Suhteet & seksi

Ihannekumppanin vaatimuslista vaihtelee sukupuolen, iän, koulutuksen, ulkonäön ja tulotason mukaan. Eniten kumppanitoiveisiin vaikuttaa sukupuoli.

Kahdessa yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin millaisia ominaisuuksia 18-75 -vuotiaat heteromiehet ja -naiset pitävät erityisen tärkeinä ihanteellisella parisuhdekumppanilla. Ensimmäiseen tutkimukseen osallistui 22 815 ja toiseen 4 790 vastaajaa.

Molemmat sukupuolet pitävät kumppanin viehättävyyttä tärkeänä. Miehille hyvä ulkonäkö on erityisen tärkeää. Miehistä 92 ja naisista 84 prosenttia painottaa kumppanivalinnassaan hyvännäköisyyttä.

Miehistä 80 prosenttia toivoo, että kumppanilla on hoikka vartalo. Naisista hoikkuutta arvostaa paljon 58 prosenttia tutkituista.

Vakituisia tuloja kumppaniltaan toivoo miehistä 74 ja naisista 97 prosenttia. Naiset arvostavat miehiä enemmän kumppanin hyvätuloisuutta (69 vs. 47 prosenttia).

Naiset myös edellyttävät miehiä useammin, että pari tienaa vähintään yhtä paljon kuin mitä he itse ansaitsevat (46 vs. 24 prosenttia), tai että kumppani tekee hyvää uraa työelämässä (61 vs. 33 prosenttia).

Varakkaat miehet vaativat rinnalleen kauniin ja hoikan kumppanin. Omaan ulkonäköönsä tyytyväiset eivät sukupuoleen katsomatta kelpuuta kumppanikseen mielellään vähemmän hyvännäköistä tai ylipainoista partneria.

Tutkijoiden mukaan vaatimukset vaihtelevat myös sukupuolen sisällä. Heidän mielestään ns. hyvät kortit parisuhdemarkkinoilla saaneilla on kovemmat vaatimukset kuin muilla.

Vanhemmat ihmiset eivät pidä ulkonäköä, tulotasoa tai uralla menestymistä erityisen painavina kumppanin valintaperusteina. Iän myötä ihmiset alkavat arvostaa muita ominaisuuksia kuin statusta parisuhdemarkkinoilla.

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan komeiden miesten vaimot sairastuvat muita helpommin syömishäiriöön. Jatkuvan laihdutusneuroosin riski on suuri, jos nainen on miestään vähemmän viehättävän näköinen.

Tutkijoiden ennakkoarvion mukaan miehet eivät juurikaan saa paineita laihduttaa, vaikka heillä olisi suhteellisesti todella hyvännäköinen vaimo. Tämä hypoteesi sai vahvistusta tutkimuksesta.

Nuorten pariskuntien piti vastata erilaisiin kysymyksiin, kuten pidänkö siitä, että vatsani tuntuu tyhjältä, tai tunnenko syyllisyyttä syömisestä, tai kauhistunko, jos painoni nousee.

Tutkimuksen parit suostuivat lisäksi ulkopuolisen raadin ulkonäköarvioon. Joukko miehiä ja naisia eri etnisistä ryhmistä arvioi pariskunnan kasvokuvia. Toinen ryhmä antoi arvosanan vartalokuvista.

Komeiden miesten vähemmän kauniilla vaimoilla oli tavallista useammin häiriintynyt käsitys painostaan. He kuvittelivat, että heidän täytyy olla tosi hoikkia.

Kauniilla naisilla ei esiintynyt jatkuvaa tarvetta laihduttaa.

Tutkijoiden mukaan avioliitot ovat onnellisempia ja tasapainoisempia, jos vaimo on miestään paremman näköinen.

Vaatimattoman näköisten vaimojen komeat miehet saavat tutkijoilta kehotuksen kehua vaimon ihanuutta. Komean miehen tavallisen näköisenä vaimona ei ole ilmeisesti helppo olla.

Osa tuoreista isistä kokee joutuneensa perheessä syrjään. Äidit ja vauvat ovat perhe-elämän päähenkilöitä. Isät on yleensä sivuutettu niin tutkimuksessa, neuvolassa kuin julkisuudessakin.

Psykologi Jallu Lindblomin tuoreessa väitöskirjassa tutkitaan lasten varhaisen tunne-elämän kehitystä ja perhesuhteita. Tampereen yliopistossa väitelleen Lindblomin pitkittäistutkimuksessa on löytynyt tyytymättömien isien joukko.

Isät ovat varmaan aina rimpuilleet perhe-elämän paineissa, mutta aiemmissa tutkimuksissa on näyttänyt siltä, että miehet ovat pääsääntöisesti naisia tyytyväisempiä parisuhteessaan.

Suomessa naiset tekevät enemmän eroaloitteita, puivat tyytymättömyyttään kovaäänisesti, ja ovat tutkijoiden mielestä miehiä vaativampia parisuhdetoiveissaan.

Lindblomin tutkimuksissa noin 15 prosentissa perheistä miehet ovat vaimojaan tyytymättömämpiä perhe-elämään. Tätä ryhmää Lindblom nimittää eriäväksi perhetyypiksi: vanhempien kokemukset perhe-elämästä eroavat toisistaan selvästi.

Vaimon mielestä parisuhde voi hyvin, miehen mielestä ei.

Miksi miehet, ja isät, ovat tyytymättömiä parisuhteeseen? Aamulehden tekemän haastattelun mukaan isät tuntevat olevansa kolmantena pyöränä liitossaan.

Miesten turhautuminen ja avuttomuuden kokemukset syövät parisuhdetta. Miksi vaimot eivät herää tilanteeseen? Riittääkö naiselle vauvan tuoma onni?

Vauva ei pelasta kenenkään parisuhdetta. Tämä käy selvästi ilmi tutkimuksessa. Onnellisimmat lapsiperheet ovat niitä, joissa vanhempien suhde voi hyvin jo ennen lisääntymistä. Lapsi tuo parisuhteeseen lisähaasteen, eikä perheen perustaminen helpota parisuhteen ongelmia.

Vauva-lehti on listannut onnistumisen eväitä. Jokainen fiksu ihminen ymmärtää, että hyvä ihmissuhde perustuu keskinäiselle kunnioitukselle ja arvostukselle.

Miehet, kertokaa miten tämä toteutuu parhaiten?

Kuka käyttää valtaa kotona?

Helsingin Sanomat teetti viime syksynä kyselyn kodeista. Vastaajia oli lähes 13 400. Avoimessa kysymyksessä ihmiset saivat kirjoitella kodeistaan mitä halusivat ja tutkija Jenni Berlin Tampereen yliopistosta luki kaikki vastaukset.

Suomalaiselle kodissa on tärkeää oma rauha, itsemääräämisoikeus ja siisteys. Kyllä, siisteys ja puhtaus. Sotku aiheuttaa ihmisille ahdistusta, ja perheissä tulee paljon riitaa siivouksesta ja kodin tavaroiden hallinnasta.

Kodeissa valtaa käyttävät etupäässä naiset.

”Mielenkiintoinen ilmiö on se, miten naisten valta julkisessa elämässä on kasvanut mutta ainakaan tämän kyselyn perusteella miesten valta kotona ei ole lisääntynyt.”

Jenni Berlin käyttää termiä kotivalta (domestic power), jolla aikoinaan haluttiin tuoda esille naisten mahdollisuus käyttää valtaa edes jossain.

Tutkimuksen mukaan naiset päättävät Suomessa miehiä useammin esimerkiksi siitä mitä syödään, koska siivotaan tai ketä kutsutaan kylään.

Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei heille oikein ole tilaa kotona. ”Tuntuu ettei koti ole hallussani.”

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Berlin tulkitsee vastausten tarkoittavan sitä, että yksi kodin suurimmista ristiriidoista on kamppailu hallinnan ja yksinäisyyden välillä.

”Näyttää siltä, että vaikka suomalaiset haluavat itselleen täydellisen kotivallan, harva haluaa asua yksin sen saavuttaakseen.”

Mitä tekee ihminen, joka haluaa täydellisen vallan, mutta ei halua tai voi asua yksin? Ryhtyy kodin hirmuhallitsijaksi. Vaikuttaa siltä, että kodin diktaattori on useimmiten nainen.

Miksi naiset eivät jaa kodin valtaa miehille? Onko vastaus sama, jonka naiset usein saavat, kun urputtavat tasa-arvon puutteista? Valta on otettava itse. Eli miesten pitäisi vain reippaasti napata kauha, imuri ja perhekalenteri haltuunsa.

Miksi miehet eivät saa päättää kodin asioista?

Arvaan jo naisten vastaukset, sillä olen kuullut ne satoja kertoja eri yhteyksissä. Ensimmäinen selitysryhmä on ilmiön kieltäminen: minun mieheni osallistuu kodin asioihin, meillä on tasa-arvo. Seuraa luettelo ”naisten töistä”, joista tässä kyseisessä perheessä vastaa mies. Toinen selitysmalli on erilaisten syiden lista, joiden taustalta paljastuu epäluottamus miehen harkintakykyyn, osaamiseen ja siisteyteen. Mies tekee epäterveellistä ruokaa. Jos mies päättää siisteystasosta, meillä ei siivottaisi ikinä. Miehen junttikavereita ei meille kutsuta. Lapset eivät pysy hengissä miehen hoteissa.

Hesarin jutussa yksi mies kertoi kodissa parasta olevan perhe, lapset ja vaimo. Hyvänä kakkosena tuli hetki, kun hän pääsee kakalle lukemaan Fb-feediään. Onko paskalla käyminen suomalaisen miehen ainoa henkireikä?

HS Sunnuntai 30.7.2017, sivut B2-B5.