ei takaa liikenne- ja väistämissääntöjen muistamista, mutta keskimäärin autoilija tuntee säännöt melko hyvin.

Pyöräilijä on vastuussa oman kulkuvälineensä kunnosta, vaikka pyörille ei ole vielä pakollista katsastusta.

Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne. Ohittaa voi vasemmalta puolelta, mikäli ohittaminen on muu liikenne huomioiden turvallista.

Punaista valoa päin ei saa ajaa.

12 vuotta täyttäneet henkilöt eivät saa ajaa jalkakäytävällä, eivät edes Alepa-pyörällä.

Jos ajoväylän reunassa on pyörätie, on pyöräily ajoväylällä kielletty.

Yksisuuntaisilla kaduilla ei saa ajaa väärään suuntaan.

Pyörätiet voivat olla yksisuuntaisia.

Pimeällä ajaessa on käytettävä pyörävaloa. Autoilija ei voi nähdä mustiin pukeutunutta ilman valoja liikkuvaa pyöräilijää, etenkään sateella marraskuussa.

Jalankulkija on kuningas. Hänellä ei ole mitään velvollisuutta käyttäytyä jalkakäytävällä järkevästi, vaan hän voi tehdä piruetin tai pysähtyä yllättäen ihailemaan leskenlehteä.

Pyöräilijän on ennakoitava jalankulkijan mahdollinen sekoilu (myös pyörätiellä), etenkin lapsen, vanhuksen, liikuntarajoitteisen, päihtyneen, turistin tai koiranulkoiluttajan kohdalla.

Pyöräilijän tulee opetella väistämisvelvollisuuteen liittyvät liikennesäännöt. Liian moni autoilijakin on epävarma näistä ja väistää ”kohteliaasti” kaikkia ja kaikista suunnista tulevia pyöräilijöitä varmuuden vuoksi, mikä sekoittaa liikenteen.

Kypärä suojaa aivoja.

Spandexit jalassa ei voi ajaa yli kolmeakymppiä tunnissa Helsingin Kauppatorin lähellä heinäkuussa, eikä mieluiten koskaan koko kantakaupungin alueella. Spinningissä voi ajella itsensä tainnoksiin.

Ennen vanhaan kumppaninvalinnassa kehotettiin tarkkailemaan oman rakkaan käytöstä esimerkiksi ravintolassa: miten hän kohtelee tarjoilijaa?

Yhteinen pyörälenkki saattaa paljastaa kumppanin luonteesta jopa ravintolailtaa enemmän.

Uuden yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan miehet tavoittelevat naisia useammin omaa hyötyä muiden kustannuksella.

Miehet ovat naisia valmiimpia vahingoittamaan ja rankaisemaan muita. Miehet haluavat rangaista muita jopa silloin kun nämä eivät ole syyllistyneet mihinkään väärään.

Apulaisprofessori Terence C. Burnham

Chapmanin yliopistosta testasi pelitilanteessa naisten ja miesten yhteistyökykyä, altruismia ja halua rankaista muita ryhmätilanteessa.

Miehet ovat hyvää asemaa tavoitellessaan valmiita aiheuttamaan harmia ja rahan menetystä kaikille. Miehet myös saavuttavat naisia useammin hyvän aseman.

Miesten rankaisemisen halu kasvaa naisiin verrattuna kaksinkertaiseksi, jos on mahdollisuus saavuttaa jokin palkinto.

Naiset olivat pelitilanteessa miehiä yhteistyökykyisempiä.

Tutkijoiden mukaan todellinen työelämä saattaa palkita itsekästä oman edun tavoittelua paljon koetilannetta enemmän.

Tutkijat eivät tiedä vaikuttiko koeasetelman sukupuolijakauma naisten ja miesten käytökseen. Tässä tutkimuksessa naisia ja miehiä oli yhtä paljon.

On jonkin verran näyttöä siitä, että naiset alkavat matkia miehiä ja kostaa muille enemmän, jos heitäkin koko ajan rangaistaan.

Tutkijat pohtivat pelaavatko miehet vielä kovemmin panoksin, jos paikalla on vain miehiä? Ovatko naiset vielä yhteistyökykyisempiä ja altruistisempia naisporukassa?

Sekä naiset että miehet ihailevat ja inhoavat menestyneitä miehiä. Hyvässä asemassa olevat miehet eivät koskaan saavuta kaikkien miesten ja naisten suosiota, mutta he onnistuvat kahmimaan niin paljon erilaisia resursseja, ettei epämiellyttävän mulkeron leima tunnu heitä haittaavan.

Sinkuilla on kalliit asumiskustannukset, välillä yksinäinen olo ja kaupan leipäpussit ovat heille liian isoja. Tämän jo tiedämme, mutta miltä yksin asuminen oikeasti tuntuu?

Yksin asuvista on tehty tilastollisia tutkimuksia, mutta harvoin heidän elämäänsä on selvitelty tarkemmin. Väestöliitto teki keväällä 2017 laadullisen nettikyselyn, joka on osa hallituksen Yksin osana elinkaarta -hanketta.

Väestöliiton kyselyyn vastanneista suurin osa oli naisia. Heistä 90 prosenttia oli joskus asunut jonkun kanssa, ja 70 prosenttia oli jakanut kodin kumppanin kanssa, josta erosi. Osa naisista oli eronnut monta kertaa.

Erojen syinä oli mm. erilaiset tavoitteet elämässä ja kumppanin ei-toivotut piirteet, kuten alkoholismi.

Joka kymmenes vastaaja eli erillissuhteessa, eli seurustelukumppani asui toisessa osoitteessa. Osa vastaajista ei ollut koskaan asunut toisen ihmisen kanssa aikuisena.

Puolet sinkuista oli sitä mieltä, että parasta yksin asumisessa on vapaus ja mahdollisuus päättää omista asioista ja aikatauluista kenenkään kanssa neuvottelematta.

Joka kolmas yksin asuva piti nykyistä elämäntapaansa parhaana vaihtoehtona.

Parasta kodissa oli oma rauha ja siisteys, ja se ettei kukaan ollut vaatimassa siivousta, miellyttämistä tai viihdytystä. Hienoa oli myös, ettei tarvitse laittautua ketään toista varten.

Yksin asumisen suurin ongelma oli yksinäisyys ja henkisen tuen tarve. Joka viides ei koe saavansa tukea keneltäkään.

Joka toinen sai tukea ystäviltä tai kavereilta ja jotkut myös lapsuudenperheeltään. Kuitenkin 80 prosenttia kertoi, ettei saanut tukea vanhemmiltaan.

Yksin asuvat varovat vaivaamasta muita ihmisiä. He kokevat, ettei heitä arvosteta yhtä paljon kuin perheellisiä. Yksin asuvien mielestä heitä ei kutsuta juhliin tai muutenkaan ihmisten pariin kovin mielellään.

Sinkkunaiset kokivat myös riittämättömyyttä. He eivät tunne kelpaavansa naisina, he epäilevät että heidän ulkonäössään on jotain vikaa.

Monet naiset kertoivat kaipaavansa miehistä tukea ja apua. Tätä ei kuitenkaan yleensä uskalleta kertoa ääneen.

Noin 70 prosenttia yksin asuvista kaipasi lisää fyysistä ja seksuaalista läheisyyttä. Joka seitsemäs eli kovassa puutteessa.

Mielikuva itseriittoisista sinkkunaisista ei ole ainoa oikea. Todella moni yksin asuva kaipaa salaa rakkautta, läheisyyttä, kumppanuutta ja seksiä.

Lukuisat tutkimukset osoittavat älystä olevan hyötyä. Nyt kolme tutkijaa (Antonakis, House ja Simonton) Lausannen, Pennsylvanian ja Kalifornian yliopistosta on selvittänyt, että parhaiten älystä näyttää olevan hyötyä silloin kun se ei ole liian korkea.

Yli 120 ÄO alkaa jo olla haitaksi pomon hommissa.

Keskimääräinen älykkyysosamäärä on sata. Liian suuri älykkyysero johtajan ja alaisten välillä aiheuttaa usein ongelmia.

Ihmiset (alaiset ja alamaiset) pitävät yliälykkäitä tehottomina, riippumatta heidän suorituksistaan. Normaaliälyisten ei ole helppo ymmärtää hyvin fiksujen puhetta, ideoita tai tavoitteita.

Tutkijat testasivat yritysjohtajia 30 eri maassa. Keskimäärin kahdeksan alaista ja työkaveria sai myös arvioida pomoa.

Älykkäät johtajat ovat parempia strategeja, visionäärejä ja tehopakkauksia. Yllättäen älyn noustessa yli 120 pisteen, alkoi johtajien ”taso” pudota. Äly ei siis nosta johtajan menestystä lineaarisesti.

Syy ei välttämättä ole briljantissa johtajassa, vaan vähemmän älykkäissä työkavereissa. Johtajan ominaisuuksia ei osata arvostaa.

Tutkijoiden mukaan myös yrityksen toimiala vaikuttaa siihen, miten älykkäitä johtajia alalla siedetään. Joillakin aloilla vaaditaan keskimäärin korkeampaa älykkyyttä kuin toisilla, joten hyvin älykkäiden johtajien kannattaa hakeutua näille aloille.

Jos alanvaihto ei kiinnosta, voi johtaja käyttää luovaa älykkyyttään ja sopeuttaa johtamistapojaan alaisille paremmin sopiviksi.

Esimerkiksi Mensan jäsenet voivat johtotehtäviä hamutessaan noudattaa tutkimuksen vetäjän psykologi John Antonakiksen neuvoa: on opittava käyttämään luovia kekseliäitä kielikuvia ihmisten innostamiseen. Parasta olisi, jos käyttää hyväkseen luontaista karismaansa, kuten Barack Obama teki. Valitettavasti karismaa ei noin vain hankita.

Puhetaito, innostaminen ja hurmaaminen voivat saada alaiset tottelemaan. Näistä ainakin puhetaitoa voi kehittää.

Älyn kohtaamattomuus ei johdu vain kognitiivisesti vaatimattomampien kyvyistä. Usein hyvin älykkäiden ihmisten on vaikea ymmärtää muiden ihmisten ajattelukyvyn rajallisuutta. Ehkä tarvitsemme yrityksiin älykonsultteja?