Suhteet & seksi

Isien tytöistä on puhuttu kauan. Isän ihailema tyttö pärjää koulussa, töissä ja elämässä.

Tutkimusten mukaan isät vaikuttavat lasten hyvinvointiin ratkaisevasti. Isien panostus näkyy lasten terveydessä, koulumenestyksessä ja jopa murrosiän alkamisessa. Ilman isää kasvaneilla lapsilla voi olla elämässä suuria haasteita.

Nyt Åbo Akademin tutkimus vahvistaa lapsuudessa saadun huolenpidon vaikuttavan myös ihmisen kokemaan arvoon parisuhdemarkkinoilla. Mitä enemmän lapsi on saanut vanhemmiltaan hoivaa ja huolenpitoa, sitä lujemmin hän uskoo suosioonsa parisuhdemarkkinoilla.

Jan Antfolkin ja Anita Sjölundin psykologian tutkimuksessa huomattiin, että myös äideillä on suuri vaikutus lasten myöhempään statukseen parisuhdemarkkinoilla. Äidin vaikutus saattaa olla jopa isän vaikutusta suurempi.

Tutkimukseen osallistui 1 244 aikuista. Osallistujien saamaa huolenpitoa verrattiin heidän kokemiinsa pariutumismahdollisuuksiin. Lapsuudenperheen kokemuksilla ja käsityksellä omasta asemasta parisuhdemarkkinoilla on vahva yhteys.

Ihmisen luottamus omaan arvoon ja haluttavuuteen vaikuttaa hänen käytökseensä. Hyvä itseluottamus ja usko asioiden lutviutumiseen saa mahdollisesti myös muut uskomaan ihmisen ”arvoon”.

Useimmissa kulttuureissa vanhemmat ovat jossain vaiheessa yrittäneet sotkeutua lastensa pariutumiseen. Länsimaisessa kulttuurissa jälkikasvun seurustelusuhteiden tai avioliittojen järjestämistä ei nykyään pidetä täysijärkisenä.

Jokainen vanhempi voi kuitenkin edesauttaa jälkikasvunsa asemaa parisuhdemarkkinoilla yksinkertaisesti huolehtimalla omasta lapsestaan kunnolla.

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016

Stressistä valittaminen tuntuu olevan tavallisen ihmisen päivittäinen puheenaihe. Miten stressi vaikuttaa parisuhteeseen?

Kansainvälinen psykologien tutkimusryhmä halusi testata naisten ja miesten kykyä auttaa stressaantunutta kumppania. Erilaiset aiemmat mallintamiset ovat antaneet ymmärtää, että naiset olisivat miehiä parempia tukemaan kumppaniaan parisuhteessa. Varsinaisissa behavioraalisissa tutkimuksissa tätä eroa ei kuitenkaan ole voitu näyttää todeksi.

Yleinen käsitys naisten paremmista ihmissuhdetaidoista on laitettava siis stressitestiin. Kun pariskuntia tarkkaillaan, huomataan että useimmiten miehet osaavat olla tarvittaessa tukena puolisolleen ihan yhtä hyvin kuin vaimotkin. Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly ja Janine Germann Zurichin yliopiston psykologian laitokselta, Fridtjof W. Nussbeck Bielefeldin ylipistosta, Markus Heinrichs Freiburgin yliopistosta ja Thomas M. Bradbury UCLA:n psykologian laitokselta testasivat pariskuntien tuen antamista stressaantuneelle kumppanille.

Observointitilanteessa ei-stressaantuneet miehet ja naiset olivat suurin piirtein yhtä hyviä auttamaan stressaantunutta puolisoa.

Ryhmä ennusti miesten tuen heikkenevän heti heidän oman stressitasonsa noustessa. Tämä ennuste piti paikkansa vain tilanteissa, joissa hyvin stressaantuneen vaimon viestintä hyvin stressaantuneelle miehelle oli emotionaalissävytteinen. Kun naiset ilmaisivat tuen tarvettaan mahdollisimman epätunteellisesti, neutraalisti ja asiallisesti, osasivat miehetkin tukea puolisoaan, omista paineista huolimatta.

Miesten kyky tukea kumppaniaan ei siis ole keskimäärin heikko, vaan vain hieman rajoittunut kovan paineen alla. (Onko miehille kehittynyt evoluution aikana sellainen ominaisuus, ettei heillä ole aikaa kuunnella toisten tunneilmaisua silloin kun on erittäin stressaava tilanne päällä?)

Jotta parisuhde toimisi myös molempien ollessa stressaantuneita, on etsittävä erilaisia uusia tapoja selvitä tilanteesta sopuisasti. Joko miesten täytyy opetella paremmiksi tunneilmaisun ymmärtäjiksi tai naisten pitää päästä aiempaa korkeammalle tasolle omassa tarveilmaisussaan. Jos molemmat ovat erittäin stressaantuneita, ei emotionaalissävytteinen viestintä toimi. Ehkä naisten kannattaa panostaa parisuhteessaan mahdollisimman neutraaliin ja asiakeskeiseen viestintään. Näin molemmat hyötyvät.

Vai onko naisten kovasti stressaantuneina yhtä vaikeaa kuvata tunteitaan ja tarpeitaan insinöörimäisesti kuin mitä miesten on kovasti stressaantuneina ylipäätään ottaa huomioon toisen tunteita?

Tutkijoiden mukaan naisten miehiä hieman paremmat ihmissuhdetaidot perustunevat naisten kykyyn ymmärtää myös muiden ihmisten tunteita jopa tilanteissa, joissa heidän oma stressitasonsa on korkea.

Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly, Janine Germann, Fridtjof W. Nussbeck, Markus Heinrichs, Thomas M. Bradbury: Effects of Stress on the Social Support Provided by Men and Women in Intimate Relationships. Psychological Science. October 2015.

How to Successfully Handle Narcissists -kirjan kirjoittanut Preston Ni antaa Psychology Todayssä vinkkejä narsistisen rakastajan tunnistamiseen. Nin mukaan narsisti on usein ensi alkuun kiehtova kumppani myös sängyssä.

Narsistinen rakastaja haluaa aluksi hurmata, viehättää ja kaataa jalat alta. Hän ei kuitenkaan ole aidosti kiinnostunut toisesta, vaan haluaa tehdä vaikutuksen, esimerkiksi mahtavilla rakastajan taidoillaan, liehittelyllään ja lahjoilla.

Narsisti on hyvä manipuloimaan ja saa toisen suostuteltua tekemään haluamansa.

Narsisti vaatii tavallista voimakkaammin hyväksyntää, kehuja ja ihailua. Kaikki ihmiset kaipaavat positiivista palautetta ja kannustusta, mutta narsistille ei mikään kehu tunnu riittävältä.

Narsisti rakastaja yrittää ylisuorittaa seksissä tehdäkseen vaikutuksen. Hyvässä ja innokkaassa rakastajassa ei ole mitään vikaa, mutta narsisti unohtaa helposti toisen osapuolen, hänelle seksi on yksilösuoritus.

Narsisti keskittyy rakastelun fyysiseen puoleen, eikä välitä rakastamisen emotionaalisesta osuudesta. Narsisti esimerkiksi mittailee suorituksiaan teknisesti. Rakastelu ei ole kuitenkaan mikään yksilön urheilusuoritus, vaan siinä on kaksi osapuolta, joiden pitäisi molempien olla mukana touhussa.

Alun hurmaamisen jälkeen seksinarsisti välittää vain omista tarpeistaan. Narsisti odottaa kumppanin vastaavan aina omiin odotuksiinsa ja tarpeisiinsa. Toisen pitäisi olla narsistin käskystä aina tarjolla. Narsistia eivät kiinnosta toisen tarpeet, mielialat tai mieltymykset.

Voidakseen tuntea itsensä ylivertaiseksi narsisti alkaa suhteen jatkuessa aliarvioida kumppaniaan. Nöyryytys, häpäisy, kiusaaminen ja marginalisointi ovat keinoja manipuloida ja dominoida kumppania. Narsisti haluaa tehdä kumppanistaan nöyrän palvelijan.

Koska narsisti ei kestä kovin hyvin pettymyksiä tai torjuntaa, saa hän raivarit, jos toinen ei tee niin kuin hän haluaa. Narsisti saattaa myös harrastaa passiivis-aggressiivista käytöstä, ja olla erittäin kylmä ja torjuva, jos kumppani ei tee niin kuin hän toivoo. Erilaiset emotionaaliset kiristyskeinot, kuten syyllistäminen, marttyyriys ja rakkauden kieltäminen ovat myös käytössä. Narsisti voi yrittää saada partnerinsa tahtonsa alle käyttämällä erilaisia lapsellisia kiristyskeinoja ja kiukuttelua.

Yksi narsistin tunnusmerkki on tyly käytös seksin jälkeen. Narsistille seksi on omien tarpeiden tyydytystä, ei varsinaista rakastelua. Fyysinen ja/tai henkinen vetäytyminen ja kylmäkiskoisuus seksin jälkeen ovat tyypillistä käytöstä. Narsistin kumppanilla on seksin jälkeen tyhjä ja surullinen olo, koska hän tuntee tulleensa hyväksikäytetyksi, kun mitään todellista läheisyyttä ei ole. Narsisti saattaa olla tyly ja kylmä aina siihen asti kunnes kaipaa taas seksiä. Jos kumppanisi käytös on tylyä muulloin kuin silloin kun hän katsoo tarvitsevansa sinua, on syytä olla huolissaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Preston Nin mukaan monet tutkimukset ovat osoittaneet tyypillisten narsistien olevan muita useammin myös pettäjiä, hakkaajia ja seksiaddikteja.