Suhteet & seksi

Ehkäisypillereistä on aina liikkunut erilaisia huhuja. Ei-toivottujen raskauksien torjunnassa e-pillerit ovat huippuluokkaa, joten lääkärit ovat säännöllisesti hyssytelleet naisten epäluuloja.

Koko oraalisen ehkäisyn ajan osa naisista on valittanut hormonipillereiden vähentävän seksuaalista halukkuutta. Nyt iso katsaus alan tutkimuksiin osoittaa tämän ikävän sivuvaikutuksen todeksi.

The Journal of Sexual Medicinen huhtikuun numerossa todetaan, että ehkäisypillerit heikentävät joidenkin naisten libidoa, ja ne voivat myös aiheuttaa muita ikäviä seksielämää haittaavia oireita.

Osa naisista saa e-pillereistä yhdyntäkipuja ja alapään kuivuutta. Pillerit haittaavat naisten seksuaalisuutta ilmeisesti kahdella tavalla: huonontamalla kehon toimintoja ja vaikuttamalla mieleen. Hormonitoiminta, yllätys-yllätys, voi vaikuttaa siihen, miten paljon tuntee seksuaalista himoa.

Jos miehet söisivät esimerkiksi testosteronitasoa alentavaa lääkettä, voisi silläkin olla vaikutusta hyvinvointiin ja seksuaaliseen halukkuuteen.

Joillakin naisilla on jo valmiiksi laimeat seksuaaliset halut, joten pillereistä ikäviä sivuvaikutuksia saavien kannattaa ehkä harkita muita ehkäisykeinoja. Yksi vaihtoehto on vaihtaa pillerit toiseen merkkiin (koostumukseen), sillä katsauksen mukaan osa pillereistä aiheuttaa muita vähemmän haittaa.

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016

Lääkäri Emilia Vuorisalmi on perehtynyt rakkaustieteeseen. Hän on tutkinut rakkautta evoluutiobiologian, neurofysiologian ja kulttuuriantropologian näkökulmasta.

Vuorisalmen mukaan hormonitoiminta ei ole vain satunnaista ja perimän määräämää kemiaa, vaan jokainen voi siihen itse vaikuttaa. Näin buustaat hormonisi superhyvään kuntoon rakkautta ajatellen:

1. Huolehdi kehon sopusuhtaisuudesta ja sopivasta painosta. Rasvakudos osallistuu useiden hormonien valmistukseen, ja esimerkiksi testosteroni metaboloituu rasvakudoksessa estrogeeniksi. Miehillä liikarasvaisuus laskee testosteronitasoja ja aiheuttaa naismaisuutta. Myös alipaino aiheuttaa häiriöitä hormonitoiminnalle, ja varsinkin naisten tulisi varoa liian alhaista rasvaprosenttia.

2. Lyhytkestoinen kova treeni nostaa tehokkaimmin testosteronitasoja. Testosteroni nostaa sekä naisten että miesten seksihaluja. Kokeile esim. intervalliharjoituksia ja mäkijuoksua. Yli tunnin kestävät rankat treenit laskevat testosteronitasoa ja nostavat stressihormonipitoisuutta, joten rakkauselämää ajatellen liika huhkiminen ei kannata. Muista huolehtia hyvästä palautumisesta, eli syö, juo ja lepää hyvin.

3. Saatko riittävästi sinkkiä? Vuorisalmen mukaan sinkki vaikuttaa noin 200 entsyymin toimintaan ja tukee optimaalista hormonitasapainoa. Sitä tarvitaan niin munasolujen kypsymisessä kuin siemennesteen tuotannossa.

4. Hyvien rasvahappojen saanti on tärkeää, sillä niitä tarvitaan sukupuolihormonien synteesissä. Kala, pähkinät ja kylmäpuristetut öljyt kannattaa laittaa ostoslistalle ja muistaa myös nauttia ruoaksi. Omega-3 lievittää kehon tulehdustiloja ja laskee stressihormipitoisuuksia.

5. Syö mahdollisimman puhdasta ruokaa ja vältä kemikaaleille altistumista. Niistä saa helposti kseno- eli synteettisiä estrogeeneja, jotka sotkevat luonnollista hormonituotantoa.

6. Vuorisalmen mukaan kehon voi puhdistaa ksenoestrogeeneista syömällä parsa-, lehti- ja kukkakaalia sekä kuitupitoista ruokaa.

7. Nuku riittävästi. Univaje aiheuttaa stressihormonien nousua ja heikentää sukupuolihormonien tuotantoa. Univaje laskee testosteronia jopa 40 prosenttia!

8. Älä juo liikaa viinaa. Yli kahden lasin päiväannosten on todettu pitkäaikaiskäytössä alentavan miehillä testosteronituotantoa ja aiheuttavan naisille maskulinisoitumista. Alkoholi siis alkaa muuttaa sinua vastakkaisen sukupuolen edustajan näköiseksi.

9. Älä polta tupakkaa. Tupakointi lisää kehon tulehdustilaa ja häiritsee sukupuolihormonien synteesiä.

10. Stimuloidu seksuaalisesti. Ajattele seksiä, harrasta seksiä ja keksi seksuaalisia virikkeitä. Kaikki seksiin liittyvä positiivinen toiminta ylläpitää hyvää sukupuolihormonien synteesiä ja tervettä libidoa.

Emilia Vuorisalmi: Sekaisin lovesta. Rakkaustieteen käsikirja. Otava 2015.

Ihmisillä syntyy erilaisia mielikuvia huonoa äitiä ajatellessaan. Yhden mielestä hän on huolimaton päihteidenkäyttäjä, toisen mielestä kylmäverinen nipo ja diktaattori.

Mistä huonot äidit tulevat? Ilmeisesti osa saa jo syntymälahjana huonot eväät huolehtijaksi. Toisilla kehno lapsuus heikentää mahdollisuuksia hyvään äitiyteen.

Lääkäri Marianne J. Legato on tutkinut paljon hormonien vaikutusta ihmisen käytökseen. Hänen mukaansa äitiydestä vähemmän nauttivat naiset omaavat muita vähemmän reseptoreita nautintoa tuottaville läheisyyshormoneille.

Oman lapsen sively nostaa esimerkiksi dopamiinitasoa. Hellittely kohottaa myös oksitosiiniarvoja. Omien rakkaiden ajattelu tai näkeminen lisää serotoniinia. Kaikille ei edes läheisimpien ihmisten läheisyys tuo samanlaista mielihyvää kuin muille.

Psykologi Anne Storey tutki odottavien parien hormonitasoja raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Stressihormoni kortisolin tason nousua ei aina pidetä kivana ilmiönä, mutta mitä korkeampi kortisolin taso tuoreella äidillä oli, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän reagoi lapseensa. Äideillä kortisoli parantaa muistia ja nopeuttaa vauvanhoidon niksien opettelua.

Myös prolaktiinitaso vaikutti hoivakäyttäytymiseen. Korkea määrä teki hyvän hoitajan.

(Lasta odottavat isät kokivat myös hormonimuutoksia jo ennen lapsensa syntymää. Sekä prolaktiinin että kortisolin tasot nousivat ja testosteronin taso laski. Nämä muutokset valmistavat miestä lapsen hoitajaksi. Muutokset tapahtuvat parhaiten miehille, jotka ovat vaimonsa lähellä odostusaikana ja synnytyksen jälkeen.)

Paljon ympäristön tukea saaneet naiset ovat yleensä muita parempia äitejä. Heidän ei tarvitse hermoilla yhtä paljon kodin rakentamisesta tai taloudellisista huolista.

Monet äidit rakastuvat lapseensa jo kohdussa ja ajattelevat tuntevansa lapsensa heti synnytyksen jälkeen. Toiset taas pitävät sisällään liikkuvaa olentoa muukalaisena, kaameana tunkeutujana, joka ei kuulu kehoon. Lapsen synnyttyä äiti ei ymmärrä, miksi makkara laitetaan hänen rintansa päälle, eikä huonoimmassa tapauksessa pysty sietämään omaa lastaan ollenkaan.

Osa äideistä ei tunne mitään vauvaansa kohtaan. Olento on kuin vieras, josta täytyy pitää huolta vuorokauden ympäri. Tunteiden puuttuminen aiheuttaa monelle äidille syyllisyydentunteita.

Lapselleen tiuskiva äiti huomataan varmaan helpoiten. Monen asiantuntijan mukaan lapselle paljon vaarallisempi on välinpitämätön ja tunnekylmä äiti. Lapsi ei saa sellaista lämmintä ja läheistä vuorovaikutusta, jota hän kehittyäkseen onnelliseksi ihmiseksi tarvitsee.

Erityisen haitallisena pidetään myös ailahtelevaa äitiä. Lapsen turvallisuudentunne on uhattuna, jos äidin mielialat ja käytös vaihtelevat kaiken aikaa. Välillä lämmin ja rakastava, seuraavassa hetkessä varsinainen hirviöäiti, voi olla todella pelottava hahmo.

Yksi huonon äidin merkki on aika erikoinen: tutkijat väittävät, että vauvan oikealla kädellä kantaminen kertoo äidin huonoista hermoista ja depressiosta. Suurin osa tasapainoisista sekä vasen- että oikeakätisistä äideistä tuuditteli lastaan vasemman käden päällä.

https://www.dur.ac.uk/news/newsitem/?itemno=5689

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/pahoinpitely_muuttaa_lapsen_aivoja