Suhteet & seksi

Kuinka moni kuolee seksiä harrastaessaan?

Amerikkalaisen elokuvan esittämä kauhukuva: korkeassa asemassa oleva mies saa sydärin harrastaessaan seksiä rakastajattaren tai prostituoidun kanssa, voikin olla totta, joskin harvinaista.

Saksalaisen klinikan kaikki ruumiinavaukset käytiin läpi 45 vuoden ajalta. Frankfurtin yliopistollisen sairaalan patologian laitos tutki yhteensä noin 38 000 ruumista.

99 ihmistä oli kuollut seksiä harrastaessaan. Kuolleista oli miehiä 91 ja naisia kahdeksan. Seksin aikana tapahtuva äkkikuolema on siis paljon todennäköisempää miehille kuin naisille. Totaali kuolleisuus seksiaktiin on kuitenkin vain 0,26 prosenttia.

Yleensä kuoleman aiheuttaa jokin sydämeen liittyvä vika. Ylipaino nostaa seksikuoleman riskiä selvästi.

Sydänvaivaisille ja ylipainoisille miehille seksi prostituoidun kanssa on erityisen vaarallista, sillä vain alle kymmenen prosenttia miehistä kuoli harrastaessaan seksiä vaimon kanssa. Lähes neljäkymmentä prosenttia seksin aikana kuolleista miehistä oli ostanut seksiä yhdeltä tai kahdelta naiselta. Vajaa kolmannes kuoli masturboidessaan. Viisi miehistä kuoli homoseksin aikana ja seitsemän rakastajattaren seurassa.

Eniten kuolemia sattui kesällä ja keväällä, yleensä loppu tuli vainajan kotona.

Seksin aikana kuolleista naisista enemmistö menetti henkensä aviomiehen syliin.

Tutkijat muistuttavat, että naislesket saattavat tarvita psykologista tukea miestensä yllättävän kardiovaskulaarisen kuoleman johdosta.

http://www.jsm.jsexmed.org/article/S1743-6095(17)31378-4/fulltext

Suomalaiset tekevät lapsia yhä vanhempana. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo melkein 29 vuoteen.

Lääkärit varoittavat lykkäämästä lastentekoa liian myöhäiseen vaiheeseen. Usein sanotaan, että 25 on ihanteellinen ikä tulla äidiksi. Biologia, henkinen kehitys ja sosiaaliset seikat vaativat usein kompromissin.

Monet perhettä suunnittelevat uskovat, että ihan hyvin voi tulla äidiksi vasta 35-vuotiaana tai vanhempana. THL on juuri julkistanut laajan tutkimuksen eri sairauksien riskin ja iän suhteesta. Monet sairaudet lisääntyvät jo 25-vuotiailla synnyttäjillä. Tutkimus ei kuitenkaan paljasta hedelmällisintä ikää.

Milloin kannattaa tulla raskaaksi, jos haluaa lapsia?

Hollantilaistutkijat ovat kehittäneet mallin, jonka mukaan voi laskea todennäköisyyksiä raskaaksi tuloon. Mallissa otetaan huomioon kolme erilaista lähtökohtaa. Tutkijoiden mukaan aiemmat todennäköisyysskenaariot eivät ole ottaneet huomioon sitä, kuinka monta lasta halutaan, ja miten vanhemmiksi haluavat suhtautuvat hedelmöityshoitoihin.

Haluaako pari yhden, kaksi vai kolme lasta? Halutaanko lapsi perinteisellä menetelmällä, vai hyväksytäänkö keinohedelmöitys?

Onko lapsen saaminen hyvin tärkeää (tähdätään 90% todennäköisyyteen), melko tärkeää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (todennäköisyys 75%), vai kivaa, mutta elämä olisi ihan hyvää ilmankin (50% todennäköisyys)?

Naisen ikä vaikuttaa sekä spontaanisti raskaaksi tuloon että hedelmöityshoidoilla aikaansaatuun raskauteen. Molemmilla tavoilla tärppää varmemmin nuorena.

Mikäli lisääntyminen on hyvin tärkeää, pari haluaa tulla omin voimin vanhemmiksi ja toiveissa on yksi lapsi, pitäisi lastenteko aloittaa viimeistään silloin kun nainen on 32-vuotias. Kahdesta lapsesta haaveilevien tulisi ryhtyä tositoimiin naisen ollessa 27-vuotias ja kolmea lasta suunnittelevien pitäisi laittaa vauvatehdas käyntiin naisen ollessa 23-vuotias.

Jos jälkikasvun saaminen ei ole kynnyskysymys (75% raskaaksi tulon todennäköisyys riittää) voi hollantilaistutkijoiden mukaan lastentekoa lykätä 4-11 vuodella, riippuen toivotusta perhekoosta.

Parin hyväksyessä hedelmöityshoidot, ei tarvitse pitää niin kovaa kiirettä kuin luonnonmenetelmillä. Havitellusta lapsimäärästä riippuen voi lastenteon aloittaa naisen ollessa 28-, 31- tai 35-vuotias.

Tutkijoiden mukaan ihmisiä pitäisi nykyistä paremmin informoida näistä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden reunaehdoista. Kuinka moni oikeasti tuntee ihmisen biologiaa ja raskaaksi tulemisen todennäköisyyksiä kunnolla? Useimmat ihmiset haluavat edelleen lisääntyä, joten olisi syytä parantaa tiedotusta, perhesuunnittelua ja biologian opetusta.

Jottei menisi aivan pelotteluksi, tulee muistaa, että tilastot ja todennäköisyydet antavat ryhmätason tietoa ihmisistä. Yksilölliset erot hedelmällisyydessä voivat olla hyvin suuret. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yli 45-vuotiaille äideille syntyi Suomessa 117 lasta.

E-pillerit eivät suojaa sukupuolitaudeilta. Moni ajattelee lasten ehkäisyn riittävän.

Seksitaudit aiheuttavat mm. syöpää, lapsettomuutta, kudostuhoa, ihottumaa, kipua, kutinaa, rahanmenoa ja vaivaa.

Miten ison riskin ottaa, jos ei käytä kondomia satunnaisessa seksissä?

Terveyskirjaston mukaan Suomen yleisimmät sukupuolitaudit ovat klamydia, kondylooma ja sukuelinherpes.

Uusia klamydiatartuntoja ilmoitetaan noin 13 200 vuodessa, mutta oikea sairastumismäärä arvioidaan paljon isommaksi. Moni on taudin kantaja tietämättään, tai ei pelkuruuttaan uskalla mennä testeihin.

Kaksi kolmasosaa uusista klamydiatartunnoista löydetään alle 25-vuotiailta. 15-25 -vuotiaista noin joka kahdeskymmenes on taudin kantaja.

Kondylooman saannin riski on vielä suurempi. Kondylooman eli visvasyylän aiheuttaa papilloomavirus, jonka saa arviolta kolmannes nuorista aikuisista.

Sukuelinherpeksen, eli herpes simplex kakkosen, saa noin neljännes.

Yleisimpien tautien lisäksi riskinä ovat kuppa, tippuri, HIV ja pari muuta harvinaista sairautta.

Näin siis Suomessa.

PubMedin mukaan maailman yleisin seksitauti on papilloomavirus (HPV). Siksi useimmat Euroopan maat tarjoavat nykyään rokotteen sitä vastaan, mutta vain tytöille. Miksi poikia ei rokoteta?

PubMed- ja Embase- julkaisuista tehty meta-analyysi paljastaa Pohjois-, Etelä- ja Länsi-Euroopan tautiriskin. (Itä-Euroopasta ei ole saatavilla tilastotietoa.)

Normaaliväestössä eurooppalaisista miehistä 12,4 prosenttia on saanut HPV-tartunnan. Riskikäyttäytyjien ryhmässä tartunnan on saanut 30,9 prosenttia.

Suomalaiset nuoret aikuiset vaikuttavat tässä suhteessa aika pahalta riskiryhmältä.

Paras keino välttää sukupuolitauteja on selibaatti ja halailu. Jos seksiä harrastetaan suulla ja genitaaleilla, on aina olemassa tartuntariski. Tällöin suojaavin väline on kondomi, joka pidetään päällä koko yhdynnän ajan. Liukuvoide parantaa sen kestävyyttä.

Kondominkin käyttäjät voivat saada kondylooman tai sukuelinherpeksen suojaamattomien alueiden ulkopuolelta.

Jotkut taudinkantajat ovat oireettomia.

Seksin myöhään aloittavat ja hyvin valikoivat ihmiset ovat tietysti pienemmässä riskissä kuin varhain aloittavat ja useita kumppaneita hamstraavat.

Aina tartuntavaara ei näy päällepäin. Hyvin viehättävän näköiset ihmiset voivat olla vaarallisia.

Suomalaisilla on perinteisesti ollut epäluuloja nopeita ihmisiä kohtaan. Ihaillaan toki formula-kuskeja ja lätkänpelaajia, mutta nopeat ajattelijat ovat jotenkin epäilyttäviä. Nopealiikkeiset liukkaatleevit ovat vähän naurunalaisiakin.

Suomalaiset eivät yleensä pidä nopeasti puhuvista ihmisistä. Heidät koetaan hermostuttaviksi ja epäluotettaviksi.

Olen joskus epäillyt nopeutta inhoavien omaa järjenjuoksua hitaaksi. Suomessa on jopa asiantuntijatasolla väitetty säännöllisesti, ettei nopeudella ja älyllä ole mitään yhteyttä, vaikka yhdysvaltalaistutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet älyn ja nopean ajattelun yhteyden. Tehokkaasti toimivissa aivoissa on hyvät kytkökset.

Onko suomalaisilla jokin geneettinen erityisversio älystä, ns. hidas äly?

Ehkä suomalaisten epäluulo nopeutta kohtaan onkin intuitiivista viisautta? Princetonin yliopiston psykologian laitoksen tutkimukset nopeasta ajattelusta osoittavat siihen liittyvän erilaisia riskejä.

Koetilanteissa ajattelun nopeuden lisääminen aiheutti lisääntyvää riskikäyttäytymistä. Ihmiset ottivat tosiasiallisessa rahankäyttötilanteessa isompaa riskiä ajatellessaan nopeasti. He myös alkoivat suhtautua riskiseksiin ja laittomiin päihteisiin huomattavasti aiempaa suopeammin.

(Monet myynnin ammattilaiset tietävät tämän, ja yrittävät jouduttaa ihmisten päätöksentekoa.)

Rahamaailman ammattilaisia on tutkittu paljon. On huomattu, että eniten voittoa tekevät meklarit ottavat eniten riskiä ja heillä on korkeimmat testosteroniarvot. (En muuten ole nähnyt tuoreita tutkimuksia näistä törkeimmistä riskinottajista kunnon talousromahduksen jälkeen. Kuinkas sitten kävikään?)

Suomessa suositaan edelleen melko rauhallisia ja tasaisia kumppaneita. Monessa muussa maassa normisuomalaisia pidettäisiin hieman hidasälyisinä.

”Hiljaa hyvää tulee.” Huomiseen asioita funtsiva kumppani ei ehkä mene vieraisiin, ei hassaa rahojansa typeriin kohteisiin, eikä lähde vetämään mitään arveluttavaa ainetta missään olosuhteissa.

Toisaalta Princetonin tutkimuksissa selvisi, että nopeilla ajattelijoilla on paljon positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia. Nopeus tuo mielihyvää, voiman tunnetta, energisen ja luovan olon ja se lisää itsetyytyväisyyttä. (Tutkijoiden mukaan nopeaälyisyys aiheuttaa ajoittain jopa maniaa muistuttavia fiiliksiä.) Hidas ajattelu aiheuttaa masentuneen olon.

Suomessa masennus on yleistä. Ehkä meidän on aika alkaa sietää nopeaälyisyyttä hieman aiempaa paremmin. Riskinoton ja energisyyden oikean suhteen löytäminen tuo tyytyväisyyttä myös parisuhteeseen.

”Raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa, jossa tupakoivien osuus on pysynyt melko vakaana 1990-luvun puolesta välistä saakka” kertoo THL.

THL tarjoaa suomalaisten terveydentilaa kuvaavien tilastojen ja raporttien lisäksi myös kattavia kansainvälisiä vertailuja.

Lasta odottavista suomalaisäideistä sauhutteluaan jatkaa pokkana useampi kuin joka seitsemäs nainen (15%). Esimerkiksi Ruotsissa lähes kolmannes raskaana olleista naisista poltti aiemmin, nyt vain vajaa seitsemän prosenttia häkämyrkyttää sikiötään.

Miksi raskaudenaikainen tupakointi on Suomessa yli kaksi kertaa yleisempää kuin Ruotsissa?

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja lääkärikouluttaja Mervi Väisänen-Tommiska kirjoittaa Päihdelinkissä, että tupakoivien keskenmenoriski on kaksinkertainen. Jopa kolmannes raskauksista keskeytyy.

”Tupakointi heikentää istukan kiinnittymistä ja lisää sikiön hermostoputken kehityshäiriöiden ja synnynnäisten sydänvikojen riskiä.”

Väisänen-Tommiska luettelee suuren määrän terveysriskejä vauvalle, mutta tupakoitsija vaarantaa myös oman terveytensä – ja jopa henkensä. Sekä äidin että lapsen henkeä uhkaava istukan ennenaikainen irtoaminen on 2,5 kertaa yleisempää tupakoitsijoilla.

Vauvan syntymän jälkeen vaanivat uudet riskit ja vaarat.

Kätkytkuolemavaara on viisinkertainen.

Tupakoitsijan lapsi saa muita enemmän infektioita ja astmaa, kärsii koulussa todennäköisemmin oppimishäiriöistä ja ylivilkkaudesta, ja on tavallista useammin ylipainoinen ja kärsii korkeasta verenpaineesta.

Tupakoinnin seuraukset haittaavat muillakin tavoin jälkeläistä aikuisuuteen asti. Polttavan äidin poikalapsen siittiöiden laatu on heikentynyt aikuisena.

Moni tupakoiva äiti sanoo pokkana, että röökinpolton lopettamisesta olisi enemmän haittaa kuin sen jatkamisesta, koska hermot kuulemma menisivät. Eikö hermo mene lapselle koituvien haittojen ja riskien tietämisestä?

Tupakointi pitäisi lopettaa viimeistään raskautta suunnitellessa. Samaa välittämistä, vastuullisuutta, sinnikkyyttä ja lujuutta tarvitaan myös vanhemmuudessa.