Suhteet & seksi

Jotkut evoluutiopsykologit sanovat, että ihmisiä on kahdenlaisia. Yhdet ovat parisuhdeuskollisia, toiset haluavat paljon kumppaneita.

Onko taipumus pettämiseen biologista vai vain huonoa käytöstä?

Psykologian tutkijat ovat löytäneet alustavaa todistusaineistoa fysiologisiin eroavaisuuksiin ihmisten välillä.

Englannissa ja Yhdysvalloissa haastateltiin miehiä ja naisia heidän parisuhdemieltymyksistään. Miehistä reilu puolet ja naisista vajaa puolet toivoi useita kumppaneita ja paljon seksiä. Toinen joukko kaipasi yhtä erittäin läheistä parisuhdetta, joka kestää.

Tutkijat pyysivät myös kuvan ihmisten kädestä. Miehillä oli naisia useammin pitkä sormussormi. Professori John Manning on jo yli 20 vuoden ajan tutkinut ihmisten sormien pituutta. Jos nimetön on pitkä suhteessa etusormeen, on huomattu henkilön pärjäävän muita paremmin mm. jalkapallossa ja juoksussa.

Nimetön venähtää pitkäksi jos vauva on kohdussa ollut runsaassa testosteronikylvyssä. Pitkän nimettömän omaavat ihmiset ovat paitsi parempia urheilijoita, myös ilmeisesti keskimäärin rohkeita ja pelottomia. Tämä pätee siis myös naisiin.

Pitkä nimetön saattaa korreloida myös runsaiden seksihalujen ja useiden partnereiden kaipuun kanssa. Miesten korkeampi testosteronitaso saattaa osittain selittää miesten hieman naisia yleisemmän taipumuksen pettää kumppaniaan seksuaalisesti.

Jos siis haluat uskollisen, läheisen kumppanin loppuelämäksi, voit turvautua kahteen pikatestiin. Kysy mitä mieltä kumppanisi on uskollisuudesta, sopivasta määrästä seksiä, ja kuinka monen kanssa hän haluaisi sitä harrastaa. Voit myös katsoa minkä pituiset sormet hänellä on. Jos nimetön on etusormea pidempi, voi olla, että uskollisuus on rakkaallesi hieman haastavaa.

Pitkän parisuhteen salaisuus näyttää olevan kahden sellaista kovasti arvostavan ihmisen pariutuminen keskenään. Länsimainen kulttuuri tukee yksiavioisuutta vahvasti.

Ehkä seksillä hurvittelijat joutuvat länsimaissa turvautumaan sarjamonogamiaan, vai onko kulttuurimme nykyään salliva useita kumppaneita harrastaville?

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016

Mikä innostaa naista meikkaamaan ja kaunistautumaan? Monet naiset kertovat meikkaavansa omaksi ilokseen. Jotkut laittautuvat muiden naisten takia, ja toiset sanovat kaunistautuvansa miesten vuoksi.

Miten hormonit mahtavat vaikuttaa naisten intoon meikata ja kaunistautua?

Aiemmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että nainen haluaa erityisen paljon kaunistautua ovulaation aikana, eli silloin kun mahdollisuus tulla raskaaksi on korkealla. Miten naisen hormonitason vaihtelu vaikuttaa oikeasti kaunistautumishaluun?

Glasgown yliopiston neurotieteen ja psykologian laitoksen tutkijat halusivat testata naisten hormonitoiminnan vaihtelua ja viehättämismotivaatiota yksilötasolla, sillä kaunistautumishalun ja hormonitoiminnan korrelaatiota ei ole aiemmin mitattu kuin ryhmätasolla. Tutkijat päättivät selvittää asiaa pitkittäistutkimuksella.

Nainen haluaa meikata itsensä erityisen kauniiksi silloin kun hänen syljestä mitatun testosteronin tasonsa on korkea. Naisen keltarauhashormonin tai estradiolin (estrogeeni) tasoilla ei näyttänyt olevan selvää yhteyttä kaunistautumishaluun. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että juuri testosteronitasojen kohoaminen toimisi kimmokkeena huolelliseen meikkaamiseen ja ylipäätään kaunistautumisintoon.

Glasgown tutkijoiden mukaan viimeaikaiset tutkimustulokset testosterin vaikutuksesta ihmisten käytökseen parisuhdemarkkinoilla ovat samansuuntaisia. Testosteroni näyttää olevan tärkeä tekijä resursseista kilpaillessa. Se vaikuttaa sekä miesten että naisten haluun löytää kumppani ja pärjätä elämässä. Testosteronia voisi kutsua energiahormoniksi.

Claire I. Fisher, Amanda C. Hahn, Lisa M. DeBruine and Benedict C. Jones: Women´s Preference for Attractive Makeup Tracks Changes in Their Salivary Testosterone. Psychological Science. November 2, 2015.

Vaikka länsimaissa on jo pitkään tiedetty, että isän panostukset jälkikasvuunsa tuottavat hyvää hedelmää, päättää osa isistä edelleen olla investoimatta resurssejaan lapsiinsa. Miksi?

Tutkijat ovat kehitelleet teorioita, joiden mukaan osa miehistä panostaa parittelukumppanien hankintaan ja osa perheen perustamiseen.

Nisäkäsmaailmasta tunnetaan siemeniään levittäviä lajeja ja niitä, jotka pysyvät uskollisina kumppanilleen ja hoivaavat jälkikasvua.

Myös ihmisurokset voidaan uuden tutkimuksen mukaan jakaa kahteen, ja vielä aika helpolla testillä. Tarvitaan vain tieto miehen testosteronitasosta ja kivesten koosta. Itse asiassa jo pelkkä kivesten koko ennustaa miehen kyvykkyyden isänä.

Jennifer Mascaro, Patrick Hackett ja James Rilling Emoryn yliopistosta Atlantasta kokosivat testiryhmän 21-43 -vuotiaista biologisista isistä, joilla oli yhdestä muutamaan 1-2 -vuotiaita lapsia.

Isien testosteronitasot mitattiin ja heidän kiveksensä ja aivonsa arvioitiin magneettikuvauksissa. Sekä testosteronitaso että kivesten koko korreloivat negatiivisesti hoivaavuuteen. Tutkijat tulkitsevat miesten biologian heijastavan vaihtokauppaa parinmuodostuspyrkimysten ja vanhemmuuden välillä.

Aivokuvauksissa miehille näytettiin lasten kuvia samalla mitaten eri aivoalueiden toimintaa alueilla, jotka yhdistetään tunteisiin, hoivaavuuteen, motivaatioon ja dopamiinieritykseen. Kuvissa lapsilla oli eri tunnetiloja.

Isokiveksiset miehet eivät reagoineet kunnolla edes omaan lapseensa, kun taas pienikiveksiset miehet reagoivat herkästi jopa vieraiden lasten kuviin.

Myös miesten vaimoilta kysyttiin puolison hoivaominaisuuksista. Oliko mies osallistunut lastenhoitoon, vienyt lasta lääkäriin tai herännyt yöllä hoitamaan itkevää lasta?

Vaimojen kuvaukset miestensä huolehtivaisuudesta osuivat yksiin tutkijoiden mittaustulosten kanssa.

(Tutkimuksessa ei mitattu miesten yleistä huolehtimista perheestään, kuten turvallisuuden ja elannon hankintaa jne.)

Isot kivekset saattavat tuoda miehelle paremman pokausonnen, mutta hyväksi ja lempeäksi isäksi kannattaa etsiä pienikiveksinen mies.

Mitenköhän tämä käytännössä tapahtuu?

Toisaalta Emoryn tutkijat eivät olleet varmoja kivesten koon pysyvyydestä. Voisiko panostus lastenhoitoon saada kivekset kutistumaan, kuten on huomattu käyvän testosteronitasojen kanssa? Paljon aikaa vaimon ja lasten kanssa viettävän miehen testosteronitaso laskee. Kun mies poistuu naisen ja lasten läheisyydestä, testosteronitasot nousevat takaisin.

Perheharmonia ei ole kokonaan menetetty kivesten koon takia. Isokiveksiset miehet voivat tutkijoiden mukaan tietoisesti ponnistella paremman isyyden eteen. Aivothan yleensä harjaantuvat siihen mihin niitä käytetään.

Ihan käytännön testitilanteissa monet isät ovat osoittautuneet loistaviksi hoivaajiksi, jos kohtalo on heidät hommaan yllättäen määrännyt.

Oletteko miehet tarkkailleet kivestenne kokoa? Esiintyykö vaihtelua elämäntilanteen mukaan?

Mitä sanovat naiset, jotka ovat tehneet lapsia useamman eri miehen kanssa? Muistatteko lastenne isien kivesten koon, ja vaikuttiko se isyyteen?

Jennifer S. Mascaro, Patrick D. Hackett, James K. Rilling: Testicular volume is inversely correlated with nurturing-related brain activity in human fathers. PNAS 2.8.2013

sciencedaily.com 9.9.2013

Tiede.fi

Suomalaisnaisilla on poikkeuksellinen miesmaku. Muissa maissa naiset arvostavat maskuliinisia testosteronia tihkuvia miehiä. Suomessa suositaan naismaisia, huolehtivia miehiä.

Kansainvälinen tutkimusryhmä tutki lähes 3000 hengen otoksella naisten miesmakua 13 maassa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat akatemiatutkija Markus Rantala ja tohtorikoulutettava Ursula Marcinkowska.

Kaikissa maissa naiset suosivat miehiä, joiden stressihormonitasot olivat matalat. Sen sijaan miesten testosteronin määrä ei yksiselitteisesti vaikuttanut kaikkiin naisiin samalla tavalla.

Markus Rantalan mukaan Suomen korkea hyvinvoinnin taso selittää mieltymystä naisellisiin miehiin. Maissa joissa terveydenhuollon taso on huono, arvostetaan eniten korkeasta testosteronitasosta kertovia kasvonpiirteitä.

Rantala uskoo, että maantieteellisten kauneusihanne-erojen taustalta löytyy biologinen pohja.

Suomalaiset miehekkäät miehet, oletteko huomanneet, että parisuhteen solmiminen olisi vaikeaa? Feminiiniset miehet, oletteko naisten suosiossa? Onko teillä lapsia?

Pehmomiehet, millainen on terveytenne? Ovatko lapsenne pysyneet terveinä? Oletteko hyviä urheilussa?

Kertokaa, sillä tämä on todella mielenkiintoinen löydös.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/suomalaiset-naiset-suosivat-naisellisempia-miehia-kuin-naiset-muualla-maailmassa.aspx

Korkeat testosteronitasot korreloivat riskinottohalun kanssa. Varsinkin taloudellisen riskin ottaminen kiinnostaa testosteronipitoisia miehiä, mutta korkeiden hormonien on huomattu vaikuttavan myös terveyskäyttäytymiseen.

Joukko Michiganin yliopiston tutkijoita halusi testata nuorten opiskelijamiesten hormonitasoja ja niiden yhteyttä seksuaaliterveysasenteisiin.

Onko testosteroni-tyypeillä hälläväliä-asenne sukupuolitauteihin?
Aiheuttaako turvaseksin vaatiminen sosiaalisia ongelmia tai noloja tilanteita? Vai katsotaanko turvaseksimyönteisyys (esim. kondomien ostaminen) ennemminkin rohkeudeksi ja merkiksi säännöllisestä sukupuolielämästä?

Tutkijat testasivat 78:n ensimmäisen vuoden miesopiskelijan syljen testosteronitasot. Miehet täyttivät myös kyselykaavakkeen, jossa arvioitiin käyttäytymiseen vaikuttavia seksiasenteita.

Korkeat testosteronitasot olivat positiivisesti yhteydessä myönteisiin turvaseksiasenteisiin, varsinkin sukupuolitautien välttämiseen tähtäävään käytökseen. Rohkeat maskuliiniset miehet uskaltavat vaalia seksuaaliterveyttään.

Tutkijoiden mukaan näitä alustavia tutkimuksia kannattaa jatkaa ja hyödyntää sukupuolitautien torjunnassa. Paradoksaalisesti ”rohkea riskinottaja” suojaakin itsensä ja kumppaninsa vaaroilta.

The Journal of Sexual Medicine, March 2012.

Jos naisilta kysytään, millainen mies on kiinnostava, seuraa pitkä lista henkisiä ominaisuuksia: luotettava, älykäs, huumorintajuinen...

Mies sanoo haluavansa kauniin naisen.

BBC kysyi nettisivuillaan, mitkä ovat parinvalinnan kolme tärkeintä seikkaa. Miehet sanoivat, että naisen pitää olla hyvännäköinen. Erityisesti nätti naama vetoaa. Naiset arvostivat rehellisyyttä, huumorintajua, ystävällisyyttä ja luotettavuutta.

Nuoret naiset sanovat painottavansa hyvää ansaintapotentiaalia ja kykyä pitää huolta jälkikasvusta.

Tässä asiassa miehet näyttävät olevan rehellisempiä kuin naiset. Tai ainakin paremmin perillä vaikuttimistaan.

Britanniassa kysyttiin pikadeittailuun osallistuvilta nuorilta aikuisilta kumppanitoiveita. Taas naiset painottivat kunnon miehen litaniaa ja miehet vastasivat etsivänsä kaunista paria. Kuinka ollakaan, tutkijoiden selvitettyä todellisia deittivalintoja, kävi ilmi, että naiset eivät oikeasti valinneet miestä hänen mukavuutensa tai rehellisyytensä perusteella, vaan selvästi preferoivat hyvännäköisiä miehiä.

Noloa?

Naisen kasvojen kauneus ja naisellisuus on monissa tutkimuksissa yhdistetty korkeisiin estrogeenitasoihin ja hyvään hedelmällisyyteen.

Yhtä lailla korkea testosteronitaso on yhteydessä miehen komeuteen. Symmetriset, miehekkäät kasvot ovat merkki hyvästä geneettisestä laadusta. Kun estrogeenipimu ja testosteronikarju tekevät lapsen, tulee siitä terve muotovalio mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Yksi pieni ongelma komeilla miehillä on: naiset eivät kestä heitä kovin pitkään. Naiset valitsevat maskuliinisen miehen mieluiten ovulaation aikana ja seksiä varten. Testosteronimies on tutkijoiden mukaan kova, kylmä, epärehellinen, petollinen ja huono hoivaamaan lapsia. Naisen arki ei tällaisen äijän kanssa muodostu kovin mukavaksi: ei tukea, ei hellyyttä. Lyhyt ilo sängyssä ja vuosia illat yksin nukuttamassa lapsia ja hoitamassa kotia.

Eli puolisoksi ja lasten isäksi kelpaa vähemmän komea, kunhan hän on rehellinen, luotettava ja huumorintajuinen.