Suhteet & seksi

Miesten haluttomuudesta puhutaan aiempaa enemmän, mutta todellisena ilmiönä se on edelleen paljon harvinaisempaa kuin naisten haluttomuus. Oikeasti suurin osa suomalaismiehistä ei saa seksiä niin usein kuin haluaisi.

Osmo Kontulan johtama FINSEX 2015 -tutkimus valaisee suomalaisparien haluja. Yli 2 000 parilta kysyttiin kumpi haluaa suhteessa useammin seksuaalista kanssakäymistä. Yli puolet pariskunnista oli sellaisia, jossa mies haluaa seksiä naista useammin. Nainen oli useammin seksiä haluava 15 prosentissa parisuhteista.

Vain noin 30 prosenttia pareista haluaa yhtä paljon. Enemmistö parisuhteessa olevista ei siis ole tyytyväisiä seksin määrään!

(Tutkimustiedon valossa näin on tainnut olla aina. Miehet haluavat keskimäärin useammin kuin naiset. Onko tälle olemassa jokin hyvä syy? Evoluutiopsykologit keksivät varmaan hyvän selityksen. Naisen täytyy olla vähän kranttu taatakseen lapselleen hyvät geenit ja hyvät olosuhteet.)

Kontulan mukaan yhdyntää useammin haluava osapuoli on harvoin tyytyväinen seksin määrään parisuhteessaan. Kumppania useammin haluavista miehistä oli yhdyntämäärää sopivana pitäviä vain viidennes ja puutteessa elävistä naisista vieläkin harvempi, vain kymmenen prosenttia piti saamansa seksin määrää riittävänä. Tyytymättömyys on siis hyvin yleistä enemmän haluavien joukossa.

Sen sijaan monet kumppaniaan harvemmin halua tuntevat porskuttavat suhteellisen tyytyväisinä elämässään eteenpäin. Osa naisista koki miehen runsaat halut epätoivottuina. Noin kymmenes kumppaniaan harvemmin haluavista naisista koki yhdyntämäärät liiallisiksi. Tuloksesta voinee lukea, että osa runsaasti haluavista miehistä painostaa vaimonsa harrastamaan seksiä useammin kuin mitä hänelle sopisi.

Miten saada suomalaisten halut kohtaamaan? Kuinka paljon halujen kohtaamattomuudesta on haittaa ihmisille?

FINSEX halu. Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset. Vaestoliitto.fi

Huhtikuun Tietovuoto. Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset. Vaestoliitto.fi. 5.4.2016

Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Syitä on etsitty biologiasta ja elintavoista. Monet tutkijat uskovat estrogeenin suojaavan naisia. Luostariolosuhteissa sukupuolten elinikä on yllättäen melkein yhtä pitkä. Nunnat voittavat munkit vain vuodella.

Suomessa miehet kuolevat melkein kuusi vuotta aiemmin kuin naiset. Vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2015 tytöillä 84,1 vuotta, pojilla 78,5 vuotta. Muissa Pohjoismaissa miehet ovat pitkäikäisempiä.

Rutgersin yliopiston psykologian laitos on tutkinut miesten ja naisten asenteiden vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. Apulaisprofessori Diana Sanchezin mukaan miesten lyhyempi elinikä ei johdu fysiologisista syistä. Miehet kuolevat naisia nuorempina omien uskomustensa ja elintapojensa takia.

Sanchezin johtamissa tutkimuksissa selvisi, että itseään kovana ja miehekkäänä pitävät miehet eivät halua mennä lääkäriin. Perinteisen mieskäsityksen omaavat äijät ovat rohkeita, luottavat itseensä, eivätkä tarvitse muiden apua. He eivät rutise turhasta, eivätkä näytä tunteitaan tai heikkouksiaan muille.

Kovat miehet arvostavat enemmän mies- kuin naislääkäriä. Kun kovat kundit viimein menevät lääkäriin, he pimittävät oireitaan ja tuntemuksiaan, varsinkin jos päätyvät mieslääkärin vastaanotolle. Oman heikkouden osoittaminen toiselle miehelle laskee kovan kundin statusta.

Vaikka terveestä itseluottamuksesta on usein hyötyä elämässä, ei valheellinen väkisin pönkitetty urhoollisuus johda kovin hyvään terveyteen.

Tutkimuksen mukaan kovien äijien kannattaisi mennä mieluummin väheksymilleen naislääkäreille, sillä mieslääkäri saa heidät peittämään sairautensa oireet. Naislääkäri on machomiehen mielestä statukseltaan alempi, joten naiselle voi vapaammin paljastaa asiansa ilman nöyryyttävää kolhua miehuudelle.

Sanchezin mukaan myös naiset voivat kärsiä yksin pärjäämisen ihanteesta. Mitä enemmän nainen jakaa kovan kundin elämänasenteen, sitä herkemmin hän jättää lääkärissä käynnin väliin. Itseään urhoollisina pitävät naiset vähättelevät oireitaan, lykkäävät lääkäriin menoa, eivätkä viimein hoitoon hakeutuessaan kerro avoimesti terveydestään lääkärille.

Sanchezin mielestä naisten ”urhoollisuus” on kuitenkin harvinaisempaa kuin miesten. Kulttuurimme vahvistaa miesten machokäsityksiä, koska heikkous ja sairastaminen ovat paremmin sallittuja naisille ja lapsille. Kaikki miehet eivät jaa kovaa mieskäsitystä. Miehet joiden ei tarvitse esittää kovaa, menevät herkemmin lääkäriin.

Suomalaislääkäreiden mielestä moni ramppaa lääkärillä turhaan valittamassa nuhaa ja yksinäisyyttä. Suurempi ongelma taitavat kuitenkin olla vakavasti sairaat, jotka eivät kehtaa hakeutua hoitoon. Oma käsitykseni on, ettei miesten vaivoihin suhtauduta yhtä vakavasti kuin naisten.

Meillä suomalaisilla olisi varmasti paljon opittavaa Rutgersin yliopiston tutkimustuloksesta. Jos tulee huolestuttavia oireita, on syytä mennä lääkäriin. Sisäänpäin kääntyminen ja oireiden kestäminen yksin voi johtaa varhaiseen kuolemaan. Jos terveys ei ole oikeasti rautaa, on turha esittää teräsmiestä tai -naista.

Ken Branson: The Tougher Men Think They Are, the Less Likely They Are to Be Honest with Doctors. Rutgers Today 23.3.2016.

Professori Jussi Huttusen artikkeli suomalaisten eliniästä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025

Naiset sairastavat enemmän, mutta miehet kuolevat nuorempina
http://tesso.fi/artikkeli/suomalaisen-miehen-hyvinvointi-terveys

Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa
http://www.findikaattori.fi/fi/46

Käyttäytymistieteilijä Francesca Gino Harvard Business Schoolista on tutkinut ihmisten vireystilaa ja päätöksentekokykyä. Useat tutkimukset kertovat ihmisten uupuvan päivän mittaan niin pahasti, että se vaikuttaa dramaattisesti päätöksentekokykyyn.

Tuomareiden päätökset tulevat syytetyn kannalta sitä keljummiksi, mitä pidemmälle päivä ehtii. Aamiaisen jälkeen ollaan skarppina ja ymmärtäväisiä, mutta juuri ennen lounasta ja myöhään iltapäivällä tuomitaan tylysti ja kyynisesti.

Väsyneet ja nälkäiset lääkärit alkavat määrätä kaikille ylähengitysteiden vaivoista kärsiville antibioottia, vaikka he aamulla ja virkeänä tietävät, ettei se ole järkevää.

Koululaiset selviävät sitä huonommin kokeista, mitä myöhemmin päivän aikana ne pidetään.

Lähes kaikki ihmiset alkavat suoriutua tehtävistään päivän mittaan huonommin, ja tulevat myös koko ajan yhä huonommalle tuulelle. Joissakin ammateissa tällainen väsyminen voi olla todella kohtalokasta. Se vaikuttaa potilaiden, oppilaiden, lainan- ja työnhakijoiden elämään dramaattisesti.

Kurjinta on, etteivät edes huippuammattilaiset yleensä itse tunnista uupumustaan. Päätökset ovat huonoja ja epäreiluja, mieliala on kehno, ja ihminen muuttuu kyyniseksi. Silti kuvitellaan, että homma on hanskassa.

Onneksi tauot, kuten pieni lepo ja ateriointi, palauttavat Francescan mukaan sekä kognitiiviset taidot että mielialan melko hyviksi. Moni tosin nipistää näistä kuvitellessaan olevansa tehokas ilmankin.

Miksi ensitreffeille mennään aina pitkän päivän päätteeksi väsyneenä ja ehkä hieman kiukkuisena? Francesca suosittelee aamiaistreffejä. Silloin ihmiset ovat yleensä terävimmillään, levänneitä ja hyvällä tuulella. Tärkeät päätökset tulisi tehdä aina tässä briljantissa tilassa.

Moni iltavirkku tapaa mielellään ihmisiä illalla, ja on ainakin omasta mielestään virkeimmillään ja viehättävimmillään lähempänä puolta yötä. Aamukahvi taas maistuu mahdollisimman myöhään - ja ainoastaan Hesarin seurassa. Silti vihje voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Ehkä deitit todella onnistuvat paremmin aamulenkillä tai aamiaisella. Silloin näkee ihmisen virkeänä, selvin päin ja päivänvalossa. Vai ehkäiseekö moinen selväjärkisyys koko suhteen aloittamisen?

Francesca Gino: Why Meeting a First Date for Breakfast Might not Be a Bad Idea. The time of day affects how people think. Scientific American 22.3.2016.

Viikko sitten kirjoitin hyvännäköisten ihmisten suosiosta parisuhdemarkkinoilla. Kaunis ulkonäkö teininä helpottaa parinmuodostusta myöhemmin.

Komeat miehet eivät saa ainoastaan helpommin kumppania, heille myös maksetaan parempaa palkkaa kuin muille. Tasan eivät käy onnen lahjat -sanonta sopii tähän erittäin hyvin.

Wisconsin Longitudinal Studyn suurta edustavaa otosta hyödyntäen on tutkittu ihmisten taloutta. John Karl Scholz ja Kamil Sicinski todistivat kauniskasvoisten miesten ”pärstäpreemion” artikkelissaan Facial Attractiveness and Lifetime Earnings: Evidence from a Cohort Study.

Lukion päättävistä komeista nuorista miehistä tulee hyvin ansaitsevia aikuisia miehiä.

Hyvännäköisiin ihmisiin liitetään paljon hienoja ominaisuuksia, mutta perustuuko usko kauniiden ihmisten selvästi muita parempaan perimään mihinkään faktoihin?

Scholzin ja Sicinskin mukaan hyvännäköisyydellä ja kognitiivisilla taidoilla on vain heikko korrelaatio, ja komeudella ja kuolleisuudella ei ole yhteyttä ollenkaan.

Tutkijat analysoivat kattavasti miesten erilaisia ominaisuuksia. Älykkyysosamäärä, itseluottamus, persoonallisuus, harrastukset ja perhetausta testattiin. Näillä kaikilla tekijöillä on aiemmin osoitettu olevan yhteys menestykseen työelämässä.

Kaikkien em. henkisten ominaisuuksien ja taustatekijöiden poissulkemisen jälkeen tutkijat huomasivat selvän tilastollisen eron tutkittavien miesten taloudellisessa menestyksessä. Ero johtuu Scholzin ja Sicinskin mukaan ulkonäöstä. Komeat miehet tienaavat muita paremmin koko aikuisuuden ajan. Muiden kykyjen päälle maksetaan siis kauneuslisää.

Viehättävä ulkomuoto antaa tutkijoiden mukaan pysyvän edun työmarkkinoilla. Ihmetteleekö joku vielä miksi kauneusteollisuus hotkaisee miehetkin syövereihinsä?

Onko tämä oikein? Onko tässä järkeä? Onko komeudesta oikeasti hyötyä ihan kaikissa ammateissa?

John Karl Scholz and Kamil Sicinski: Facial Attractiveness and Lifetime Earnings: Evidence from a Cohort Study. The Review of Economics and Statistics. March 2015.