Suhteet & seksi

Hyvin koulutettu äiti eroaa muita äitejä harvemmin.

Korkeasti koulutetun äidin lapsilla on suojatuin lapsuus ja eniten resursseja. Vain peruskoulun käyneet naiset eroavat muita äitejä useammin lapsen ollessa vasta päiväkoti-ikäinen.

Akateemisen äidin lapset elävät keskimäärin neljä viidesosaa lapsuudestaan ydinperheessä, kun matalan koulutustason äidin lapset saavat viettää vain puolet lapsuudestaan molempien vanhempien kanssa.

Akatemiatutkija Marika Jalovaara on analysoinut rekisteriaineistosta vuoden 1969 jälkeen syntyneiden naisten liitto- ja lastensaantihistorioita. Tutkimuksessa on selvitetty vuosina 2003-2009 syntyneiden lasten perhemuotoja ja niiden muutoksia 0-15 vuoden iässä.

Jalovaaran projekti ”Family Dynamics and Social Inequalities” on osa Suomen Akatemian eriarvoisuuden torjuntaa selvittävää tutkimushanketta.

Lukuisista aiemmista tutkimuksista tiedetään, että vanhempien sosioekonominen asema ja avioliitto suojaavat jälkikasvua. Hyvinvoivien ydinperheiden lapsilla on parhaat mahdollisuudet voida mainiosti tulevaisuudessa: he pärjäävät parhaiten kaikilla hyvinvoinnin mittareilla, kuten koulumenestys, terveys jne.

Peruskouluun opintonsa päättäneet naiset synnyttävät muita useammin lapsen ihan yksin. Koulutusta vaille jääneiden äitien lapsilla on kaksinkertainen todennäköisyys syntyä avoliittoon ja nelinkertainen todennäköisyys syntyä yh-äidille (korkeasti koulutettujen äitien lapsiin verrattuna).

Vain peruskoulun käyneiden (tai sen keskeyttäneiden) äitien lapsista 43 prosenttia kokee vanhempien eron ennen kouluikää. Näistä lapsista enää kolmasosa elää molempien vanhempiensa kanssa 15-vuotiaana.

Korkeasti koulutettujen äitien lapsista eron ennen kouluikää kokee 12 prosenttia. 71 prosenttia asuu omien vanhempiensa kanssa vielä 15-vuotiaana.

Uusperheiden muodostus on Suomessa yleistä. Kolmen vuoden kuluttua erosta jo neljä kymmenestä lapsesta asuu kahden vanhemman kodissa. Yh-äideille syntyneistä lapsista jopa neljä viidesosaa on viidenteentoista ikävuoteen mennessä jossain vaiheessa asunut kahden vanhemman perheessä.

Jalovaaran mukaan perhemuotojen eroavaisuudet voivat vahvistaa lasten sosiaalista eriarvoisuutta. Taloudelliset ja sosiaaliset resurssit jakautuvat hyvin epätasaisesti lapsiperheissä. Resurssien menetykset ovat yleisimpiä niillä, jotka ovat jo alun alkaen heikommassa asemassa.

Kiitos ja näkemiin! Tämä on toistaiseksi viimeinen blogaukseni Cityyn. Rakastakaa toisianne! <3

Tutkijat ovat pitkään kummastelleet parisuhteiden raamien vaikutusta pariskuntien tasa-arvoon. Avoliitossa elävien parien on huomattu esimerkiksi jakavan kotityöt paljon tasa-arvoisemmin kuin avioliiton solmineiden.

Shannon N. Davis, Theodore N. Greenstein ja Jennifer P. Gerteisen Marks tutkivat 28 maan ja 17 636 vastaajan otoksella vastanaineita ja juuri avoliittoon muuttaneita pareja.

Avoliittoon muuttaneet miehet kertoivat tekevänsä enemmän kotitöitä kuin juuri naimisiin menneet miehet, ja vastaavasti avoliitossa olevat naiset tekivät vähemmän kotitöitä kuin aviovaimot.

Tutkijat selvittivät aviomiesten vähäisiä kotitöitä erilaisilla muuttujilla. Vastanaineilla ei ollut liitossaan juurikaan sellaisia järkeviä selittäviä tekijöitä epätasaiselle työnjaolle kuin aika, resurssit ja harrastuneisuus. Avo- tai avioliiton satamaan vastikään purjehtineet ovat suurin piirtein yhtä kykeneviä suoriutumaan kotipuuhistaan ja ryhmillä on suurin piirtein samat aikaresurssit.

Selittävin tekijä oli avoliittoon menneiden miesten asenne. Heidän mielestään kotityöt kuuluvat sekä miehelle että naiselle. Naimisiin menevien miesten mielestä kotityöt sopivat paremmin naisille.

Silvia Meggiolaro tutki italialaisten miesten osallistumista kotitöihin. Avoliitossa elävät miehet osallistuvat enemmän kotisavottaan kuin naimisissa olevat. Avoliiton tasaisempi työnjako ei kuitenkaan kanna avioliittoon asti, vaan miesten mentyä naimisiin kotitöiden tekeminen väheni. Onko naisen paras tapa saada mies osallistumaan kotitöihin siis vältellä avioliittoa?

Avioituneita on aiemminkin pidetty perinteisemmin ajettelevina kuin avoliitossa eläviä. Onko naimisiinmeno suora tie naisten kotiorjuuteen?

Millaisia kokemuksia teillä on kotitöistä? Onko liiton muodolla vaikutusta kotitöiden jakoon? Muuttuiko puolison osallistuminen, kun avoliitto päätettiin sinetöidä virallisesti? Kertokaa ja kommentoikaa.

Journal of Family Issues 2007-2014

Rakastuneet seurustelevat parit näkevät toisistaan kiiltokuvaversion. Treffeille lähdetään suihkun kautta, puetaan kauneimmat alusvaatteet päälle, ja ollaan toiveikkaita ja hyväntuulisia. Itsestä näytetään parhaat puolet. Vessanovi pannaan kiinni.

Harva seurustelun aloittaja on huonotuulinen, pikkumainen, saita, sottainen tai etäinen. Kuka nyt sellaisen kanssa viihtyisi?

Useimmat etsivät pitkäaikaista kumppania ja sitoutumista. Alun ihanuus loiventuu väkisin, koska yleensä elämä ei ole pelkkää juhlaa.

Seurustelun jatkuminen johtaa melkein vääjäämättä yhteen muuttoon. Suomessa muutetaan aikaisin pois vanhempien luota ja asuntojen pulan ja hinnan takia avoliitto on ”järkevä” ratkaisu.

Avoliiton ikävät puolet tulevat esiin pian. Kumppanin pahat tavat paljastuvat. Mahdolliset emotionaaliset ongelmat alkavat häiritä. Raha-asioista täytyy sopia. Kuka menee kauppaan, laittaa ruokaa tai siivoaa? Riitely/ neuvottelu alkaa viimeistään nyt.

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan seuraavat asiat aiheuttavat eniten riitoja: raha (yli kolmannes riidoista), siivous tai sen puute (neljännes kiistoista) ja mustasukkaisuus (vajaa viidennes riidoista). Myös Suomessa parit riitelevät rahasta ja kotitöistä, ja mustasukkaisuus varjostaa monia liittoja.

Erityisen turvallisuushakuiset saattavat sopeutua arjen harmauteen hyvin. Useimmille rakastumisen huuman jälkeinen normielämän krapulan kaltainen tila aiheuttaa pettymyksen tunteita. Kumppani onkin ihan tavallinen ihminen, joka on välillä kärttyisä. Hänellä on heikkouksia ja huonoja puolia. Eikä hän pidä minua enää täydellisenä!

Yhdessä asuminen vie monelta jännityksen, odottamisen ja kaipaamisen kutkuttavat kokemukset. Onnekkaat saavat tilalle rakastamaan oppimisen, luottamuksen ja läheisyyden. Taitavat osaavat luoda parisuhteeseen jännittävän ja innostuneen ilmapiirin vuosienkin jälkeen.

https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/parisuhde/avoliitto/index.html

http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Henkiloperhejaperintooikeus/Avoero

Ihme että parisuhteet pysyvät ollenkaan kasassa! Luettuani tutkimuksia eroriskeistä aloin kummastella, miten monien suhde jatkuu, vaikka tilastojen mukaan heidän olisi jo pitänyt erota.

Esimerkiksi tunnen useampia ”vääränikäisiä” pariskuntia. Sellaisia, joissa nainen on miestä vanhempi tai mies on naista yli 10 vuotta vanhempi. Tutkimusten mukaan sekä avo- että avioliitossa eroriski on suurin, jos nainen on miestä yli kaksi vuotta vanhempi. Avoparien erilleen muuton riski on pienin, jos mies on naista 0-4 vuotta vanhempi. Avioliitoissa eroriski pienenee sitä mukaa mitä vanhempi mies on suhteessa naiseen - aina kuuteen vuoteen saakka.

Eroavaisuus on keskimääräistä suurempaa, jos yhteen muutettaessa toisella on vain perusasteen koulutus. Korkein eroriski on akateemisella miehellä ja perusasteen suorittaneella naisella. Miehen työttömyys ei ennusta hyvää.

Eroriski kasvaa, jos nainen on maalta ja mies pk-seudulta. Avioeron riskiä kasvattaa myös naisen nuoruus (alle 20v) tai vanhuus (yli 26v)! yhteen muutettaessa. Korkein erilleen muutto on pareilla, joissa nainen käy työssä ja mies on opiskelija.

Perherakenteen epävakaisuus näyttää periytyvän. Eroperheistä tulleet pysyvät huonommin parisuhteessa. Vuokralla asuminen on riski; omistusasunnossa asuvat pysyvät varmemmin yhdessä.

Maalla asuvat eroavat harvemmin kuin kaupungeissa asuvat ja maataloustaustaiset parit eroavat kaikista harvimmin. Samankaltainen sosiaalinen tausta lisää avioliiton pysyvyyttä. Naisen korkea koulutus parantaa avoliiton pysyvyyttä.

Korkeimman sosioekonomisen aseman yksilöt eivät suosi avoliittoja. Avoliittokulttuuri yleistyikin Suomessa ensin ns. alemmissa sosiaaliryhmissä. Korkeasti koulutetuilla on vakaimmat liitot. Syiksi on esitetty muita paremmat kommunikaatiotaidot sekä keskiluokan normit.

Aikaisemmat avioliitot kasvattavat eroriskiä. Eronneet ovat kuitenkin muita halukkaampia menemään nopeasti naimisiin uuden kumppanin kanssa. Eronneet miehet solmivat uusia liittoja useammin kuin eronneet naiset.

Tutkija Elina Mäenpään mukaan avoliitot vaikuttavat tasa-arvoisemmilta kuin avioliitot, jotka taas ovat perinteisempiä. Tutkimusten mukaan avoparit mm. jakavat kotityöt aviopareja tasa-arvoisemmin.

Miehen aseman vahvistuminen lisää avioliiton pysyvyyttä.

Miehen matalat tulot selittävät erilleen muuttoa, etenkin jos myös naisen tulot ovat matalat. Naisen korkeat tulot kasvattavat eroriskiä. Poikkeuksena ovat parit, joissa nainen kuuluu korkeimpaan tuloryhmään ja mies matalimpaan: heillä on pieni eroriski. Tällaisia epäsovinnaisia pareja on hyvin vähän.

Elina Mäenpään sosiologian gradu 2007. Marika Jalovaaran väestötieteen väitös 2007.