Suhteet & seksi

Montako tuntia viikossa varaat aikaa parisuhteellesi? Aika harva miettii tällaisia. Helpompi on muistaa, montako tuntia viikossa tekee töitä tai urheilee.

Vuosia parisuhdeleirejä järjestänyt akatemiaprofessori Markku Kulmala sanoi yhdessä TV1:n Voimala-ohjelmassa, että parisuhteelle täytyy varata vähintään 15 tuntia viikossa aikaa, jotta tunnesuhde säilyisi. Miksi juuri viisitoista tuntia? Mikä on tunnesuhde? Ehkä se on jokin syvempi emootio ja intiimi tila, jonka syntymiseen tarvitaan (yhdessä vietettyä) aikaa ja luottamusta.

Käsittääkseni Kulmala itse oli aiemmin käyttänyt aikaansa työhön ja kaikkeen muuhun paitsi vaimoon. Kun muut menot vierottavat kumppanit toisistaan, ei enää muista, miksi pitäisi mennä kotiin.

Ajankäyttö parisuhteessa herättää usein sähäköitä keskusteluja, myös ystävien kesken. Uskotko sanoihin vai tekoihin? Jos kumppanisi sanoo rakastavansa sinua eniten maailmassa, mutta on aina töissä ja harrastamassa, kumpaa viestiä uskot?

http://www.youtube.com/watch?v=bAjDrvQTJRk&feature=related

Nainen pystyy arvioimaan miehen seksuaalisen suuntautumisen sitä paremmin mitä lähempänä hän on ovulaatiota.

Toronton yliopiston psykologian tutkijat testasivat heteronaisten seksitutkaa kuukautiskierron eri vaiheissa. Arvioiden tarkkuus parani naisten lähestyessä kuukauden hedelmällisintä aikaa.

Tutkijoiden mukaan heteronaisten kyky löytää heteromiehiä näyttää olevan parhaimmillaan juuri silloin kun pariutumisintressi on kovimmillaan. Ovulaatio ei vaikuta naisten kykyyn arvioida muiden naisten seksuaalista suuntautumista.

Toronton tutkijat halusivat testata hypoteesiaan naisten pariutumisinnokkuuden vaikutuksesta heterotutkan herkkyyteen manipuloimalla naisten ajattelua. Koeryhmän naiset ohjattiin ajattelemaan romanttisia asioita. Myös romantiikka sai naiset sensitiivisiksi miesten seksuaalisen suuntautumisen suhteen.

Tutkijoiden mukaan on mielenkiintoista, miten sekä luonto että tietoinen vaikuttaminen ajatteluun saavat heterotutkan toimimaan paremmin, kirjoittaa Psychological Science.

Varmaan jotkut fiksut miehet ovat tämän jipon iskuarsenaaliinsa jo omineet.

Tutka epäkunnossa:

Mating Interest Improves Women´s Accuracy in Judging Male Sexual Orientation. Psychological Science. July 2011.

Turvalliset kiintymyssuhteet lisäävät psykologien mukaan avoimuutta uusille kokemuksille. Läheiset positiiviset ihmissuhteet, kuten ihana kumppani tai hyvä ystävä, saavat meidät uteliaiksi ympäristölle.

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että lämpimästi ja turvallisesti kasvatetut lapset ja apinat uskaltavat muita rohkeammin sekä leikkiä uusilla leluilla että tutustua ympäröivään maailmaan.

Nyt syy rohkeuteen on selvinnyt, väittää Scientific American. Hyvät ihmissuhteet saavat ihmisen tuntemaan itsensä vitaaliksi ja energiseksi. Tällöin jaksaa valloittaa uusia alueita.

Lehden haastattelussa uuden tutkimussarjan johtaja Michelle Luke Southamptonin yliopistosta kuvailee epävarman ihmissuhteen aiheuttamia tuntemuksia näin: turvattomissa suhteissa ihmisten täytyy selvittää negatiivisia tunteita, koska heidän tarpeisiinsa ei ole vastattu, ja tämä taas voi viedä valtavasti emotionaalista energiaa.

Huono ihmissuhde on kuin energianielu, joka imee ihmisen tyhjiin. Ankeuttajan seurassa väsyy, eikä jaksa suunnitella hauskoja seikkailuja.

Toisaalta, voihan ikävällä ihmissuhteella olla työntävä vaikutus. Esimerkiksi joku voi haluta lähteä ankeasta ja rakkaudettomasta suhteesta uusiin seikkailuihin, kohti onnellista ja energistä rakkauselämää.

Scientific American 28.7.2012

Isä ja äiti kannattaa valita tarkkaan. Lapsuuden ihmissuhteet saattavat ratkaista myöhemmän rakkauselämän onnellisuuden.

Minda Orinan johtamassa psykologian tutkimuksessa havaittiin varhaisten kokemusten vaikuttavan parikymppisten romanttisiin suhteisiin.

Orinan ryhmä tutki 78:aa 20-21 -vuotiasta nuorta aikuista heidän parisuhteissaan. Nuoria oli seurattu syntymästä saakka. Tenavaiässä huonompaa hoivaa ja tukea saaneet olivat myöhemmissä parisuhteissaan suhteen heikko lenkki. Tavallista huonompia parisuhdetaitoja ennusti myös teini-iässä havaittu heikko kyky ratkaista konflikteja parhaan ystävän kanssa.

Varhaiset vuorovaikutuksen ja kiintymyksen ongelmat heijastuvat parisuhteeseen. Jos ei ole saanut turvallista ja rakentavaa kasvatusta lapsuudenkodissa, ei todennäköisesti pysty muodostamaan läheistä ja luottavaista suhdetta omaan kumppaniin aikuisena.

Vähäinen sitoutuminen kumppaniin aiheuttaa ristiriitoja parisuhteessa ja tutkijoiden mukaan tällaisissa suhteissa esiintyy myös tavallista enemmän kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja vihamielisyyttä.

Omien vanhempien (tai huoltajien) kanssa opitut keinot ratkaista konflikteja, toipua vastoinkäymisistä ja säädellä omia tunteita helpottavat myöhempää rakkauselämää. Hyvää hoivaa saaneet pystyvät aikuisena muita todennäköisemmin läheiseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen.

Psychological Science, July 2011 & December 2011.

”Pariskunnat jotka matkivat toisiaan eniten, pysyvät todennäköisimmin yhdessä koko ikänsä. Mitä vähemmän on keskinäistä matkimista, sitä todennäköisemmin liitto päättyy eroon. Matkituksi tuleminen herättää positiivisia tunteita”, kirjoittaa tutkija Jussi Viitala kirjassaan Älykäs eläin.

En ole koskaan kuullut asiaa näin sanottuna. Käyttäytymistieteilijät ovat toki puhuneet kumppanien samankaltaisesta arvomaailmasta tai samankaltaisuudesta ylipäätään. Yhtä älykkäät pysyvät paremmin yhdessä ja samanlaisen arvomaailman jakavat ovat yleensä muita onnellisempia liitossaan.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden dosenttina työskennellyt Viitala on tutkinut eläinten sosiaalista käyttäytymistä. Viitala haluaa vertailla ihmisiä ja eläimiä toisiinsa ja pohdiskella eri lajien älykkyyttä ja käyttäytymistä. Ihminen on usein eläimen kaltainen. Tai toisin päin.

Viitalan mukaan aivojen ”peilisolut saavat meidät kuvitteellisesti matkimaan näkemäämme ilmettä tai asentoa ja sen avulla tuntemaan siihen liittyvän tunnetilan tai aikomuksen”....”Sanotaan, että me kytkeydymme peilisolujen avulla lähimmäiseemme ilman, että edes huomaamme asiaa. Syntyy Me. Tästä seuraa, että yleisin ja vaikuttavin sosiaalisen käyttäytymisen muotomme on matkiminen.” Viitala pitää matkimista empatian käyttövoimana.

Ehkä ystävyyssuhdekin kestää kauemmin, jos kaverukset matkivat toisiaan. (Vaikka 16-vuotiaana raivostuttikin, jos ystävä meni ostamaan samanlaisen paidan.)

Otsikossa kehotan matkimaan rakasta. Rakkautta lisäävä matkiminen taitaa kuitenkin olla tahatonta ja automaattista, joten ehkä läheisyyttä ja suhteen pysyvyyttä ei pysty temppuilemalla tai varsinkaan teeskentelemällä saavuttamaan.

Näin se alkaa: