Suhteet & seksi

Naisten heikompaa asemaa työelämässä selitetään usein raskausriskillä. Tilastokeskuksen Nuori tasa-arvo 2011 -raportin mukaan alle 30-vuotiaista naisista naimisissa on vain 13 prosenttia. Alle puolet 29-vuotiaista on saanut lapsen.

Akavan mukaan määräaikaiset alle 35-vuotiaat akateemiset (sekä naiset että miehet) ovat vakkarityöntekijöitä harvemmin vanhempia. Lasten tekoa lykätään, ja varsinkin pätkätyöläiset eli naiset lykkäävät, jolloin raskausriskin aikajana pitenee ja naisten pelkääminen työelämässä jatkuu keski-ikään asti.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuvista 40-vuotiaista naisista 21 prosenttia ei ole synnyttänyt lasta. Helsinkiläisistä 40-vuotiaista naisista lapsettomia on jo yli kolmannes, 36 prosenttia (vuoden 2010 lopussa).

Naiset eivät mitenkään erityisesti karta töihin menoa. Jo 1990-luvulta lähtien naisia on ollut työelämässä lukumääräisesti enemmän kuin miehiä, kirjoittaa työelämätutkija Anu Järvensivu. Naiset tekevät vähän vähemmän työtunteja viikossa kuin miehet, mutta tilastoero johtuu pitkälti siitä, että osa työntekijöistä on vanhempain- tai hoitovapaalla.

Suomalaiset naiset tekevät maailman eniten kokopäivätyötä.

Lasten saannin taakkaa (työuralle) on haluttu jakaa sukupuolten kesken ja miesten ja naisten työnantajien kesken (Suomessa työmarkkinat ovat hyvin voimakkaasti jakautuneet ”miesten töihin” ja ”naisten töihin”). Viimeaikaisten uutisointien perusteella oikein mitään ei ole saatu aikaan. Naiset hoitavat edelleen lapset, miehet ottavat palkankorotukset. Naisten työnantajat maksavat vauvavapaat.

Uusi taantuma on jo täällä, eikä tahtoa muutokseen ole löytynyt riittävästi edes parempina aikoina. Toisin kuin Ruotsissa.

Saa nähdä tekevätkö suomalaiset naiset synnytyslakon. Monissa muissa maissa syntyvyys on laskenut vielä Suomea paljon rajummin.

Toistaiseksi Suomen väestö jatkaa kasvuaan, vaikka syntyvyys on Tilastokeskuksen mukaan ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, eli noin 2,1 lasta naista kohden. Vuonna 2011 syntyvyysluku oli 1,83.

Suomi on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa yksi lapsi- ja naisystävällisimmistä maista. Työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan silti lisää joustoa ja aitoa valinnanvapautta. Myös miehille.

Anu Järvensivu: Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa?

Suomessa on viime aikoina esitetty argumentteja kilpailun ja menestymisen puolesta: maassamme ei saa menestyä ja kateelliset yrittävät verottaa asiantuntijat, johtajat ja yrittäjät kyykkyyn.

Toisaalta yhteisöllisyyden, hyvinvointivaltion säilyttämisen ja huono-osaisten huomioimisen puolesta on myös pidetty meteliä. Menestyjiä on syytetty ahneiksi.

Markkinatalousmaa Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa tehdään paljon tutkimusta, jonka perusteella eurooppalainen hyvinvointivaltio näyttäisi miellyttävämmältä paikalta elää kuin puhdas kilpailuyhteiskunta.

Uskomukset ihmisen luontaisesta ahneudesta on jyrätty.

Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan jo 3-vuotiaat jakavat yhdessä tehdyn työn palkinnot tasan ryhmän kesken, vaikka heille tarjottaisiin mahdollisuus epäreiluun palkinnon omimiseen. Esimerkiksi simpanssit monopolisoivat etuudet samassa tilanteessa.

Toisaalta ihmisillä on taipumus pitää itseään keskivertoa parempina. Viidentoista maan tutkimus vahvisti itsensä yliarvostamisen olevan erityisen yleistä maissa, joissa oli suurimmat tuloerot.

Maaliskuussa 2012 julkaistu tutkimus paljastaa opinnoissa huijaamisen lisääntyvän Yhdysvalloissa niissä osavaltioissa, joissa tuloerot ovat suurimmat ja ihmisten välinen luottamus pieni.

Virginian yliopiston psykologian laitos tutki USA:n asukkaita vuosina 1972-2008. Ihmiset olivat sitä onnellisempia mitä tasaisempi tulonjako sinä vuonna oli. Mitä isommat tuloerot, sitä enemmän kansalaiset kokivat, että toisiin ei voi luottaa ja että muut ovat epäreiluja. Tämä koski muita paitsi rikkaita. Tyytymättömyys ei johtunut vähävaraisuudesta, vaan epäreiluuden kokemuksesta.

Reiluuden kokemus talousasioissa saattaa olla pitkälti geneettistä. Pnasissa julkaistussa neurotaloustieteen tutkimuksessa ruotsalais-amerikkalainen tutkimusryhmä käytti aineistonaan ruotsalaisia kaksosia. Perimä selitti yli 40 prosenttia koehenkilöiden reaktioiden vaihteluista epäreiluihin tarjouksiin talous-pelissä. Identtisten kaksosten valinnat olivat kaikista lähimpänä toisiaan.

Ehkä jotkut ovat perinnöllisesti epäreiluja?

Psychological Sciencen joulukuun 2011 numerossa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan valta-asemassa olevat ihmiset yliarvioivat oman pituutensa. Washingtonin yliopiston tutkijat totesivat kolmessa kokeessa, että valta saa 1. henkilön pitämään muita todellisuutta lyhyempinä, 2. ihmisen pitämään itseään todellisuutta pidempänä sekä 3. henkilön ottamaan virtuaalitodellisuudessa (pelissä) paljon pidemmän avatarin (hahmon) edustamaan itseään. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisesti mahtavat ja näyttävät henkilöt saavuttavat muita todennäköisemmin valtaa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa voidaan osoittaa, että vallassa olevat myös tuntevat itsensä isommiksi kuin mitä he oikeasti ovat.

Onko todella niin, että menestys sumentaa henkilön käsityksen todellisuudesta? Että omat ansiot yliarvioidaan ja muita aliarvioidaan?

Vai onko menestystä janoava jo lähtökohtaisesti itseään muita parempana pitävä ja kotiinpäin vetävä moukka?

Ei kai nyt sentään. Reilulla kilpailulla on virkistävä vaikutus ihmisiin. Vai?

Psychological Science: Feb. 2011., Sep. 2011., March 2012.

CityNewsissa julkaistiin 1.8. juttuni tutkimuksista, joissa menestyjät käyttäytyivät epäeettisesti: http://www.city.fi/artikkeli/Menestyj%E4t+sikailevat/4989/

Epämiellyttävä käytös ei kohdistu vain alempiin sosiaaliryhmiin, vaan menestyjät saattavat sikailla myös parisuhteessaan.

Hollantilainen yli 1500 menestyneen ihmisen tutkimus paljasti vallan lisäävän henkilön uskottomuutta. Valta-aseman nousu lisää luottamusta omaan kykyyn viehättää vastakkaista sukupuolta. Kiipineet olivat paitsi useammin uskottomia, myös suunnittelivat pettävänsä kumppaniaan aiempaa tiuhemmin. Tulos päti sekä miehiin että naisiin.

Tutkijoiden mukaan käsitys miesten voimakkaammasta taipumuksesta uskottomuuteen saattaakin johtua vain siitä, että miehillä on ollut enemmän valtaa. Menestyvät naiset ovat ihan yhtä petollisia kuin menestyneet miehet.

Hollywood-sagoissa muistetaan aina erikseen mainita, jos joku ihana filmitähti on siitä kummallinen, että on ollut uskollinen puolisolleen jo vuosia. Menestyksen ja viehättävän ulkonäön ajatellaan johtavan houkutuksiin ja haluun hyötyä hyvästä tarjonnasta.

Liikemiehistä elää mielikuva, jossa uusien diilien päälle rynnätään syömään, juomaan ja naisiin.

Pitääkö tutkimustulos paikkansa? Ovatko menestyneet ihmiset valmiimpia pettämään?

Psychological Science: Power Increases Infidelity Among Men and Women. July 2011.

Parinvalinnassa kannattaa huomioida toisen ravintotottumukset.

Kalifornian yliopiston tuore tutkimus väittää runsaan transrasvojen nauttimisen liittyvän aggressiivisuuteen.

Asiasta uutisoiva Scientific American Mind neuvoo rauhallisuutta tavoitteleville, että roskaruoan syönti pitäisi lopettaa.

Kovien rasvojen tiedetään olevan vahvasti yhteydessä syöpään ja sydänvaivoihin. Lääketieteen apulaisprofessori Beatrice Golomb alkoi epäillä transrasvojen vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen huomattuaan, että terveelliset DHA omega-3 -rasvahapot tuottavat rauhoittavan, antidepressiivisen vaikutuksen. Transrasvat taas estävät kemiallisen prosessin, jossa rasvahapot muunnetaan DHA:ksi, mikä sai Golombin epäilemään, että kovat rasvat saattavat olla yhteydessä aggressiivisuuteen.

1018 yli 20-vuotiasta miestä ja naista osallistui Golombin tutkimukseen, jossa selvitettiin osallistujien ravintotottumusten lisäksi heidän kärsimättömyyttään, ärtyneisyyttään ja aggressiivisuuttaan. Transrasvojen nauttimisen ja aggressiivisuuden välillä löytyi voimakas korrelaatio. Golombin mukaan transrasvahapot ovat selvempi ennustaja aggressiivisuudelle kuin perinteiset riskitekijät, kuten ikä, sukupuoli (mies), (matala) koulutus ja tupakointi. Löydökset pätivät miehiin ja naisiin, kaikkiin ikä-, etnisiin ja sosioekonomisiin ryhmiin.

Tutkijoilla ei kuitenkaan ole varmuutta syy- ja seuraussuhteen suunnasta. Transrasvat eivät välttämättä aiheuta vihamielistä käytöstä. Voi olla, että aggressiiviset ihmiset pitävät epäterveellisestä ruuasta. Tai ehkä valmisruuissa on jotakin muuta, mikä aiheuttaa vihaisuuden.

Jos etsii hyväsydämistä ja loistavan itsehillinnän omaavaa kumppania, kannattaa ehkä mieluummin kuitenkin valita tuoreruokia ja pehmeitä öljyjä nauttiva kuin ranskiksia ja lihiksiä napsiva häjyläinen.

Scientific American Mind, July 2012