Suhteet & seksi

Miesten hedelmällisyydestä saadaan koko ajan uutta tietoa. Yhä useampi tutkija on kääntänyt katseensa lapsettomuuden syiden etsinnässä naisista miehiin.

Arviolta kolmasosa lapsettomuudesta johtuu vain miehestä, kolmasosa naisesta ja kolmasosa molemmista.

Monissa kehittyneissä maissa miesten sperman laatu on romahtanut. Fysiologian professori Jorma Topparin mielestä syy saattaa piillä kemikaaleissa. Turun yliopisto tutkii nyt nuorten suomalaismiesten spermaa.

Vaikka näyttää siltä, että suomalaismiesten sperman laatu on laskenut vasta viime vuosikymmeninä, saattavat syypäitä sperman heikkouteen olla myös isoisät ja isoisoisät. Raamatun uhkaus isien pahojen tekojen kostamisesta aina kolmanteen tai neljänteen polveen voi olla täyttä totta.

Yksi uusista mieskuntoa tuhoavista löydöistä on ibuprofeeni. Jo parin viikon särkylääkekuuri sai nuorten miesten kivekset vanhuksen kaltaisiksi, ja hedelmällisyys ja seksuaalinen halukkuus romahtivat. Päiväannos oli 1 200 mg ibuprofeenia, mikä ei edes ole kyseisen lääkkeen vuorokausimaksimiannos (3 200 mg vaikeissa kiputiloissa).

Naisia hoputetaan alati lapsentekoon nuorena. Lisääntyminen kannattaisi aloittaa alle 30-vuotiaana. Miehen ikää ei juuri oteta huomioon. Kuvitellaan että miehet voivat Sauli Niinistön tapaan siittää lapsia vaikka miten vanhana.

Tämä ei ole totta, ainakaan kaikkien kohdalla. Toki historia tuntee lukuisia ikämiehiä, jotka ovat saaneet lapsia. (Ihan kaikki eivät ehkä ole biologisesti omia jälkeläisiä.)

Jorma Topparin mukaan alle 30-vuotiaalla naisella on keskimäärin 73 prosentin mahdollisuus synnyttää elävä lapsi, jos tuleva isä on 30-35-vuotias. Jos isä on sen sijaan 40-42-vuotias, on onnistumisprosentti enää 46!

Vasta nelikymppisenä isäksi tulo alkaa olla trendi. Samaan aikaan lasten hankkiminen käy yhä harvinaisemmaksi Suomessa. Moni ei tule ajatelleeksi, että lasten saaminen vasta keski-iässä ei ole helppoa edes miehille.

Suomalaisparit joutuvat yhä sankemmin joukoin hakemaan apua hedelmöityshoidoista. Joka kahdeskymmenes lapsi on jo nyt saanut alkunsa lääketieteen avulla.

Nuorten naisten painostus lisääntymiseen ei selvästikään tepsi. Lapset tehdään yhä vanhempana.

On aika muuttaa strategiaa ja vaihtaa propagandan kohderyhmää. Pitäisikö armeijan ottaa opetusohjelmaansa terveys- ja hedelmällisyyskasvatus, vai missä miehille voitaisiin kertoa, että kiire vanhemmaksi ei koske vain naisia?

Naiset maksavat paljon kauneudestaan. Mittavat kosmetiikka- ja muotimarkkinat ovat saaneet rinnalleen yhä kasvavan lääketieteellisen ulkonäön parantelun bisneksen.

Psykologian professori Frank T. McAndrew kirjoittaa Psychology Todayssä miten naiset ovat kautta aikojen ja kaikissa kulttuureissa joutuneet kilpailemaan miesten suosiosta juuri kauneudellaan.

McAndrewn mukaan miesten geeneihin on rikastunut naisen hedelmällisyyttä ja kauneutta ihasteleva ominaisuus. Kukaan 20-vuotias nainen ei yritä näyttää 60-vuotiaalta, mutta yhä vanhemmat naiset ehostavat, värjäävät, jumppaavat, laihduttavat ja leikkaavat itsensä nuoremman näköisiksi.

Perinteiset kauneuskriteerit, kuten kauniin muotoiset rinnat, symmetriset kasvot, hoikat muodokkaat sääret ja kiiltävät tuuheat hiukset ovat ilmiselviä naiskauneuden merkkejä. Kauneusteollisuus tarjoaa naisille erilaisia vippaskonsteja, joiden avulla luodaan vaikutelmaa kauneudesta.

McAndrewn mukaan on olemassa neljä miehille hyvin tärkeää kauneuskriteeriä, joita naisten on vaikeampi feikata:

1. Naisen ääni

Sosiaalipsykologit huomasivat jo 40 vuotta sitten, että miehet osaavat pelkän puhelinkeskustelun perusteella arvioida naisen viehättävyyttä. Aluksi luultiin, että kauniit naiset ovat saaneet niin paljon huomiota, että he ovat vain sosiaalisesti muita sujuvampia ja puheliaampia.

Myöhemmin on käynyt ilmi, että naisen äänen viehättävyys ja kaunis ulkonäkö todella korreloivat. Miehet pystyvät esimerkiksi kuvan ja äänen yhteyttä tietämättä suvereenisti poimimaan ääniotokset juuri kaikista kauneimmista naisista.

Kaunis naisen ääni on ilmeikäs, soinnikas ja useimmiten aika korkea. Äänen korkeus madaltuu iän mukana. Estrogeeni ilmeisesti vaikuttaa sekä äänen sointiin että korkeuteen.

2. Silmien rinkulat

Kirkkaan väriset silmät, jotka eivät punoita tai ole sameat, ovat yleensä ihmisten mielestä kauniit. Laajentuneet pupillit koetaan viehättävinä. Ne muuten laajentuvat silloin, kun ihminen on kiinnostunut toisesta ihmisestä.

Erityisen viehättävää naisella on iiristen (eli silmien värillisen osan) ympärillä olevat tummat rinkulat. Mitä paksummat rinkulat, sitä kauniimpana naisen silmiä pidetään. Rinkulat yleensä ohenevat ja vaalenevat jo alle 30-vuotiaana.

3. Lantion kaarevuus

Naisen lantion kaarevuus takaa paremmat mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen ja terveeseen lapseen. Lantion kaarevuudesta on ilmeisesti ollut hyötyä jo aiemman metsästäjä-keräilijä -kulttuurin aikana, jolloin naisen on ollut helpompi noukkia marjoja ja juuria maasta juuri naismaisen vartalon avulla.

Miesmäinen suora lantio tekisi raskausajan hankalaksi, joten evoluutio on suosinut takapainotteisia naisia.

4. Vyötärön ja lantion suhde

Tutkimukset ovat osoittaneet vyötärön ja lantion välisen suhteen olevan yksi tärkeimmistä naisen kauneuden kriteereistä. Miesten mielestä naisvartalo on upeimmillaan silloin, kun vyötärön ja lantion suhde on 0,70.

Kurvikas, kapeavyötäröinen vartalo saa heteromiehen syttymään. Jos nainen on upean muotoinen, mies myös muistaa hänen elämäntarinansa ja muut tietonsa paremmin.

Suomalaiset tekevät lapsia yhä vanhempana. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo melkein 29 vuoteen.

Lääkärit varoittavat lykkäämästä lastentekoa liian myöhäiseen vaiheeseen. Usein sanotaan, että 25 on ihanteellinen ikä tulla äidiksi. Biologia, henkinen kehitys ja sosiaaliset seikat vaativat usein kompromissin.

Monet perhettä suunnittelevat uskovat, että ihan hyvin voi tulla äidiksi vasta 35-vuotiaana tai vanhempana. THL on juuri julkistanut laajan tutkimuksen eri sairauksien riskin ja iän suhteesta. Monet sairaudet lisääntyvät jo 25-vuotiailla synnyttäjillä. Tutkimus ei kuitenkaan paljasta hedelmällisintä ikää.

Milloin kannattaa tulla raskaaksi, jos haluaa lapsia?

Hollantilaistutkijat ovat kehittäneet mallin, jonka mukaan voi laskea todennäköisyyksiä raskaaksi tuloon. Mallissa otetaan huomioon kolme erilaista lähtökohtaa. Tutkijoiden mukaan aiemmat todennäköisyysskenaariot eivät ole ottaneet huomioon sitä, kuinka monta lasta halutaan, ja miten vanhemmiksi haluavat suhtautuvat hedelmöityshoitoihin.

Haluaako pari yhden, kaksi vai kolme lasta? Halutaanko lapsi perinteisellä menetelmällä, vai hyväksytäänkö keinohedelmöitys?

Onko lapsen saaminen hyvin tärkeää (tähdätään 90% todennäköisyyteen), melko tärkeää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (todennäköisyys 75%), vai kivaa, mutta elämä olisi ihan hyvää ilmankin (50% todennäköisyys)?

Naisen ikä vaikuttaa sekä spontaanisti raskaaksi tuloon että hedelmöityshoidoilla aikaansaatuun raskauteen. Molemmilla tavoilla tärppää varmemmin nuorena.

Mikäli lisääntyminen on hyvin tärkeää, pari haluaa tulla omin voimin vanhemmiksi ja toiveissa on yksi lapsi, pitäisi lastenteko aloittaa viimeistään silloin kun nainen on 32-vuotias. Kahdesta lapsesta haaveilevien tulisi ryhtyä tositoimiin naisen ollessa 27-vuotias ja kolmea lasta suunnittelevien pitäisi laittaa vauvatehdas käyntiin naisen ollessa 23-vuotias.

Jos jälkikasvun saaminen ei ole kynnyskysymys (75% raskaaksi tulon todennäköisyys riittää) voi hollantilaistutkijoiden mukaan lastentekoa lykätä 4-11 vuodella, riippuen toivotusta perhekoosta.

Parin hyväksyessä hedelmöityshoidot, ei tarvitse pitää niin kovaa kiirettä kuin luonnonmenetelmillä. Havitellusta lapsimäärästä riippuen voi lastenteon aloittaa naisen ollessa 28-, 31- tai 35-vuotias.

Tutkijoiden mukaan ihmisiä pitäisi nykyistä paremmin informoida näistä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden reunaehdoista. Kuinka moni oikeasti tuntee ihmisen biologiaa ja raskaaksi tulemisen todennäköisyyksiä kunnolla? Useimmat ihmiset haluavat edelleen lisääntyä, joten olisi syytä parantaa tiedotusta, perhesuunnittelua ja biologian opetusta.

Jottei menisi aivan pelotteluksi, tulee muistaa, että tilastot ja todennäköisyydet antavat ryhmätason tietoa ihmisistä. Yksilölliset erot hedelmällisyydessä voivat olla hyvin suuret. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yli 45-vuotiaille äideille syntyi Suomessa 117 lasta.

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016

Suomessa harva tekee lapsia nuorena, ja yhä useampi ei edes harkitse perheen perustamista alle kolmekymppisenä. Yllättäen Väestöliiton tutkimuksessa ilmeni, että pahin vauvakuume tulee kuitenkin jo parikymppisenä.

Onko nykyelämä ihan biologian vastaista?

Vauvakuume tarkoittaa voimakasta kaipuuta saada oma lapsi. Vauvakuumetta voi olla sekä naisilla että miehillä.

Vauvakuumeella on varmasti biologinen pohja, mutta se tarttuu ja leviää myös sosiaalisesti. Tutkimusten mukaan se voi tarttua esimerkiksi ystävistä, sukulaisilta ja työkavereilta.

Vauvakuumetta aiheuttavat mm. vauvanvaatteiden ja lelujen katselu, vauvan sylissä pitäminen, vauvojen näkeminen livenä tai kuvisssa, vauvan hoitaminen, nukkuvan vauvan katselu tai leikkivien ja nauravien lasten seuraaminen.

Väestöliiton Perhebarometrissä tutkitaan aina jotakin parisuhteeseen ja perheeseen liittyvää teemaa. Vuoden 2015 tutkimuksessa tutkittiin syntyvyyttä. Osallistujilta kysyttiin myös vauvakuumeesta: millaisia ajatuksia vauvat ja pienet lapset herättävät vastaajassa. Tutkimuksessa lapsettomat (n=1526) ja yksilapsiset (n=703) vastaajat arvioivat vauvakuumettaan.

Naiset tulivat äideiksi viime vuonna keskimäärin 29-vuotiaana ja miehet isäksi 31-vuotiaana. Vauvakuume on kuitenkin kovimmillaan selvästi paljon aikaisemmin.

Vauvakuumeelle herkimpiä näyttävät tutkimuksen mukaan olevan lapsettomat 20-25-vuotiaat naiset. Herkkyys vauvakuumeelle heikkenee naisilla iän myötä. Mitä vanhempi lapseton nainen, sitä heikompi vauvakuume!

Miehet ovat herkimmin vauvakuumeessa 26-30-vuotiaina.

Yhden lapsen vanhemmat kokevat muita herkemmin vauvakuumetta, mutta muiden naisten tapaan yhden lapsen äidin kuume hiipuu iän myötä. Yhden lapsen isillä vauvakuume oli pahin 31-35-vuotiaana.

Voimakkaimmin vauvakuumetta aiheuttivat vauvan sylissä pitäminen ja hellittely tai nukkuvan pienokaisen katselu.

Perhebarometrin mukaan nuorin ikäryhmä haaveili isommasta lapsikatraasta kuin heitä vanhemmat. Miksi vauvakuume hiipuu iän myötä, ja juuri silloin kun suomalaiset ajattelevat, että on sopiva hetki saada lapsia? Heikkeneekö hedelmällisyys, estääkö aikuisen todellisuus vai tuleeko pupu pöksyyn?

Toukokuun Tietovuoto: Vauvakuume voimakkainta parikymppisillä. Väestöliitto 10.5.2016.