Suhteet & seksi

Suomessa harva tekee lapsia nuorena, ja yhä useampi ei edes harkitse perheen perustamista alle kolmekymppisenä. Yllättäen Väestöliiton tutkimuksessa ilmeni, että pahin vauvakuume tulee kuitenkin jo parikymppisenä.

Onko nykyelämä ihan biologian vastaista?

Vauvakuume tarkoittaa voimakasta kaipuuta saada oma lapsi. Vauvakuumetta voi olla sekä naisilla että miehillä.

Vauvakuumeella on varmasti biologinen pohja, mutta se tarttuu ja leviää myös sosiaalisesti. Tutkimusten mukaan se voi tarttua esimerkiksi ystävistä, sukulaisilta ja työkavereilta.

Vauvakuumetta aiheuttavat mm. vauvanvaatteiden ja lelujen katselu, vauvan sylissä pitäminen, vauvojen näkeminen livenä tai kuvisssa, vauvan hoitaminen, nukkuvan vauvan katselu tai leikkivien ja nauravien lasten seuraaminen.

Väestöliiton Perhebarometrissä tutkitaan aina jotakin parisuhteeseen ja perheeseen liittyvää teemaa. Vuoden 2015 tutkimuksessa tutkittiin syntyvyyttä. Osallistujilta kysyttiin myös vauvakuumeesta: millaisia ajatuksia vauvat ja pienet lapset herättävät vastaajassa. Tutkimuksessa lapsettomat (n=1526) ja yksilapsiset (n=703) vastaajat arvioivat vauvakuumettaan.

Naiset tulivat äideiksi viime vuonna keskimäärin 29-vuotiaana ja miehet isäksi 31-vuotiaana. Vauvakuume on kuitenkin kovimmillaan selvästi paljon aikaisemmin.

Vauvakuumeelle herkimpiä näyttävät tutkimuksen mukaan olevan lapsettomat 20-25-vuotiaat naiset. Herkkyys vauvakuumeelle heikkenee naisilla iän myötä. Mitä vanhempi lapseton nainen, sitä heikompi vauvakuume!

Miehet ovat herkimmin vauvakuumeessa 26-30-vuotiaina.

Yhden lapsen vanhemmat kokevat muita herkemmin vauvakuumetta, mutta muiden naisten tapaan yhden lapsen äidin kuume hiipuu iän myötä. Yhden lapsen isillä vauvakuume oli pahin 31-35-vuotiaana.

Voimakkaimmin vauvakuumetta aiheuttivat vauvan sylissä pitäminen ja hellittely tai nukkuvan pienokaisen katselu.

Perhebarometrin mukaan nuorin ikäryhmä haaveili isommasta lapsikatraasta kuin heitä vanhemmat. Miksi vauvakuume hiipuu iän myötä, ja juuri silloin kun suomalaiset ajattelevat, että on sopiva hetki saada lapsia? Heikkeneekö hedelmällisyys, estääkö aikuisen todellisuus vai tuleeko pupu pöksyyn?

Toukokuun Tietovuoto: Vauvakuume voimakkainta parikymppisillä. Väestöliitto 10.5.2016.

Kirjoitin pyynnöstä uusimpaan Cityyn jutun äiti-inhosta http://www.city.fi/artikkeli/Inhoan+%E4iti%E4ni/4172/. Joskus suhde omaan äitiin on monimutkainen. Vaikeat tunteet lapsuuden tärkeisiin henkilöihin voivat johtua siitä, ettei kaikki mennyt ihan putkeen.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut, että ihmisen persoonallisuus syntyy läheisessä varhaissuhteessa (yleensä) äitiin.

Ensin tulee vauvakuume tai vahinko. Jotkut uskovat sisäsyntyiseen biologiseen lisääntymisviettiin (on muillakin nisäkkäillä). Vietti ei selvästikään ole kaikilla yhtä voimakas (ruokahalu ja seksuaalivietti vaihtelevat myös yksilöstä toiseen). Vauvan pään haistelu lisää naisilla lisääntymiseen kannustavaa hormonitoimintaa.

Äidinrakkaus muistuttaa rakastumista: aivokuvat näyttävät samalta ja oksitosiini- ja dopamiiniarvot nousevat. (Ei ihme että monet miehet ovat mustasukkaisia omille lapsilleen.) Imetys vapauttaa aivoissa oksitosiinia, prolaktiinia ja dopamiinia. Tämä saa äidin kaiken huomion kääntymään vauvaan. Jostakin syystä joillakin naisilla menee jotakin vikaan, eivätkä he raskauden, synnytyksen ja vauva-ajan aikana kiinny kunnolla lapseensa. Heitä itseään ei ehkä ole hoidettu pienenä hyvin.

Hyvä hoiva, rakkaus ja turva tekee vauvasta älykkäämmän, terveemmän ja stressinkestävämmän. Nämä ominaisuudet pysyvät läpi elämän ja vaikuttavat myös seuraavaan polveen.

Vähemmän hoivatut yksilöt stressaantuvat herkästi, saattavat olla hyperaktiivisia, tarkkaamattomia, sairaita ja pelokkaita aikuisia. (Tämä näkyy myös aivokuvauksissa.)

Jos äitisuhde on ollut huono, voi sitä yrittää vielä aikuisena parantaa. Psykiatri Ben Furmanin sanoin "koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus". Joskus laastari ei auta omiin vanhempiin. Ei kannata hakata päätä seinään, vaan muodostaa hyviä ihmissuhteita muiden ihmisten kanssa. Rakkaus parantaa. Hyvä parisuhde voi nykypsykologian mukaan korjata lapsuudessa syntyneitä traumoja ja jopa puutteita psyyken kehityksessä.

Louann Brizendine: The Female Brain.