Suhteet & seksi

Vantaan Koivukylästä löytyi Helsingin Sanomien mukaan torstaina lammas: http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/is_kerrostalon_verkkokomerosta_loytyi_lammas/. Eläin oli sijoitettu kerrostalon kellariin häkkikomeroon. Paikalle oli kutsuttu poliisi ja eläinlääkäri. Asian selvittäminen vei viisi tuntia. Ainakin lapsilla oli hauskaa. Jutussa annettiin ymmärtää, että lammas oli tarkoitus uhrata ismalilaisen juhlan kunniaksi. ”Kotona teurastaminen on Suomessa kielletty.” Varmaan hyvä niin. 1900-luvulla ”kotona” teurastaminen oli maan tapa, ainakin maaseudulla.

Miten paljon naapurin erilaisuutta tulee sietää? En tiedä. Sen tiedän, että ihan tavalliset suomalaisetkin ovat joskus kummallisia.

Asuin kerran Espoossa. Aika korvessa. Joku kakatti koiransa postilaatikkoni eteen. Yksi naapurustosta sylki ohikulkiessaan ihmisten päälle. Hän repi erään tytön pyörän selästä maahan ja solvasi lapsiparkaa. Naisen piha toimi kaatopaikkana, koska hän ei suostunut tekemään kaupungin kanssa jätesopimusta. Yhden biohajottava jätevedenpuhdistamo ei ihan toiminut ja kakkakikkareita ajelehti puroissa. Yksi vihasi ihmisiä. Yksi vihasi köyhiä ihmisiä ja erityisesti itä-helsinkiläisiä. Yksi rakensi ilman lupia kolmekerroksisen ruman talon alueelle, jossa oli tarkat säädökset rakennusten korkeudesta ja ulkonäöstä.

Helsingissäkin on naapureita. Yksi käristää läskiä karrelle aina myöhään illalla ja koko talo haisee pahemmalta kuin nakkikioski. Yksi pissatti koiransa talomme rappusille (ja toinen kakatti omansa kerrostalolandian sisäpihalle). Yksi polttaa sikareita ketjussa ja eteisessä saa huiskia savua silmiltään. Yksi yskii yötäpäivää. Yksi soittaa aamusta iltaan. Yksi pitää bileitä kellarissa. Yksi kulki silinterihattu päässä pyjamanhousut jalassa ja puhui erikoisia. Yksi asuu kadulla. Yksi vastapäisen talon mies katseli alakerran naapurin teini-ikäisiä tyttöjä kiikarilla.

Jokainen on omasta mielestään normaali.

Perjantaina ajelin Länsiväylää ja kuuntelin YLEX:n Umayya Abu-Hannan haastattelua. Hän on muuttanut Amsterdamiin ja kirjoittanut kirjan Suomesta. Umayya joutui jättämään maamme, koska oli ”rättipäänä” adoptoinut ”neekerilapsen”, ja tätä ei tavallinen vastaantulija voinut hyväksyä. Suomessa Umayya oli suomea puhuva menestynyt henkilö. Damissa häntä kohdeltiin ensi kertaa ihmisenä vuosikymmeniin, vaikka hän oli naapuruston mielikuvissa työtön ja kielitaidoton ehkäisyn laiminlyönyt arabi.

Ehkä suomalaiset eivät ole ihan normaaleja.

Kävin äänestämässä ennakkoon. Tänään on varsinainen vaalipäivä. Jos mielestäsi ainoa edellä mainituista ”erilainen” naapuri oli lammas (koska se on eläin), kannattaa varmaan äänestää Suomi poteroon. Mielestäni ongelmana ei ole erilaisuus, vaan sikailu.

http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/umayya-abu-hanna-monikulttuurisuudesta-puhutaan-kuin-mammista-se-on-paskaa-tai-su

Tutkijat ovat erilaisissa koeasetelmissa selvittäneet nuorten aikuisten pariutumisarvoa samanikäisten vastakkaisen sukupuolen edustajien keskuudessa.

Aika monet luulevat tietävänsä, miten viehättävinä potentiaaliset kumppanit pitävät heitä. Osa on oikeassa.

Oman haluttavuuden asteen tunnistaminen on tärkeää lisääntymismenestyksen kannalta, väittävät mm. saksalaisen Johannes Gutenbergin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat. 190 miestä ja 192 naista pyydettiin persoonallisuustestiin, jonka jälkeen he osallistuivat pikadeittitapaamiseen. Välittömästi jokaisen deitin jälkeen koehenkilöt vastasivat kyselyyn, jossa arvioivat menisivätkö henkilön kanssa treffeille ja olettivatko itse kelpaavansa kyseisen kokelaan kiinnostuslistalle.

Tulokset osoittavat, että sosioseksuaalisesti vapautuneet miehet ja miellyttävät naiset ovat paljon parempia arvioimaan pariutumisarvoaan kuin estyneet miehet tai vähemmän miellyttävät naiset.

Psykologien mukaan tulokset antavat tärkeää tietoa sekä pariutumisen sukupuolieroista että myös eroista sukupuoliryhmän sisällä.

Miehet ja naiset, jotka katkerina valittavat typeristä potentiaalisista partnereista ovat ehkä vain itse hieman kehnoja arvioimaan omaa suosiotaan pariutumismarkkinoilla. He eivät yksinkertaisesti tajua muiden aitoja reaktioita, eivätkä osaa asettaa omaa vaatimustasoaan sopivaksi.

Onko kokemuksia vastaavasta?

Mitja D. Back et al. :Knowing Your Own Mate Value. Sex-Specific Personality Effects on the Accuracy of Expected Mate Choices. Psychological Science, August 2011.

Psykologian professori Susan Krauss Whitbourne kiteyttää kestävän parisuhteen tunnusmerkit artikkelissaan "The 12 Ties that Bind Long-Term Relationships". Seuraavat vinkit tai tunnusmerkit eivät siis käsittele partiosolmuja tai sitomisleikkejä.

1. Kumppanin ajattelu myönteisesti. Keskity parisi hyviin puoliin, äläkä jumitu ikäviin piirteisiin. Parit jotka muistavat positiivisia asioita kumppanistaan ovat muita onnellisempia.

2. Rakkaan ajattelu, kun olette erossa toisistanne. Unohdatko kumppanisi olemassaolon jos lähdet hänen luotansa päiväksi, viikonlopuksi tai viikoksi? Onko poissa silmistä myös poissa mielestä? Jos näin on, et ehkä ole kovinkaan rakastunut häneen. Toisen ajattelu on merkki hänen tärkeydestään.

3. Vaikeus keskittyä muihin asioihin silloin kun ajattelet kultaasi. Jos kumppanin syrjäyttäminen ajatuksistasi käy helposti, hän vie vain vähän tilaa aivoissasi, eli pystyt helposti täyttämään ajatukset kaikella muulla. (Melkein sama kuin edellä, toim.huom.)

4. Uusista ja haastavista asioista nauttiminen. Samankaltaiset tykkäävät toistensa seurasta. Yhteiset kokemukset tiivistävät parisuhdetta, etenkin jännittävät sellaiset. Erityisen tärkeää tämä on miehille. Jos yhteinen benji-hyppy ei ole se juttu, kannattaa etsiä henkisiä haasteita.

5. Yhdessä vietetty aika. Jos rakastat jotakuta, haluat viettää aikaa hänen kanssaan, ja mitä enemmän olet jonkun seurassa, sitä enemmän rakkaus lujittuu. Jännät kokemukset ja myös ihan tavalliset kotipuuhat lujittavat rakkautta. Erityisesti miehet hyötyvät yhteisestä siivoamisesta, ruuanlaitosta ja ostosten teosta, sanoo O´Leary -tutkimus (2012).

6. Kiintymyksen osoittaminen. Rakkauden tunteminen ei riitä, täytyy myös osoittaa hellyyttä. Vaikean esittäminen ei toimi enää parisuhteessa. Pienet eleet, kuten sipaisut, halit ja pusut riittävät.

7. Kumppani saa sinut virittymään. Kaikista syvimmin rakastavissa parisuhteissa on tutkimusten mukaan lämmin viritys päällä kaiken aikaa. Hipaisu saa toisen syttymään helposti. Lämmin olo ei johda joka kerta seksiin, mutta saa toisen mielen hyväksi.

8. Rakastelu. Seksi on syvän rakkauden positiivista osoittamista. Kaikista onnellisimmat parit harrastavat säännöllisesti seksiä. Tutkijat eivät osaa selvästi osoittaa kumpi on syy ja kumpi seuraus, mutta seksi ja rakastaminen korreloivat keskenään voimakkaasti.

9. Yleinen onnellisuus. Onnelliset ihmiset rakastavat enemmän ja päinvastoin. Tässäkään ei pystytä erottamaan munaa ja kanaa, mutta onnellisuus ja rakkaus ruokkivat toisiaan. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa naisten kohdalla.

10. Halu tietää aina missä kumppani on. Rakastuneet miehet haluavat lähes pakkomielteenomaisesti tietää, mitä kumppani tekee ja missä. Stalkkausta muistuttava käytös voi vaikuttaa rasittavalta, mutta on samalla merkki siitä, että rakas on tärkeä ja mielessä.

11. Toisen jatkuva ajattelu. Kaikista syvimmin rakastuneet naiset ajattelevat pakkomielteenomaisesti kumppaniaan kaiken aikaa. Naiset eivät välttämättä halua tietää tarkasti, mitä pari tekee, vaan toisen jatkuva muistaminen tapahtuu hieman yleisemmällä tasolla.

12. Intohimoinen suhde elämään. Tunteella ja innostuksella jokapäiväiseen elämään suhtautuvat ihmiset kantavat intensiiviset tunteensa myös rakkauselämäänsä. Emotionaalisen energian suuntaaminen myös työhön, harrastuksiin ja politiikkaan lisää suhteen intohimoa. Aivojen palkkiokeskukset kannattaa sytyttää kaikessa tekemisessä; erityisesti miesten kohdalla hyöty tällaisesta yleisintohimoisesta suhtautumisesta elämään koituu suoraan rakkauselämän hyväksi.

Suomessa on esitetty samankaltaisia syitä kestävään parisuhteeseen. Professori Kaarina Määttä on tutkinut rakkautta ja parisuhdetta ja on monissa kirjoissaan todennut, miten rakastuneet parit näkevät toisensa ruusunpunaisten silmälasien läpi. Sosiologi Osmo Kontulan seksitutkimusten mukaan kaikista onnellisimmista pariskunnista vain marginaalijoukkio ei esimerkiksi harrasta säännöllisesti seksiä.

Kun miettii eronneita pareja, tulee mieleen yksi päällimmäinen syy eroon: toinen ei sytytä hehkua enää. Hänestä näkee vain huonot ominaisuudet. Tuntuu ettei ymmärrä, miksi alun perin rakastui. "Olin sokea." "Halusin uskoa johonkin itse luomaani satumaailmaan."

Rakkaus tuskin edes alkaa, ellei alun hullaantuminen sokeuta toisen huonoilta ominaisuuksilta. Jossain rakastumisen ja sitoutumisen välimaastossa pitäisi tunnistaa oikeat riittävät ominaisuudet, joita toisessa arvostaa.

Onko sen oikean löytäminen sattumaa, kykyä valita oikein, vai molemminpuolista halua suhtautua elämään ja rakkauteen myönteisesti, intohimolla?

Psychology Today 5.6.2012

Vakituisen parisuhteen ihannekuvassa seksiä harrastetaan silloin, kun molempien tekee kamalasti mieli. Tosiasiassa vakisuhteessa elävät suostuvat seksiin usein silloinkin, kun mieli tekisi ennemminkin nukkumaan.

Naisten väitetään usein joutuvan joustamaan miesten suurempien seksitarpeiden takia. Kanadalaiset psykologian tutkijat Sarah Vannier ja Lucia O´Sullivan ovat tutkimuksissaan huomanneet miestenkin suostuvan seksiin vakiparin kanssa, vaikka ei himoittaisi yhtään.

Tutkijat väittävät, että tiiviissä suhteessa olevien myöntyminen seksiin ilman kiihottumista on melko yleistä. Kyse ei ole pakottamisesta, vaan halusta miellyttää toista, tai olla aiheuttamatta toiselle mielipahaa. Vakiparit pelkäävät, että torjunta tekisi toisen surulliseksi, tai kumppani voisi alkaa kuvitella, ettei toinen rakasta häntä enää. Taustalla voi olla myös pelko siitä, että toinen lähtee etsimään seksiä muualta.

Vannierin ja O´Sullivanin pari vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 18-24 -vuotiaiden pariskuntien kaikesta seksistä peräti 17 prosenttia toteutuu ilman seksuaalisia haluja, vain toisen miellyttämiseksi. Nuorista pareista 46 prosenttia on ”syyllistynyt” kyseiseen toimintaan.

Miesten seksiin erikoistunut kouluttaja ja terapeutti Michael Shelton kirjoittaa Psychology Todayssä, että ilmiö on tuttu myös terapiassa. Miehet suostuvat yleisesti seksiin vain koska nainen haluaa. Miehet jopa tekevät seksialoitteita, vaikka eivät olisi lainkaan kiihottuneita. Vannierin mukaan miehet toteuttavat miehistä rooliaan.

Monet seksiin alistujat ovat huomanneet, että vauhtiin päästyään alkaa jossain vaiheessa kiihottua, ja loppujen lopuksi seksi onkin ihan kivaa.

Mitä mieltä olet? Kannattaako harrastaa seksiä, jos vain toinen haluaa?

Vannier & O´Sullivan: Sex Without Desire: Characteristics of Occasions of Sexual Compliance in Young Adults´ Committed Relationships. The Journal of Sex Research. 5/ 2010.
Michael Shelton: Navigating Sexual Discrepancies in Relationships. Psychology Today 5.10.2012.