Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on kyky.

Häiritsijät kuriin koulutuksella

Tulevatko häirintäpuheet jo korvista? Auttaako #MeToo-kampanjan aiheuttama laaja avautuminen (seksuaalisesta häirinnästä) törppöjä tajuamaan, ettei toista saa ahdistella?

Miksi johtavassa asemassa oleva vähemmän viehättävä ikäihminen kuvittelee hyvännäköisen parikymppisen hyppäävän riemusta kiljuen hänen sänkyynsä? Miksi mieskansanedustaja ei edes paljastuttuaan myönnä käpälöineensä työpaikkansa nuoria naisia?

Feministit ovat selittäneet seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia vallankäytöllä. Valta siihen usein liittyykin, mutta ahdistelulle näyttää olevan muitakin syitä ja selityksiä.

THL:n mukaan Suomessa seksuaalinen häirintä kohdistuu varsinkin 15-34-vuotiaisiin naisiin, joista puolet on joutunut miesten ahdistelun kohteeksi. Samanikäisistä miehistä noin viidennes on joutunut naisen tekemän seksuaalisen häirinnän uhriksi.

Naisista kaksi ja miehistä kolme prosenttia on joutunut samaa sukupuolta olevan henkilön häiritsemäksi.

Ongelma on siis varsin yleinen.

Voiko yksipuolinen lähentely johtua jostakin muusta kuin pelkästään tekijän sikamaisuudesta?

Poliittisen päivittelyn sijaan tiedeyhteisö yrittää löytää selityksiä ja ratkaisuja asiaan.

Yhdysvalloissa kampusraiskaukset ovat iso ongelma. Miksi jotkut syyllistyvät seksirikokseen, vaikka heidän pitäisi kaiken järjen mukaan tajuta tekevänsä väärin?

Osa ahdistelijoista valehtelee luulleensa uhrin halunneen seksiä kanssaan. Jotkut ovat ilmeisesti aidosti harhaluulojen vallassa.

Iowan yliopiston psykologian tutkijat ovat eri tavoin tutkineet miesten ja naisten kykyä lukea ihmisen mahdollista seksuaalista halukkuutta. Kaikki eivät osaa tulkita toisen ihmisen nonverbaalia viestintää.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että aggressiivisesti naisiin suhtautuvilla miehillä on huono kyky ja halu ymmärtää naisen tahtoa. Nämä miehet eivät kuuntele naisen puhetta, eivätkä he ymmärrä muitakaan toisen sukupuolen lähettämiä viestejä.

Yhdessä tutkimuksessa opiskelijoille näytettiin kuvia eri tavoin pukeutuneista naisista erilaisissa asennoissa ja kuvattuina eri ympäristöissä. Naisia oli myös pyydetty esittämään erilaisia tunnetiloja. Tutkittavien piti arvioida oliko kuvan nainen mahdollisesti halukas seksin harrastamiseen.

Tutkijat selvittivät myös opiskelijoiden suhtautumista raiskauksiin. Ns. raiskausmyönteiset miehet eivät osanneet kovin hyvin arvioida naisten ilmeitä ja eleitä.

Osa miehistä ajattelee, että naisen minihame tai tietty tila/ ympäristö (esimerkiksi makuuhuone tai baari) tarkoittaa sitä, että pedon saa päästää irti. Vaikka nainen ei siis millään tavalla elehtisi tai ilmehtisi siihen suuntaan, että olisi valmis harrastamaan seksiä kyseisen miehen kanssa, voi jokin tekijä ympäristössä tai naisen vaatetuksessa saada miehen kuvittelemaan niin.

Erityisen huonosti nämä törpöt hahmottivat tilanteen, jos nainen oli kaunis. Osa miehistä kuvittelee, että hyvännäköinen nainen haluaa automaattisesti harrastaa seksiä, ja juuri heidän kanssaan.

Tutkimussarjan johtaja professori Teresa Treatin mukaan miehet kuitenkin oppivat melko lyhyellä ohjauksella tunnistamaan aiempaa paremmin naisten todellisia viestejä. Seksuaalisista harhakuvitelmista voi siis herätä ja voi opetella olemaan ihmisiksi.

Varmasti osa seksuaalista häirintää harrastavista naisista on yhtä huonoja tulkitsemaan miesten antamia vihjeitä mahdollisesta seksuaalisesta halukkuudestaan.

Kaunis tai komea ulkomuoto ei siis todellakaan ole mikään lupaus seksistä.

Lähteenä lisäksi: Mikko Puttonen: Miesten harhaluulot selittävät seksuaalista ahdistelua. Tutkimuksessa jotkut miehet päättelivät, että jos nainen on viehättävä, hän on kiinnostunut seksistä. HS 9.11.2017


Miten stressi vaikuttaa parisuhteeseen?  1

Stressistä valittaminen tuntuu olevan tavallisen ihmisen päivittäinen puheenaihe. Miten stressi vaikuttaa parisuhteeseen?

Kansainvälinen psykologien tutkimusryhmä halusi testata naisten ja miesten kykyä auttaa stressaantunutta kumppania. Erilaiset aiemmat mallintamiset ovat antaneet ymmärtää, että naiset olisivat miehiä parempia tukemaan kumppaniaan parisuhteessa. Varsinaisissa behavioraalisissa tutkimuksissa tätä eroa ei kuitenkaan ole voitu näyttää todeksi.

Yleinen käsitys naisten paremmista ihmissuhdetaidoista on laitettava siis stressitestiin. Kun pariskuntia tarkkaillaan, huomataan että useimmiten miehet osaavat olla tarvittaessa tukena puolisolleen ihan yhtä hyvin kuin vaimotkin. Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly ja Janine Germann Zurichin yliopiston psykologian laitokselta, Fridtjof W. Nussbeck Bielefeldin ylipistosta, Markus Heinrichs Freiburgin yliopistosta ja Thomas M. Bradbury UCLA:n psykologian laitokselta testasivat pariskuntien tuen antamista stressaantuneelle kumppanille.

Observointitilanteessa ei-stressaantuneet miehet ja naiset olivat suurin piirtein yhtä hyviä auttamaan stressaantunutta puolisoa.

Ryhmä ennusti miesten tuen heikkenevän heti heidän oman stressitasonsa noustessa. Tämä ennuste piti paikkansa vain tilanteissa, joissa hyvin stressaantuneen vaimon viestintä hyvin stressaantuneelle miehelle oli emotionaalissävytteinen. Kun naiset ilmaisivat tuen tarvettaan mahdollisimman epätunteellisesti, neutraalisti ja asiallisesti, osasivat miehetkin tukea puolisoaan, omista paineista huolimatta.

Miesten kyky tukea kumppaniaan ei siis ole keskimäärin heikko, vaan vain hieman rajoittunut kovan paineen alla. (Onko miehille kehittynyt evoluution aikana sellainen ominaisuus, ettei heillä ole aikaa kuunnella toisten tunneilmaisua silloin kun on erittäin stressaava tilanne päällä?)

Jotta parisuhde toimisi myös molempien ollessa stressaantuneita, on etsittävä erilaisia uusia tapoja selvitä tilanteesta sopuisasti. Joko miesten täytyy opetella paremmiksi tunneilmaisun ymmärtäjiksi tai naisten pitää päästä aiempaa korkeammalle tasolle omassa tarveilmaisussaan. Jos molemmat ovat erittäin stressaantuneita, ei emotionaalissävytteinen viestintä toimi. Ehkä naisten kannattaa panostaa parisuhteessaan mahdollisimman neutraaliin ja asiakeskeiseen viestintään. Näin molemmat hyötyvät.

Vai onko naisten kovasti stressaantuneina yhtä vaikeaa kuvata tunteitaan ja tarpeitaan insinöörimäisesti kuin mitä miesten on kovasti stressaantuneina ylipäätään ottaa huomioon toisen tunteita?

Tutkijoiden mukaan naisten miehiä hieman paremmat ihmissuhdetaidot perustunevat naisten kykyyn ymmärtää myös muiden ihmisten tunteita jopa tilanteissa, joissa heidän oma stressitasonsa on korkea.

Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly, Janine Germann, Fridtjof W. Nussbeck, Markus Heinrichs, Thomas M. Bradbury: Effects of Stress on the Social Support Provided by Men and Women in Intimate Relationships. Psychological Science. October 2015.


Ovatko naiset meedioita?  10

Naisilla on hyvä kyky arvata muiden tunteita - uskotaan ja uskotellaan yleisesti. Neuropsykiatri Louann Brizendinen mukaan naisen iso ruumiintuntemusten alue aivoissa (estrogeenin ansiota tai syytä) varoittaa, kun jokin ei täsmää. Elimistön viestiliikenne kiihtyy aivosaarekkeen, aivokuoren ja hermoston välillä (ennakointi, päättely, kontrolli, negatiivisten tunteiden yhdentäminen).

Pienetkin häikkäsignaalit ulkomaailmasta saavat monen naisen huolestumaan. Asiat eivät ole täysin kunnossa. Joku ei voi hyvin. Hän ei puhu totta, jne.

Tutkimusten mukaan mies huomaa vain 40 prosenttia naisen kasvojen hienovaraisista surun merkeistä, toinen nainen 90 prosenttia.

Naisilla on ilmeisesti enemmän peilineuroneja kuin miehillä. Neurologian instituutissa Lontoon yliopistossa tehdyissä MRI-kuvauksissa annettiin miehille sähköiskuja. Vaimojen piti katsoa operaatiota. Monella naisella aivot reagoivat kuin todelliseen omaan kipuun. Tätä kutsutaan myös empatiaksi.

Luolamiesaikoina herkkyydestä oli hyötyä, väitetään. Ilman naisen tuntosarvia lähti henki sekä naiselta että hänen lapsiltaan. Naisen piti kytätä vaaroja ja pitää isokokoinen miehensä hyvällä tuulella. Muuten äijä olisi lyönyt perheen kuoliaaksi tai häätänyt vaaralliseen viidakkoon. Totta vai tarua?

Joidenkin tutkijoiden mukaan miehen aivot joutuvat tunteita työstettäessä läpikäymään hankalampia prosesseja kuin naisen. Vain vihantunteet kulkevat miehillä aivojen pikatietä ja muut tunteet tekevät ylimääräisiä mutkia kärrypoluilla. Toisen runsaat ilmeet tai naisen itku voivat aiheuttaa miehellä jopa aivokipua ja voimattomuuden tunteen.

Onko tämä aivofaktaa vai taas yksi höpöväite miesten huonommuudesta tunteiden alueella?

Mark Gungorin näkemys miesten ja naisten aivoista:

Louann Brizendine: The Female Brain


Mieskunto ylös  3

Blogasin aiemmin liian colanjuonnin turmiollisesta vaikutuksesta spermanlaatuun. Joku älähti, ettei (jossakin lauseessa käyttämäni sana) mieskunto liity mitenkään spermanlaatuun. Eli ylös ja (t)ulos eivät välttämättä liity toisiinsa.

Sekä spermaa että kykyä voi varjella samaan aikaan. Opetustuokio jatkuu:

Mieskunto vaatii pidemmän päälle hyvää fyysistä kuntoa. Lihavuus lisää estrogeeniä kehossa; lihakset ja niiden hankkiminen taas lisäävät testosteronia. Vahva sydänlihas ja vähäiset veressä virtaavat kovat rasvat pitävät kehon johdot ja letkut kimmoisina ja hapekkaina. Hyvä ruokavalio ja hölkkä tai pallon perässä pomppiminen tuovat (henkistä ja) fyysistä vireyttä.

Ulkona oleilu, varsinkin valoisaan aikaan, parantaa mieskuntoa. Aurinko lisää steroideja kehossa. Haluttoman kannattaa lähteä talvella etelään. Aurinkovoiteita ei pitäisi käyttää liikaa, poikalapsille kielletään laittamasta suojakertoimia niiden sisältämien estrogeenien takia.

Tupakointi saattaa heikentää spermaa, etenkin miehillä, joilla ennestään on heikompi laatu. Kiveksiin ja lisäkiveksiin kerääntyy mm. kadmiumia. Tunnetusti rööki myös heikentää keuhkoja sekä sydän- ja verenkiertoelimistöä.

Viina vasta harmia aiheuttaakin, jos sitä juo liikaa. Suomalaisen ruumiinavausaineiston perusteella kohtuullinen 40-80 gramman päiväkulutus lisää spermatogeneesin häiriötä 42 prosentilla miehistä. Alle 40 gramman päiväkännit näyttävät olevan turvalliset lisääntymisen kannalta.

Henkistä puolta ei voi unohtaa. Liiat psyykkiset paineet ja kamala kumppani heikentävät mieskuntoa.

Kiitos: Duodecim.