Suhteet & seksi

Päihdevalistuksen mukaan kannabiksen polttaminen saattaa tehdä ihmisestä apaattisen ja haluttoman. Pitkäaikainen käyttö voi johtaa heikkoon hygieniaan. Seksihalutkin voivat kadota.

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan ainakaan satunnainen marihuanan polttaminen ei vähennä seksin harrastamista.

Stanfordin yliopiston urologian tutkijat Andrew J. Sun ja Michael L. Eisenberg käyttivät National Survey of Family Growth -tutkimuksen aineistoja vuosilta 2002-2015 ja löysivät selvän korrelaation seksin harrastamisen ja marihuanan käytön välillä.

Yhteensä 28 176 naisen (keski-iältään 29,9 v.) ja 22 943 miehen (keski-iältään 29,5 v.) vastaukset analysoitiin. Marihuanan polttajat ovat useammin yhdynnässä kuin ihmiset, jotka eivät koskaan polta pilveä.

Urologien mukaan marihuanan polttaminen korreloi selvästi seksin harrastamisen tiheyden kanssa, eikä aineiston perusteella voitu osoittaa, että polttelu heikentäisi seksuaalitoimintoja. Aiheesta kaivataan lisätutkimusta.

http://www.jsm.jsexmed.org/article/S1743-6095(17)31417-0/fulltext

Tietoinen läsnäolo pelastaa ihmisen maailmantuskalta ja jopa sairauksilta. Tai sitten ei. Scientific American uutisoi mindfulnessin voivan jopa heikentää nuorten henkistä hyvinvointia, etenkin pojilla.

Psykologian professori Cindi Mayn artikkelissa kerrotaan mindfulness-tutkimusten heikkouksista ja uudesta yläasteikäisille tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan teinit eivät hyödy mindfulness-opetuksesta ollenkaan.

Myös aikuisiin kohdistuvissa tietoisen läsnäolon tutkimuksissa on huomattu puutteita. Kontrolliryhmät puuttuvat, vain positiivisia tuloksia on julkaistu, mindfulnessin määrittely ei ole ollut tarkkaa jne.

Koulututkimuksessa teinien psyykkistä hyvinvointia tutkittiin kolmena eri ajankohtana. Viikko ennen mindfulness-opetusta, viikko sen jälkeen ja vielä kolmen kuukauden kuluttua.

Itse minfulness-valmennus kesti kahdeksan viikkoa, se toteutettiin koulupäivän aikana ja kouluttaja oli sertifioitu mindfulness-opettaja. Sama kouluttaja kävi viidessä eri koulussa opettamassa. Jokaisessa koulussa oli myös kontrolliryhmä nuoria.

Nuoret saivat lisäksi kotitehtäviä, tosin vain noin neljännes teki niitä tunnollisesti.

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin testeissä arvioitiin seuraavia tekijöitä: masennus ja ahdistus, tyytyväisyys omaan kehoon ja painoon, hyvinvointi, tunteiden säätely, ns. itse-myötätunto ja mindfulness (tietoinen läsnäolo).

Aikuisten kohdalla on saatu lievää näyttöä mindfulnessin toimivuudesta masennuksen, ahdistuksen ja kivun lievityksessä. Miten kävi nuorten kanssa?

Mindfulness-opetus ei auttanut teinejä mitenkään. Itse asiassa nuorten poikien ahdistus lisääntyi koulutuksen myötä. Myös alkujaan tasapainoiset nuoret olivat sessioiden jälkeen aiempaa huolestuneempia painostaan ja heidän masennuspisteensä nousivat jonkin verran.

Cindi May arvioi, ettei nuorten kohdalla kannata käyttää muotivalmennuksia. Psyykkistä apua tarvitseville nuorille kannattaa edelleen tarjota toimiviksi todettuja terapioita. Ja terveiden nuorten päätä ei nähtävästi kannata sekoittaa aikuisten hörhöilyillä.

Jos nuori ei ole aiemmin kiinnittänyt sen suurempaa huomiota vartaloonsa, painoonsa tai onnellisuuteensa, ei kannata alkaa kaivella, josko jotain pientä traumaa tai kehitettävää kuitenkin löytyisi.

Vielä ehtii mukaan Parisuhdekeskus Katajan ja Väestöliiton parisuhdetiimin Parisuhdeviikon ohjelmiin:

http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=7525817

Imetetyt lapset ovat älykkäämpiä ja terveempiä kuin muut. Äidinmaidolla elämänsä aloittaneet ovat muita harvemmin ylipainoisia ja sortuvat harvemmin päihteisiin.

Imettäneet äidit pysyvät muita äitejä terveempinä ja välttävät paremmin useita syöpiä.

Tällaisia tutkimustuloksia ja väitteitä on esitetty imetyksen puolesta. Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut hyvin pitkiä täysimetyksiä. Etenkin kehitysmaissa vauvoja uhkaa jopa kuolema, jos äiti ei imetä.

Suomessa imetysmyönteisestä ilmapiiristä puhutaan, mutta päällimmäisenä on hirveä huoli äitien tunteista. Ketään ei saa syyllistää.

Amerikan psykologiyhdistys APA:n tuoreen uutisen mukaan imetyksen kauaskantoiset itsenäiset hyödyt on nyt voitu osoittaa tieteellisesti pitkittäistutkimuksessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että imetyksen aloittavat ja sitä jatkavat pitkään useimmiten ulospäinsuuntautuneet, emotionaalisesti tasapainoiset ja tunnolliset äidit.

On ajateltu, että valikoitu äitijoukko saa hyvin pärjääviä lapsia.

Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia itse imetyksellä on? Yhdysvalloissa alkoi vuonna 1991 pitkittäistutkimus, johon rekrytoitiin vastasyntyneitä kymmeneltä eri paikkakunnalta. Tutkimukseen haluttiin myös vähän koulutettuja (30%) ja etniseen vähemmistöön (13%) kuuluvia äitejä.

Tuoreet äidit vastasivat ensin kyselyyn. Lopulliseen tutkimukseen osallistui 1 272 henkilöä. Perheissä käytiin arvioimassa vanhempien ja lapsen suhdetta kahdeksan kertaa, aina vastasyntyneistä vauvoista yhteentoista ikävuoteen saakka. Perheitä myös videoitiin.

Äidit ja lapset tekivät mm. erilaisia testipelejä ja muita tehtäviä yhdessä, aina lapsen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Äitiä ja lasta kehotettiin vapaaseen leikkiin vauvan ollessa puolivuotias. Kun lapsi oli 4,5-vuotias tuli äidin ja lapsen tehdä erilaisia yhteistyötä vaativia ongelmanratkaisutehtäviä.

Äidin kohdalla arvioitiin esimerkiksi hänen kykyään kannustavaan läsnäoloon ja lapsen autonomian kunnioitukseen. Äidin mahdollisesta vihamielisyydestä tuli miinuspisteitä.

74,4 prosenttia äideistä oli joskus imettänyt lastaan. Reilu puolet äideistä imetti vähintään kuusi viikkoa ja 26,4 prosenttia imetti ainakin puoli vuotta. Yhdeksän kuukautta imetystä jaksoi äideistä 16,6 prosenttia ja vuoden imetykseen pääsi alle kymmenes.

Vauvan ollessa kuukauden ikäinen äidit tekivät neuroottisuustestin ja kuuden kuukauden kohdalla testattiin vanhempien kasvatusasenteet. Kun lapset olivat kaksivuotiaita, koulutetut tarkkailijat seurasivat perheitä kahden tunnin ajan ja koodasivat 90 kohdan mukaan arvionsa lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta.

Pitkään lastaan imettäneet äidit olivat kaikissa lapsen ikävaiheissa muita herkempiä ymmärtämään lapsen tarpeita ja parempia kommunikoimaan lapsensa kanssa.

Esimerkiksi niiden äitien lapset, joita oli imetetty sekä kuuden viikon että puolen vuoden iässä, olivat kaksivuotiaana turvallisemmin kiintyneitä vanhempiinsa kuin vähemmän imetetyt lapset. Vauva-aikana edellisen mittauskerran imetys ennusti aina lapsen parempaa pärjäämistä seuraavalla mittauskerralla.

Imetys lisäsi vain äitien herkkyyttä lapsensa tarpeille. Isien herkkyyteen imetys ei vaikuttanut ollenkaan.

Äidin herkkyys ilmeni parempana vastavuoroisuutena lapsen kanssa, myönteisenä emotionaalisuutena, käytöksen joustavuutena ja parempana kykynä ymmärtää lapsen antamia vihjeitä.

Imetys lisää äidin oksitosiinihormonia ja ilmeisesti vasopressiiniä, joiden tiedetään edesauttavan ihmisen kykyä prososiaaliseen käytökseen. Imetyksen tuoma läheisyys parantaa äidin ja lapsen suhdetta. Imettävät äidit koskettavat enemmän ja lempeämmin lapsiaan kuin muut.

Imetyksen myönteiset vaikutukset pysyivät, vaikka tutkijat poissulkivat äidin koulutuksen, etnisen ryhmän, kasvatusasenteet ja parisuhdestatuksen. Yksinhuoltajien, mustien, matalasti koulutettujen ja emotionaalisesti tasapainottomien on huomattu muita useammin tarttuvan tuttipulloon. Juuri näiden äitien lapset hyötyisivät erityisen paljon rintaruokinnasta.

APA:n mukaan imetys parantaa äidin ja lapsen välistä suhdetta ja sen myönteiset seuraukset ulottuvat pitkälle lapsuuteen.

Halusit tai et, välität vai et, jokaisesta tehdään pika-analyysi ulkonäön ja olemuksen perusteella.

Onko toinen kaunis, normaalipainoinen, mihin sosiaaliseen ryhmään hän kuuluu, mikä on hänen sosioekonominen asemansa, pitääkö hän huolta itsestään, onko hän terve ja henkisesti tasapainoinen, kuinka energinen hän on jne.

Nekin jotka kieltävät välittävänsä ulkonäöstä, asemasta tai vaatetuksesta, tulevat ainakin muiden arvioimaksi. Kasvot, vartalo ja vaatetus antavat aina muille ihmisille viestin.

Taloussosiologian dosentti Outi Sarpila Turun yliopistosta johtaa Suomi ulkonäköyhteiskuntana -tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on selvittää ulkonäön asemaa maassamme. Onko se pääomaa, kuten sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma ovat?

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ainakin luokka, sukupuoli ja ikä vaikuttavat paljon ulkonäkövaatimuksiin.

”Ulkonäöstä huolehtiminen on tyypillisesti tärkeää erityisesti korkeasti koulutetuille tai korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleville, nuorille ja naisille, kun taas muita väestöryhmiä vähemmän kiinnostuneita ulkonäköasioista ovat ennen kaikkea ikääntyneet, vähemmän koulutetut sekä miehet.”

Erityisesti naiset joutuvat ulkonäkönsä takia tiukan arvioinnin kohteeksi. Toisaalta on huomattu, että työväenluokkaiseen maskuliinisuuteen samaistuvat miehet ovat erityisen tiukkoja ulkonäön suhteen: mikään ei saa viitata naisellisuuteen tai homouteen, joten kaikenlainen ehostaminen on kielletty.

Kaupungistuminen, koulutus, kulutusyhteiskuntaan siirtyminen, internet, palvelukulttuurin tulo ja fyysisten töiden keventyminen ovat kaikki vaikuttaneet ulkonäön korostumiseen. Maatalousyhteiskunnassa tärkeintä oli olla terve ja vahva ja omistaa työhön sopivat vaatteet.

Korostunut ulkonäkökeskeisyys on Suomessa yhdistetty kielteisiin luonteenpiirteisiin, kuten turhamaisuuteen ja teeskentelyyn.

Suurin osa suomalaisista kertoo edelleen arvostavansa eniten pukeutumisen tarkoituksenmukaisuutta ja siisteyttä. Muodikkuus ja tiettyjen merkkien käyttö on enemmistön mielestä toisarvoista.

Suomalaisten suhtautumista erilaisiin elämän tärkeisiin asioihin mitattiin vuosina 2009 ja 2014. Tärkeintä ovat terveys, itsekunnioitus, vapaus ja rakkaus ja vähiten tärkeintä oli suomalaisille ulkonäkö.

Viiden vuoden aikana suomalaisten arvot eivät juuri muuttuneet. Ainoastaan mukavaa elämää ja ulkonäköä arvostettiin aiempaa enemmän. Kun vuonna 2009 vastaajista 35 prosenttia arvioi, ettei hyvä ulkonäkö ole kovinkaan tärkeä asia, vastasi näin vuonna 2014 enää 29 prosenttia suomalaisista.

Erityisen tärkeää hyvä ulkonäkö on alle 31-vuotiaille ja naisille.

Jatkotutkimuksen kannalta on kiinnostavaa uskaltavatko suomalaiset kertoa avoimesti ulkonäön merkityksestä. Moni pelkää leimautuvansa turhamaiseksi, itsekeskeiseksi tai pinnalliseksi.

Yhdysvalloissa on huomattu ulkonäön vaikuttavan työmarkkinoilla työn saantiin ja palkkaukseen. Miehet saavat paremmin johtotehtäviä ja hyvää palkkaa, jos ovat pitkiä ja komeita. Naiset eivät saa hyvästä ulkonäöstä välttämättä lainkaan lisäpisteitä uskottavuutta vaativiin tehtäviin. Sen sijaan naisten kohdalla ulkonäkö vaikuttaa negatiivisesti, sillä lihavat naiset saavat muita vähemmän palkkaa. Kaunis nainen voi toki saada helpommin työtä sihteerinä tai matalasti palkatulla palvelusektorilla.

Tutkimuksissa on huomattu, että jo pienet lapset valitsevat leikkitoveriksi mieluiten kauniin lapsen. Hyvään ulkonäköön liitetään usein positiivisia luonteenpiirteitä, kuten kiva ja rehellinen.

Parisuhdemarkkinoilla kauniit naiset voittavat lähes aina.

Sarpila, Outi; Pajunen, Tero; Åberg, Erika & Kekäläinen, Sonja (2017) Onko ulkonäön arvostus nousussa Suomessa? Yhteiskuntapolitiikka 82:1, 86-94.