Suhteet & seksi

Nuorten miesten väitetään ajattelevan seksiä joka minuutti. Tai ainakin heidän uskotaan miettivän seksiin liittyviä asioita paljon useammin kuin naisten. Tutkijat ottivat selvää naisten ja miesten ajatuksista ja löysivät osittaista tukea väitteelle.

Ohion valtionyliopiston psykologian professorin Terri D. Fisherin ja kumppaneiden otos oli muutama sata opiskelijaa, joiden piti pitää päiväkirjaa päivittäisistä ruokaan, nukkumiseen ja seksiin liittyvistä mietteistään viikon ajan.

Tutkijat huomasivat nuorten miesten raportoivan huomattavasti enemmän tarvesuuntautuneita ajatuksia kuin naisten. Eli miehet ajattelivat sekä seksiä että nukkumista ja ruokaa paljon useammin kuin naiset. Miehet eivät ajatelleet suhteellisesti (muihin tarpeisiin verrattuna) seksiä sen enempää kuin naisetkaan.

Tutkimuksen alussa tutkittavat arvioivat, kuinka paljon he mahdollisesti tulevat ajattelemaan perustarpeidensa tyydytystä. Miehet arvioivat ajattelevansa paljon seksiä, mutta muita tarpeita he eivät juuri maininneet.

Vastaavatko miehet ja naiset niin kuin heidän odotetaan vastaavan? Onko seksin merkitys (miehille?) kuitenkin tavallaan painavampi kuin unen ja ruoan?

Naisilla seksin ajatteluun vaikutti eniten erotofilia (http://encyclopedia.thefreedictionary.com/Erotophilia). Ylipäätään tutkittavan seksimyönteisyys oli suurempi selittävä tekijä runsaalle seksin ajattelulle kuin sukupuoli.

Tutkijoiden mielestä miehet ja naiset toimivat sukupuolistereotyyppisesti. Naisten ei ole suotavaa kailottaa ääneen seksimyönteisyyttään, mutta miehiltä sitä suorastaan odotetaan.

Poikkeavatko suomalaiset nuoret aikuiset strereotypiasta?

Journal of Sex Research, Volume 49, Issue 1, 2012

Suomen eduskunta ei kannata homoliittojen hyväksyntää. Näin YLE kommentoi asiaa aiemmin tänä vuonna: http://yle.fi/uutiset/onko_suomi_homoliittojen_takapajula/6513874 . Kansanedustajat suhtautuvat aiheeseen hyvin varovaisesti, vaikka kansalaiset ovat muuttuneet melko suvaitsevaisiksi.

Samaan aikaan homoliittojen vastustus on tietysti nostanut päätään.

Konservatiivisesti suhtautuvat ihmiset kysyvät usein, miksi homojen pitäisi päästä samantyyppiseen avioliittoon kuin heterojen.

Tässä yksi vastaus:

APA (American Psychological Association) eli amerikkalainen psykologiyhdistys on ottanut kantaa homoliittoihin. Psykologien ”virallinen näkemys” on, että tutkijat ovat osoittaneet, että toisiinsa sitoutuneet homoparit muistuttavat (psykologisesti ja sosiaalisesti) pääpiirteittäin heteropareja.

Heterojen tavoin useimmat lesbot ja homot haluavat muodostaa pysyvän ja pitkäaikaisen parisuhteen, ja tekevätkin niin. Heterojen tavoin homot sitoutuvat emotionaalisesti kumppaniinsa ja käyvät läpi samoja parisuhteen (ongelma)kysymyksiä ja vaiheita kuin heterotkin. Parisuhteen intiimiys, rakkaus, uskollisuus ja pysyvyys ovat yhtä tärkeitä kaikille ihmisille.

APAn mukaan lesbo- ja homoparit kokevat parisuhteessaan yhtä hyvää tai jopa parempaa parisuhdetyytyväisyyttä kuin heterot.

Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan avioliiton kieltäminen homopareilta aiheuttaa heille sosiaalista stressiä ja mielenterveysongelmia. Vähemmistöön kuulumisen stigma pahenee. Psykologit ovat huolissaan etenkin murrosikäisten ja nuorten aikuisten seksuaalisesta kehityksestä, sillä leimautuminen poikkeavaksi juuri kehityksen herkkinä vuosina vaarantaa terveen kasvun.

Homojen ja lesbojen perheet ja ystävät saattavat myös kärsiä syrjivän avioliittolainsäädännön negatiivisista terveysvaikutuksista.

Tutkimusten mukaan homot ja lesbot ovat yhtä hyviä vanhempia kuin heterotkin ja heidän lapsensa ovat psyykkisesti yhtä tasapainoisia kuin enemmistöperheiden jälkeläiset. Homoseksuaalien lapset menestyvät koulussa yhtä hyvin kuin muiden perheiden lapset ja he ovat aivan yhtä suosittuja ikätoverien joukossa kuin heteroidenkin lapset.

Miksi homoille on niin tärkeää päästä samantyyppiseen avioliittoon kuin heterojen? APAn psykologit vastaavat näin: avioliitto tuo sitoutuneeseen parisuhteeseen sellaista sosiaalista ja taloudellista tukea, joka johtaa yleensä huomattavasti parempaan terveyteen ja tyytyväisyyteen. Tutkimusten mukaan naimisissa olevat miehet ja naiset saavat selviä psyykkisiä ja fyysisiä terveyshyötyjä (avoliittoon verrattuna).

Laillistetussa parisuhteessa olevien (homo)liitot ovat Yhdysvalloissa olleet kestävämpiä kuin avoliitot. APAn mukaan homojen avioliittojen kieltämiselle ei ole mitään tieteellistä pohjaa.

Ovatkohan suomalaiset kansanedustajat tutustuneet aiheesta tehtyihin tutkimuksiin?

http://www.apa.org/topics/sexuality/index.aspx

Durhamin yliopiston tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että tulevaisuuden naiset alkavat muistuttaa malleja. Naiset tulevat aiempaa pidemmiksi ja hoikemmiksi.

Tutkimuksen kohteena olivat tuhannet maalaisnaiset Gambiassa vuosina 1956-2010. Maan terveyspalvelujen kohentaminen ja kaikenlainen modernisoituminen muuttivat väestön ominaisuuksia ja ohjasivat parinvalintaa.

Gambialaiset suosivat aiemmin lyhyitä ja pulleita naisia. Eliniän pidentyminen ja syntyvyyden raju lasku näyttävät selittävän eniten naisten muutosta pitkulaisempaan suuntaan.

Myös länsimaissa ihmiset ovat pidentyneet. Monien tutkijoiden mukaan naiset ovat muuttuneet muutenkin. Nykynainen on aiempaa leveäharteisempi, vahva keskivartaloltaan ja kapealanteisempi kuin naiset 50 vuotta sitten. Tiimalasinaiset ovat hävinneet atleeteille. Naiset ovat siis alkaneet muistuttaa miehiä.

Luin jokin aika sitten suomalaisten naisten mahdolllisesti saavuttaneen jo pituuskasvunsa huipun. Monilla nuorilla on aiempaa heikompi ruokavalio, joten joidenkin arvioiden mukaan kaikki eivät ehkä enää saavuta potentiaalista pituushuippuansa.

Nuorten naisten jatkuvat laihdutuskuurit ja omituiset ruokavaliot voivat pitkään jatkuessaan vaikuttaa kasvuunkin. Nuoria miehiä moititaan runsaasta ylipainosta ja pizza-kalja -dieetistä. Useimmat miehet syövät silti riittävästi proteiineja ja sentään joskus myös ruisleipää ja muuta luustoa ja lihaksia ruokkivaa ravintoa (ainakin näin olen lukenut ravitsemustieteilijöiden sanoneen). Monet nuoret naiset taas nauttivat lähinnä salaattia, kevyt-kokista, siideriä ja karkkia.

Durhamin tutkimuksessa tutkijat arvelevat, että evoluutio ei välttämättä lopu, mutta se muuttuu. Miten tätä tulisi tulkita?

Entä Suomessa? Mihin suuntaan olemme matkalla?

http://www.dur.ac.uk/news/newsitem/?itemno=17471

Parisuhdetyytyväisyyden kannalta on hyvä tietää, ettei nainen unohda negatiivisia sanoja kovin hyvin.

Joskus miehet ovat väittäneet, että naisilla on jopa taipumus muistaa ikäviä asioita, joita ei ole tapahtunut. (Tai sitten miehet eivät huomaa kaikkia pieniä epämiellyttäviä asioita, joita naiset havaitsevat.)

Ehkä miesten väitteissä on perää. Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että kaikilla ihmisillä on valemuistoja, tai ainakin vääränlaisia muistikuvia. Jokainen muistelukerta muuttaa mennyttä tapahtumaa jonkin verran, ja lopulta muistoilla ja tapahtuneella saattaa olla aika vähän yhteistä todellisuuspintaa.

Tutkijat ovat nyt osoittaneet, että naiset muistavat muistitestissä miehiä enemmän negatiivisia sanoja sanalistasta – ja mikä mielenkiintoisinta - naiset ”muistavat” kielteisiä sanoja jopa silloin kun sanat eivät ole listalla (!).

Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että naisilla on keskimäärin miehiä useammin taipumusta ahdistuneisuuteen ja huolestuneisuuteen. (Taipumusta on selitetty ihmiskunnan historialla. Naisen on fyysisesti heikompana sukupuolena ollut välttämätöntä aistia viidakon kuninkaan, miehen, aikeet ja emootiot, jotta on voinut välttää konflikteja ja pitää itsensä ja jälikasvunsa hengissä ja turvassa miehen mahdolliselta raivolta.)

Naiset myös muistavat paitsi miehiä paremmin myös miehiä pidempään ikävät sanat ja kurjat tapahtumat. (Testosteroni vaimentaa fyysistä kipua ja ehkä osaltaan auttaa unohtamaan epämiellyttävät kokemukset. Kovasti pelokas mies ei pärjää parhaalla mahdollisella tavalla edes turvallisessa ja mukavassa nykymaailmassa.)

Ei mikään ihme siis, että miehet usein huolestuvat, jos nainen alkaa itkeä. Mies ei ehkä tiedä/ arvaa itkun syytä. Mies ehkä vaistoaa, että nainen tulee muistamaan ikävän asian pitkään.

Monet naiset valitsevatkin miehen, joka onnistuu luomaan rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin parisuhteeseen ja elämään.

Dewhurst et al. (2011). A gender difference in the false recall of negative words: Women DRM more than men. Cognition & Emotion. DOI:10.1080/02699931.2011.553037.

Psychology Today 15.1.2012

http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-23447600