Suhteet & seksi

”Yleisin raportoitu uni on sellainen, jossa kumppani pettää”, sanoo uniasiantuntija Lauri Quinn Loewenberg Yahoo.healthissa. Lukemattomat ihan asiallisetkin mediat lainaavat Loewenbergiä dosenttien ja proffien rinnalla. Nainen itse väittää analysoineensa 50 000 unta vuodesta 1996 lähtien.

Pettäjäuni-tulos on saatu 5000 hengen otoksella (en tiedä miten tämä on tutkittu). ”Yleinen painajainen johtuu universaalista pelosta jäädä yksin tai joutua petoksen uhriksi”, Loewenberg valaisee.

Näen paljon unia (tai siis muistan; asiantuntijoiden mukaan kaikki näkevät, mutta jotkut eivät muista), mutta en muista koskaan nähneeni unta, jossa kumppani pettää minua. Tämä heitti epäilyksen varjon ”uniasiantuntijaa” kohtaan. Jonkun oma kokemus ei tietenkään voi pyyhkäistä pois aitoa tutkimusta, mutta aloin vähän googlata Loewenbergiä.

Hän ei mainitse missään mitään muodollista koulutusta. Hän on siis itseoppinut guru. Hieman epäilyttävää. Hän mainostaa olevansa ekspertti, kirjoittaja ja radio- ja TV-persoona. Hmm. Tiedän paljon unista, koska olen höpissyt radiossa? Viimeinen niitti on hänen unitietosanakirjansa, jossa hän 5800 symbolin avulla tulkitsee unemme (instant interpretations!). Huutomerkkien käyttö ei myöskään vahvista uskoa asiantuntemukseen. Eikä siinä vielä kaikki. Loewenbergin taidot ovat taianomaiset, todistavat univalaisun kokeneet naiset omalla nimellään ja kuvallaan. Mitä tulee mieleen? Postimyyntiluettelot.

Montrealin yliopiston unilabran proffa Antonio Zadran tutkimuksissa ilmeni, että naisista noin 20% harrastaa unessa seksiä oman kullan kanssa, miehistä vielä harvempi. Eli oikean uniproffan mukaan öinen petturi olet sinä.

Naiset eivät ole kiltimpiä kuin miehet. Fyysisesti heikompina ja ihmissuhteista riippuvaisina naiset eivät voi vaarantaa suhteitaan käyttämällä suoraa aggressiota tai väkivaltaa - joten he oppivat jo pienenä käyttämään sosiaalisia taitojaan manipulointiin: miten saada tahtonsa läpi ja pysyä leikin keskipisteenä suututtamatta muita. Sanoo sukupuolieroja tutkinut neurobiologi Louann Brizendine.

Tutkijat keksivät käsitteen ”pinkki aggressio” kuvaamaan ilmiötä, jonka jokainen joskus tyttöporukassa ollut tunnistaa, ellei ole ihan ulalla sosiaalisista peleistä. Pinkkiä aggressiota on esimerkiksi se, kun tyttö ehdottaa toiselle jotakin, josta hänen on vaikea kieltäytyä vaikuttamatta itsekkäältä ja ikävältä kaverilta. Asia siis esitetään ystävällisen ehdotuksen muodossa.

Brizendine väittää, että jotkut naiset jäävät pikkutytön asteelle ja alkavat kirkua, jos joku ei tee kuten he pyytävät tai jos he eivät saa olla kaiken keskipisteenä. Vähän samaan tapaan kuin jotkut hiekkalaatikkoasteelle jääneet miehet, jotka iskevät heti lapiolla päähän, jos ei toinen tee niin kuin sanotaan.

Pinkin aggression kohde joutuu helposti ansaan. Jos toinen sanoisi suoraan jotain ikävää, voisi puolustautua tai sanoa, et hei älä ole törkeä. Piiloaggression kohteeksi joutunut harvemmin keksii nopean ja tyylikkään väistöliikkeen tai varsinkaan upeaa vastaiskua, jolla saisi tilanteen kääntymään omaksi voitoksi. Jotkut taitavat manipuloijat onnistuvat jyräämään toisen vielä niin, että yleisö symppaa sikaa eikä uhria, niin kuin normaalidraamassa kuuluisi.

Parinvalintakeskustelu johtaa vääjäämättä joidenkin miesten lausumaan faktaan (vai ”faktaan”?): naisen markkina-arvo määräytyy ulkonäön perusteella.

Turhahan tästä on hermostua. Edellinen blogini (naisten ylipainon arvostelusta) oli taistelua taifuunia vastaan.

Tutkimukset toisensa jälkeen vahvistavat miesten toimivan parinvalinnassa puhtaasti biologiansa mukaan. Vaistonvaraisesti mies tunnistaa alle sekunnissa (?) ihanteellisen partnerin.

Wellingtonin yliopiston antropologi Barnaby Dixson halusi selvittää, mihin mies mieltyy naisessa oikeasti, kauniisiin kasvoihin, rintoihin vai mihin? Koemiehille näytettiin tietokoneella muokattuja naisia. Miesten silmien liikkeitä seurattiin ja miesten tuli myös kertoa, kenet naisista he valitsisivat.

Naisille oli muokattu pienet, keskikokoiset tai isot rinnat ja vyötärön ja lantion suhteeksi joko 0.9 tai 0.7. Suurin osa miehistä katsoi ensin naisen rintoja tai vyötäröä (ensi vilkaisut jakautuivat näiden kehonosien kesken tasan), kasvojen ja vartalon alaosan jäädessä paitsioon. Miehet vilkuilivat pidempään ja palasivat useammin rintoihin, mutta ihannenaisen kultamitalin vei kapea vyötärö. Riippumatta rintojen koosta miehet valitsivat joka kerta kapean uuman.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19688590

Kaikkialla maailmassa Dixson on saanut saman tuloksen: länsimaissa, Kiinassa, Kamerunissa - ja jopa Papua-Uudessa-Guineassa, jonne länsimaiset naisihanteet eivät ulotu. (Tiede 10/ 2010)

Vyötärö-lantio -suhde 0.7 tarkoittaa tiimalasivartaloa, eli nainen on ihanimmillaan miesten mielestä kurvikkaana. Yleismaailmallinen naisihanne juontuu siis puhtaasti biologiasta: kurvikas nainen on kaikista hedelmällisin. Minkäs mies luonnolleen voi?

Pyydän anteeksi rumaa otsikkoa. Istuin muutamien minua nuorempien miesten kanssa laskua odottelemassa hyvän aterian ja parin kaljan jälkeen. Puhe kääntyi sokkotreffeihin ja deittailuun yleensä.

Miehet innostuivat kertomaan kokemuksiaan sokkotreffien noloudesta. Koska en kuulunut kohderyhmään pääsin salakuuntelemaan. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kamalin yllätys deitillä on naisen ylipainoisuus.

- Kauheeta tulla paikalle ja huomata, et se on joku hirvee läski, joka vaan valuu penkillä.

Ilmeeni oli varmaan kummallinen, koska yksi kavereista kiiruhti sanomaan, että ”me miehet ollaan niin visuaalisia”.

- Sori vaan, mutta ensin kiinnittää huomiota siihen, onko nainen kaunis. Kyllä mä myöhemmin pidän luonnetta tärkeämpänä, jos jutusta tulee mitään.

Citynkin keskusteluissa tai omaan blogiini tulevissa kommenteissa elää käsitys suomalaisten naisten karmeasta lihavuudesta.

Onhan kansa pullistunut parissakymmenessä vuodessa. Terveystilastot, koulupunnitukset ja vaikka vanhat dokumentit (valokuvat ja leffat) todistavat hoikkuuden muuttuneen poikkeukseksi.

Totuus on kuitenkin se, että suomalaiset miehet ovat lihavampia kuin naiset. Kolme neljästä miehestä, mutta vain vähän useampi kuin joka toinen nainen on ylipainoinen. Nuorista pojista viidennes on tuhteja, neidoista vain joka kymmenes.

En ole kuullut yhdenkään naisen valittavan liian läskeistä miehistä. Sen sijaan naisia kutsutaan jokinorsuiksi ym. kaiken aikaa ja ihan vapautuneesti. Ilmeisesti äijät saavat olla paksuja ja muijat eivät.