Suomen eduskunta ei kannata homoliittojen hyväksyntää. Näin YLE kommentoi asiaa aiemmin tänä vuonna: http://yle.fi/uutiset/onko_suomi_homoliittojen_takapajula/6513874 . Kansanedustajat suhtautuvat aiheeseen hyvin varovaisesti, vaikka kansalaiset ovat muuttuneet melko suvaitsevaisiksi.
Samaan aikaan homoliittojen vastustus on tietysti nostanut päätään.
Konservatiivisesti suhtautuvat ihmiset kysyvät usein, miksi homojen pitäisi päästä samantyyppiseen avioliittoon kuin heterojen.
Tässä yksi vastaus:
APA (American Psychological Association) eli amerikkalainen psykologiyhdistys on ottanut kantaa homoliittoihin. Psykologien ”virallinen näkemys” on, että tutkijat ovat osoittaneet, että toisiinsa sitoutuneet homoparit muistuttavat (psykologisesti ja sosiaalisesti) pääpiirteittäin heteropareja.
Heterojen tavoin useimmat lesbot ja homot haluavat muodostaa pysyvän ja pitkäaikaisen parisuhteen, ja tekevätkin niin. Heterojen tavoin homot sitoutuvat emotionaalisesti kumppaniinsa ja käyvät läpi samoja parisuhteen (ongelma)kysymyksiä ja vaiheita kuin heterotkin. Parisuhteen intiimiys, rakkaus, uskollisuus ja pysyvyys ovat yhtä tärkeitä kaikille ihmisille.
APAn mukaan lesbo- ja homoparit kokevat parisuhteessaan yhtä hyvää tai jopa parempaa parisuhdetyytyväisyyttä kuin heterot.
Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan avioliiton kieltäminen homopareilta aiheuttaa heille sosiaalista stressiä ja mielenterveysongelmia. Vähemmistöön kuulumisen stigma pahenee. Psykologit ovat huolissaan etenkin murrosikäisten ja nuorten aikuisten seksuaalisesta kehityksestä, sillä leimautuminen poikkeavaksi juuri kehityksen herkkinä vuosina vaarantaa terveen kasvun.
Homojen ja lesbojen perheet ja ystävät saattavat myös kärsiä syrjivän avioliittolainsäädännön negatiivisista terveysvaikutuksista.
Tutkimusten mukaan homot ja lesbot ovat yhtä hyviä vanhempia kuin heterotkin ja heidän lapsensa ovat psyykkisesti yhtä tasapainoisia kuin enemmistöperheiden jälkeläiset. Homoseksuaalien lapset menestyvät koulussa yhtä hyvin kuin muiden perheiden lapset ja he ovat aivan yhtä suosittuja ikätoverien joukossa kuin heteroidenkin lapset.
Miksi homoille on niin tärkeää päästä samantyyppiseen avioliittoon kuin heterojen? APAn psykologit vastaavat näin: avioliitto tuo sitoutuneeseen parisuhteeseen sellaista sosiaalista ja taloudellista tukea, joka johtaa yleensä huomattavasti parempaan terveyteen ja tyytyväisyyteen. Tutkimusten mukaan naimisissa olevat miehet ja naiset saavat selviä psyykkisiä ja fyysisiä terveyshyötyjä (avoliittoon verrattuna).
Laillistetussa parisuhteessa olevien (homo)liitot ovat Yhdysvalloissa olleet kestävämpiä kuin avoliitot. APAn mukaan homojen avioliittojen kieltämiselle ei ole mitään tieteellistä pohjaa.
Ovatkohan suomalaiset kansanedustajat tutustuneet aiheesta tehtyihin tutkimuksiin?
54 kommenttia
knustos
19.8.2013 11:23
Suomen eduskunta ei kannata homoliittojen hyväksyntää. Hyvä näin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Päivi
20.8.2013 04:50
Mistä se on teiltä kieltäjiltä pois? Ettekö saa nukutuksi kun toiset ovat onnellisia?
Ann-Catrin
20.8.2013 09:49
Miksi se on hyvä?
shiwan8
19.8.2013 13:57
Olikohan noissa mielenterveyteen liittyvissä tutkimuksissa huomioitu sekin, että ne samat mielenterveysongelmat pomppaavat esiin heti kun joku ilmoittaa ettei diggaa Pradaa tmv. pinnallista muotijuttua? Olikohan naimisissa olevien tutkimuksissa huomioitu se, että sama etu tulee mistä tahansa edes näennäisen vakavasti otettavasta sitoutumisen mallista?
Avioliitto on nykypäivänä Suomessa puhdas statusarvo ja jos ihmisen mielenterveys hyötyy/kärsii erityisesti riippuen siitä saako itseään nimittää aviomieheksi tai vaimoksi niin ongelma kyllä on olemassa muttei siellä missä sen taas väitetään olevan. Henkisesti terve ihminen ei tarvitse statusarvoa voidakseen hyvin eikä kärsi siitä ettei omaa sitä statusarvoa.
Tässä kohdassa on todettava, etten ole kristillinen enkä millään tavalla homoliittovastainen. Henkilökohtaisella tasolla minulle on +/- 0 saavatko homot häänsä vai ei. Joku varmaan keksii väittää muuta luettuaan seuraavan mutta tietääpähän olevansa väärässä.
Avioliitto on kristillinen asia, kyse on silkasta uskonnon sisäisestä jutusta. Siinä ei ole mitään sellaista mitä ei saisi aikaan ihan omallakin toiminnalla. Nämä kaikki avioliittoon liitännäiset taloudelliset ja psykologiset turvaverkkolässytykset ovat paasauksia joista suu vaahdossa mussutettaessa unohdetaan tyystin se, että sama on toteutettavissa hyvin helposti ihan ilman virallista avioliittoa. Homma on ammattilaisillakin teetettynä käytännössä varmasti halvempaa kuin häät ja lähes ilmaista jos viitsii itse hoitaa asian. Ja tosiaan, kyse on uskonnollisesta asiasta ja jos kyseinen uskonto ei salli saman sukupuolen liittoja niin voi kyynel. Silloin hakeutuu sellaisen uskonnon piiriin joka sallii. Kaikkea ei nyt vaan voi saada ja joskus se vika on siinä omassa toiminnassa.
Kirjaimellisesti ainoa kestävä argumentti homoliittojen puolesta on adoptio-oikeus. Senkin kohdalla voidaan sitten alkaa pohtimaan kuinka hyvä idea on heteronormatiivisessa yhteiskunnassa asettaa lapsia asemaan jossa heille opetetaan pienestä pitäen että ns. normi on se kun isi imee isin pippeliä ja äiti äidin mattoa. Toisaalta, adoptoitavien lasten lähtökohdat ovat yleensä niin heikot että mikä tahansa sukupuoliyhdistelmä vanhemmilla on melko yhdentekevä jos vaan perheessä rakkautta riittää. Valitettavasti tätä adoptio-oikeutta ei kuitenkaan ajeta orpojen ja muiden adoptoitavien etu mielessä vaan koska se on kiva keppihevonen jolla ratsastaa kohti valtaväestöä suurempia oikeuksia käyttämällä vähemmistöä tekosyynä. Kyse on siis vain siitä että "mä haluun enemmän vähemmällä", ei siitä että yhteisö/yhteiskunta hyötyisi jollain tasolla muutoksesta.
Kunnes syyt ovat moraalisesti korrektit ei ehkä ole viisasta muuttaa nykyistä järjestelmää. Jos ne korrekteiksi muuttuvat niin sitten muutos voi olla aiheellinen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Antiteisti
19.8.2013 19:35
Avioliitolla ei ole mitään tekemistä kristillisyyden kanssa. Avioliitto on kristinuskoa paljon vanhempi instituutio, jonka (kuten monet muutkin pakanalliset tavat) kristityt ovat omineet. Näinollen kaikki samaa sukupuolta olevien avioliittoja vastustavat argumentit, joissa käytetään uskontoa perusteena, ovat mitättömiä.
Scionar
19.8.2013 20:02
En nyt ymmärrä mistä tuo pinnallisuus ja Prada on vedetty? Aika tietämätön näkemys, jos kyseinen asia on se valtanäkemys. Kyllä, jotkut ihmiset pitävät merkkivaatteista. Tämä nyt kuitenkaan ei ole mikään "homojuttu". Itse tunnen enemmän seksuaalivähemmistöjen edustajia jotka käyttävät maastohousuja ja nahkatakkeja kuin muotivaatteita. Rekisteröity avioliitto ei vastaa laillisilta oikeuksilta avioliittoa. Voit tutkia itsekin.
Se on statusarvo. Et taida nyt käsittää? Joillekin ihmisille se on toki merkki rakkaudesta, mutta enemmänkin ottaen huomioon seksuaalivähemmistöjen tilanteen on kyse laillisuudesta. Jos kyseessä on myös statusarvo, niin miksi se ei ole kaikille?
Kyse ei ole häistä. Pitäköön kirkko tunkkinsa. En näe sinussa homofobiaa, vaan tietämättömyyttä.
Avioliitto ei ole kristillinen asia. Nykyään se on lainmukainen asia ja mielestäni Raamattu ja lakikirja pitäisi yhä pitää poissa toisistaan. Ne eivät ole nykypäivän yhteiskuntaan sopiva yhdistelmä, vai miltä kuulostaa oman lapsen kivitys? Juuri nuo avioliiton liitännäiset ovat tässä myös se asia, joten suu pauhaten ei unohdeta niitä. En ymmärrä miten ensin puhut lakiasiaa ja sitten pukkaat kirkon kehiin. Tässä ei haluta niitä halvatun kirkkotapahtumia! Jos minä joskus pääsen avioliittoon ja haluan sitä juhlia, niin sitä ei missään nimessä pilata millään perinteellä. Minun avioliittoni juhliminen tulee olemaan tapahtuma, joka on muisto minulle, miehelleni ja sukulaisille. Siihen ei aleta uskontoa tunkemaan!
Heteronormatiivinen yhteiskunta, totta. Entäs sitten miten kävi meille seksuaalivähemmistön edustajille? Itse olen homoseksuaali, eikä minua opetettu tähän maailmaan. Asiat tulivat suoraan sanoen päin naamaa? Pahoittelen, mutta perustelusi ei siis toiminut. Vanhemmat eivät voi valmistella lastaan maailmaan 100-varmasti. Ei ole heidän päätettävissään onko lapsi esim. homo, bi, hetero, a, trans... Mieluummin antaisin lapsen kyllä perheeseen, joka lasta arvostaa. Monista syistä nimittäin eivät heteroperheetkään ole täydellisiä. Kyllä, oikeutta ajetaan syystä että syy on oikeudet. Nimittäin syyt ovat vain yksinkertaisesti ja perustellusti: "Ei, ei ja ei. Koska ei.". Yhteiskunta ei hyödy? No, jääköön sitten lapset ilman vanhempia mahdollisesti jopa valtion elättämiksi.
Kunnes syyt ovat oikeita ei ehkä ole viisasta jättää nykyistä järjestelmää. Jos ne muuttuvat suvaitseviksi niin sitten muutos voi olla aiheellinen.
Maria_2
19.8.2013 20:02
Tuossa alempana vertasit ilmeisesti homoliittoja tulotasoon ja sanoit että elämä on valintoja. No, jos sattuu pitämään samasta sukupuolesta, niin millään valinnalla sitä asiaa ei voi muuttaa. Eli tässä ei ole kysymys valinnasta. Enkä tiedä miten talouskuviot Suomessa toimivat nykyään kun olen asunut niin pitkään muualla, mutta täällä USA:ssa nyt vihdoin esim. 21 vuotta yhdessä olleet ystäväni pääsevät naimisiin ja nauttimaan samoista yhteiskunnan tarjoamista eduista kuin heterot. Sinällään olen aviloiitosta kanssasi samaa mieltä - omalla kohdallani. Kerran olen ollut ja toista kertaa en mene, vaikka samaa miestä olen katsellut viimeiset 11 vuotta, ja aion katsoa jatkossakin. Mutta. Siinäpä se asian ydin juuri on. Jokaisella pitäisi olla vapaus valita menevätkö naimisiin vaiko eivät. Sitä ei tällä hetkellä Suomessa ole. Mitä tulee kirkkoon, niin päättäköön eri uskonnot mitä haluavat tehdä samaa sukupuolta olevien liittojen suhteen, Mutta niin kauan kun esim. katollinen kirkko suostuu vihkimään kertaalleen eronneita, siellä on aika vähissä kantti hylkiä samaa sukupuolta olevia vaan heidän opetustensa perusteella...
JH--
19.8.2013 20:23
Avioliitto nyt ei todellakaan ole mikään kristillinen asia. Olen itse äärimmäisen antikristillinen ihminen ja naimisissa ollaan. Koko asialla ei ylipäänsäkään ole mitään tekemistä uskontojen kanssa vaan ainoastaan sen, että kaikkien kansalaisten on oltava yhdenvertaisia maallisen, huom. maallisen lain edessä. Toki syrjintäpointti on tärkeä myös. Osoittaa äärimmäistä matalamielisyyttä pyrkiä kiistämään ihmiseltä oikeus tasavertaisuuteen pelkän seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Lolzitttss
19.8.2013 21:23
Onko sinulle opetettu "pienestä pitäen", että isi tässä vähän pumppaa äitä pimppiin? Itse olen oppinut seksuaalisuuden kyllä jostain ihan muualta, kuin omilta vanhemmiltani! :D Mielestäni on aika naivia ajatella, että lapsi kasvaa jossakin tyhjiössä johon sisältyvät vain omat vanhemmat (ja heidän "vääristynyt" seksielämänsä) ja oppii näkemään vain yhdenlaista normia :D Eiköhän se, että homoparin poika haluaa peppuun jotain johdu ihan jostain muusta kuin siitä, että tietää isänsäkin nauttivan siitä!
Anteeksi käyttämäni kielen taso, mutta mielestäni oli kiva vastata samalla tyylillä! Namaste <3
shiwan8
19.8.2013 21:54
Nykymuotoinen avioliitto on täysin kiistattomasti kristillistä perua. Kyllä, ennen kristinuskoakin solmittiin erinäisiä liittoja, mutta siinä merkityksessä kuin viimeiset esimerkiksi 10 sukupolvea ovat avioliiton kokeneet ja nähneet kyse on yksinomaan kristillisestä avioliitosta. Sattumalta myös lakimme ovat melkoisen vahvasti kristilliseen moraaliin nojaavia joten....
Piisamirottu
20.8.2013 15:31
"asettaa lapsia asemaan jossa heille opetetaan pienestä pitäen että ns. normi on se kun isi imee isin pippeliä ja äiti äidin mattoa."
No eipä niille heteroparienkaan lapsille ole tietääkseni opetettu heti alusta pitäen sitä, kuinka äiti nyt imee sitä isin pippeliä ja isi nuolee äidin pimppaa ja näin sen pitää mennä! Ainakaan itselleni ei koskaan tehty seksuaalisuusasioita selväksi ennen sellaista ikää, että kykenin jo ymmärtämään sen, että maailmassa on erilaisia ihmisiä, eikä se muuta ihmisarvoa-tai oikeuksia mihinkään suuntaan.
P.s Itse olen opetettu siihen, ettei ihmisiä saa ryhmitellä eikä arvostella seksuaalisuuden, ulkomuodon -tai minkään muunkaan itsestä riippumattoman asian suhteen. Näin sen pitäisi mennä, eikä hössöttää mistään "normeista"?
shiwan8
25.8.2013 16:22
Missasit olennaisen takertuessasi sanoihin miettimättä kirjoituksen sisältöä. On aivan mielekästä pohtia onko viisasta opettaa lapselle että ns. normi on se, että suhteessa on 2 saman sukupuolen aikuista. Vielä toistaiseksi Suomi on heteronormatiivisessa ajassa.
Mirja Wuokko
19.8.2013 15:10
On psykologinen tosiasia ja ihan kaupunkilaisjärjellä ymmärrettävä asia, että syrjiminen, ts. syrjityksi tuleminen/ itsensä syrjityksi kokeminen, aiheuttaa mielipahaa ja mahdollisesti mielenterveysongelmia.
Professori Kaarina Määttä on vuosikymmenä tutkinut rakkautta ja parisuhteita ja kirjoittanut parisuhteen eri vaiheista lukuisia kirjoja. Hänen mukaansa avioliitot ovat pysyvämpiä kuin avolittot useammastakin syystä. Ehkä ihmiset, jotka haluavat solmia pysyvämmän sopimuksen ovat alun alkaen enemmän vakavissaan ihmisuhteessaan kuin avoliittossa suhdetta mahdollisesti vielä harkitsevat henkilöt. Ehkä avoliiitossa olevat ja avioliitossa olevat ihmiset eroavat toisistaan (psyykeltään yms.). Kaikille ei liiton pysyvyys ole maailman tärkein asia. Joka tapauksessa avioliitossa olevilla on usein myös muita suhteeseen sitovia tekijöitä enemmän kuin avoliitossa olevilla (kuten yhteistä omaisuutta, lapsia jne.). Määttä on pohtinut, onko avioliittoon meneminen jo sinällään osoitus siitä, että ihminen on todella vakavissaan ja haluaa panostaa kaikkensa suhteeseen. Aiemmin, kun avioliitto oli vaikeampi purkaa, epäiltiin usein, että juuri liiton purkamisen hankaluus ja huonot taloudelliset seuraukset pitivät puolisoita yhdessä. Näin ei tutkimusten mukaan enää juurikaan ole, sillä kotimaisissa liitoissa todella häviävän pieni prosentti on erittäin onnettomassa avioliitossa.
Toisaalta Suomessa muistaakseni puolet ensimmäisistä lapsista syntyy avoliittoon, joten on tapahtunut suuri muutos suhtautumisessa avio-/ avoliitttoihin. Silti kotimaisista tilastoista voi tarkistaa, että avioliitto on edelleen pysyvämpi parisuhteen muoto kuin avoliitto. Suomessa osaselitys löytyy käytännöstä, jossa nuoret aikuiset asuvat ensin avoliitoissa harjoitellen seurustelua ja parisuhteessa oloa, mutta saattavat myöhemmin avioitua päättäessään löytäneensä "sen oikean".
En osaa sanoa homoparien adoptio-oikeuteen oikein mitään mielipidettä. Jos he saavat adoptio-oikeuden, on adoptio-lapsen saamisessa varmasti vaikeuksia. Monet maat eivät anna lapsia homopareille ja varmaan Suomessakin homoparit tutkittaisiin todella tarkkaan. Mitä tulee lasten käsityksiin vanhempien seksielämästä, toivon todella, että lapset eivät pääse seuraamaan missään perheessä vanhempiensa seksielämää lähemmin. Tutkimusten mukaan homoperheiden lapset eivät näytä olevan sen useammin homoja kuin heteroperheissäkään. Eli ilmeisesti homoiksi ei kasveta pelkän malliesimerkin mukaan.
Suomessa kristillinen avioliitto on vain osa historiaa. Aiemmin meillä solmittiin avioliitot parin yhteisestä sopimuksesta ja yhteisön tunnustettua liiton se astui voimaan. Aviolittto ei siis ole juuriltaan mitenkään kristillinen ilmiö Suomessa. Mitä kirkko tekee asian suhteen on kirkon oma asia. Valtion täytyy kuitenkin tehdä asiassa itsenäinen päätös.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
19.8.2013 18:05
Tuolla logiikalla kaikkien aikuisten pitäisi olla niinq sika masentuneita ku ne ei niinq pääse pallomereen tai pomppulinnaan niinq. Hassua, että niin ei kuitenkaan ole. Teoria on siis melkoisen kyseenalaisella pohjalla. Olisiko kuitenkin niin, että se, ettei ihminen saa jotain haluamaansa ja kokee sen myötä tulleensa kohdelluksi väärin on se, mikä aiheuttaa niitä ongelmia? Jos niin on ollaan jälleen tilanteessa jossa se henkinen aikuiseksi kasvaminen poistaa ne ongelmat. Kyllä minulla olisi kivempaa jos nettotulot olisivat tuplat nykyisestä, mutta koska teen nyt sitä työtä josta tykkään eikä parempaa palkkaa siinä hommassa ole tällä hetkellä tässä maassa saatavilla, en näe mitään syytä alkaa kiukuttelemaan työnantajalleni siitä että joky yritysjohtaja esimerkiksi tienaa enemmän. Elämä on valintoja.
Tuossa et luetellut mitään sellaista mikä olisi jotenkin yksinomaan avioliiton osa verrattuna avoliittoon tai vaikkapa ihan omissa kämpissään asuvien liittoihin...paitsi sen että avioliitto on vaikeampi purkaa.
Missasit pointtini samaa sukupuolta olevista vanhemmista. Kyse on siitä, onko lapsen edun mukaista saada sellainen käsitys että se mikä on vähemmistön toimintamalli olisi normi. Se kun on herkästi se seuraus kun pieni lapsi kasvaa epätavallisessa ympäristössä. Voi olla tai olla olematta vaikeuksia sopeutua siihen mikä on oikeasti tavallista. Tapauskohtaista mutta sitä ei voi ennustaa...
Avioliitto on kristillinen käsite. Se ei ole "vain" yhtään mitään. Valtio on jo tarjonnut parisuhteen rekisteröinnin mahdollisuuden niille joille avioliitto ei ole mahdollista. Kyseisen statuksen ja sen avioliiton ero on juurikin olennaisesti vain siinä adoptio-oikeudessa. Muutoin mikään avioliittoon liittyvä ei ole sellaista jota ei saa järjestettyä helposti myös sen ulkopuolella mikäli niin haluaa tehdä.
Ja edelleen, jos syyt ovat moraalisesti oikeat niin minun puolesta tehkööt mitä haluaa. Koska kuitenkin nyt näyttää siltä etteivät ole, olisi ehkä aiheellista tutkia asiaa enemmän ennen kuin kukaan päättää muuttaa systeemiä.
Liitoton
19.8.2013 19:58
Makuuhuoneessa tapahtuvat asiat eivät kuulu lapsille, olen samaa mieltä. Makkarin oven takaiset tapahtumat eivät myöskään kuulu viranomaisille, työnantajille tai pankkivirkailijoille.
Valitettavasti vielä joka paikkaan joutuu ruksaamaan rek. parisuhteessa tagin.
annikamainen
19.8.2013 21:31
shiwan8: Näiden tutkimustulosten tärkein pointti on se, että tasa-arvoista avioliittolakia vastustavien ainoat argumentit ovat epätosia väitteitä. Ei siis ole olemassa varsinaisia perusteita sille, miksi samaa sukupuolta olevien mahdollisuus avioitua tulisi kieltää.
Vaikka itse kuulunkin niihin ihmisiin, joille avioliitolla ei ole suurta merkitystä, niin ymmärrän sen, että monille muille se on tärkeä asia. Avioliitto ei itse asiassa ole kristillinen keksintö, vaan se on ollut erilaisissa muodoissa olemassa jo varhaisemmissa kulttuureissa, esim. antiikin Roomassa. Kyseinen instituutio on kokenut muutoksia historian saatossa ja nykyaikana sillä on ehkä enemmän emotionaalista merkitystä kuin koskaan johtuen siitä, että avioliitto ei enää ole parisuhteen edellytys vaan hyvin pitkälti tapa juhlistaa rakkautta. Miksi siis kieltää jotain, mistä ei ole haittaa mutta mikä voi kuitenkin olla hyvinkin merkityksellinen asia joillekin? Menee melkein koulukiusaamisen tasolle mielestäni, vähän sama kuin vaikka kieltäisi ihmisiä käyttämästä punaisia hattuja. Eivät kaikki niitä edes halua pitää, mutta miksi ei saisi?
Joillekin se voi olla ihan pirun tärkeää, eikä se ole keneltäkään pois.
shiwan8
20.8.2013 16:11
Niin, ei kyse ole siitä onko moraalista estettä sallia avioliitto samaa sukupuolta oleville vaan siitä miksi niin pitäisi tehdä. On aivan totta, ettei ole kestävää argumenttia sitä vastaan sen lisäksi että kyseessä on kaikissa olennaisissa merkityksissä Suomen valtion kannalta uskonnollisesta riitistä joka on päätynyt lakiin saakka lähinnä olosuhteiden pakosta ja että kyseinen uskonto ei hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Oikea kysymys ei kuitenkaan aina ole "miksi ei", joskus se on "miksi". Tällä hetkellä vastaus kysymykseen on lähtökohtaisesti moraalisesti kyseenalainen. Tässä ei nyt tavoitella mitään sellaista mikä tuottaisi mitään olennaista muutosta tasa-arvon nykytilaan vaan halutaan enemmän oikeuksia siitä huolimatta, ettei historian kannalta moraalista oikeutusta niille ole. En nyt sanoisi, että se on mikään konkreettinen syy olla tekemättä mitään asialle. Ainoa kyseenalaistukseni tähän liittyen on se, että tässäkin maassa on räikeitä tasa-arvo-ongelmia joiden korjaamisen pitäisi olla paljon korkeammalla prioriteettilistalla mutta koska ne eivät ole mediaseksikästä osastoa niin niille ei nyt vaan anneta sitä huomiota mitä pitäisi. Ei siis haeta ihmisten etua vaan pallotellaan populismilla.
shiwan8
26.8.2013 14:22
Niin siis ei sitä tule kieltää, se on jo kielletty. Kysymys kuuluu pitäisikö se sallia ja jos niin miksi? Mikä on se saavutettu hyöty nimenomaan valtion näkökulmasta koska valtiohan sen kieltää tai sallii. Yksilön etu on melko merkityksetön siinä mittakaavassa ja käsittääkseni vain yksilön edulla sitä on perusteltu.
Sillä mistä kyseinen avioliiton konsepti on peräisin ei ole sinällään väliä. Olennaista on vain se mikä sen merkitys ja lähtökohta on nimenomaan itsenäisen Suomen valtion näkökulmasta.
Miksi kieltää jotain mistä ei ole haittaa mutta voi olla yksilölle merkityksellistä on hyvin, hyvin heikko peruste lähteä sallimaan asioita. Sillä perusteella pitäisi sallia hirveä määrä nykyään kiellettyjä asioita. Mm. "pedofiilipuolue" on juuri tuolla perusteella asiaansa ajamassa. (Koska taas joku toudella wiizaz päättää väittää että rinnastan homoseksuaalit ja pedofiilit, totean nyt erikseen etten tee niin.)
Tjaa
29.11.2013 00:31
Olikos nuo "ei kristillistä perua" olevat liitot homoliittoja? On totta, että miehen ja naisen välinen liitto on ollut olemassa niin kauan kuin ihmisiäkin on ollut. Homoja on ollut myöskin, aina vähemmistönä. Ne kulttuurit, missä seksuaalimoraali on kadottanut uskollisuuden ja heterouden, ovat muutamassa vuosisadassa lakanneet olemasta elinvoimaisia. Perhe on ihmisyyden perusyksikkö, ja siinä heterous on luonnollinen lähtötila. Muu aiheuttaa aina poikkeusjärjestelyjä, sillä ne ovat jo lähtökohtaisesti poikkeuksen sisältäviä. Eikä vain periaatteelisista tai normatiivisista, ihmisten kulttuurillisesti valitsemista syistä.
Tinska
19.8.2013 19:32
Shiwan8, avioliitto EI OLE KRISTILLINEN ASIA! Luuletko tosiaan, ettei missään muussa kulttuurissa solmita avioliittoja? Myös Suomessa on käytössä maistraatissa suorittettava siviilivihkiminen niille (hetero)pareille, joita ei kirkolliset touhut kiinnosta. Se, että valtaosa suomaisista tapakristityistä tahtoo liitolleen papin aamenen ei tee naimisiinmenosta millään tapaa vain kristittyjen juttua. Tätä asiaa on jauhettu kaikkialla jo niin paljon, ettei luulisi olevan epäselvää. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei suoraan sallisi homoille kirkkohäitä, vaan mahdollisuuden siviilivihkimiseen maistraatin toimesta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
19.8.2013 21:58
On se. Olet vapaa osoittamaan ajan Suomen valtion historiasta ajan jolloin ennen kristinuskon valtionuskonnon asemaa täällä solmittiin avioliittoja joidenkin muiden puitteiden mukaan. Itse kun en muista että niin olisi tämän maan itsenäisyyden aikana pääasiallisesti tehty. Jos on niin itsenäisen Suomen historian oppi oli aika pahasti vääristynyt kouluaikanani.
Hörrönen
20.8.2013 09:03
Shiwan; vaatimuksesi on käsittämätön, jos ottaa huomioon että "Suomen valtio" ei ole edes 100 vuotta vanha, samalla kun kristinusko on saapunut Suomeen jo keskiajalla...
Anyways, koska en jaksa nussia pilkkua niin vastaan kysymykseen esittämällä aikakauden ja kulttuurin joka on esiintynyt NYKYISEN Suomen valtion alueella.
Jo mesoliittisella aikakaudella 8300 - 5300 eaa. eläneet kulttuurit pariutuivat. Kun naisen ensimäiset kuukautiset tulivat, pidettiin hänen hedelmällisyytensä kunniaksi heimojuhlat. Samoissa juhlissa heimon nuorukaiset tarjosivat tytön isälle kilpaa tästä vaimoehdokkaasta riistaa, turkiksia, etc. Kun mies oli päätetty, muutti tyttö tämän miehen perheen luolaan/kotaan asustamaan ja perusti perheen. Kirjastoista löytyy kyllä runsaasti lisämateriaalia tästä, jopa faktatietoa sisältäviä lastenkirjoja jotta saat mahdollisimman yksinkertaisen kuvan asiasta. :)
shiwan8
25.8.2013 16:26
Miksi se on käsittämätön. Tässä puhutaan tämän maan laista. Millä perusteella on kohtuutonta tarkastella asiaa tämän maan historian näkökulmasta?
Oletko tosissasi väittämässä, että koska joskus muinoin naisia kaupattiin miehille tällä maantieteellisella alueella niin sen perusteella siten pitäisi tehdä nykyäänkin?
PiKaM
19.8.2013 19:43
Siis ettäkö olisi väärin lapsen oppia, että on ihan normaalia (se siis tosiaan on -ihan normaalia-), että toiset miehet imee toisten miehien pippeleitä ja toiset naiset nuolee toisten naisten mattoja, ihan siinä, kuin se, että isompi osa miehistä tykkää nuolla sitä mattoa ja naisista imeä sitä pippeliä. Joskaan lapset onneksi eivät ajattele mitään suhdetta noin umpimielisesti, että siihen liittyy vain nuolemiset ja imemiset. Missä lie vika, kun siihen on aikuinen ihminen noin fiksoitunut?
Lasten on hyvä kasvaa ympäristössä, jossa inhimilliset, ihmisen lajityypilliset ominaisuudet ovat arkipäivää, eikä niitä tarvitse keinotekoisesti tukahduttaa kenenkään tai minkään nimissä. Silloin kenenkään ei tarvitse enää hyperventiloida pippeleitä ja mattoja ja niiden yhdistelmiä miettiessä. Problem solved.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
19.8.2013 22:19
Ahaa. On siis fiksoitumista tuoda epämediaseksikäs näkökulma esiin ja se kielii jostain viasta ihmisessä. Koetko että itsenäisen ajattelun täydellinen puuttuminen jonka seurauksena ihminen "ajattelee" kuten media hänen käskee ajatella ei ole merkki viasta ihmisessä. Se kun on se toinen vaihtoehto sille mitä minä tein eikä mitään muita vaihtoehtoja oikeastaan sitten olekaan.
Viimeksi kun tarkistin homoseksuaalit olivat kyllä aivan normaaleja ihmisiä mutta silti pieni vähemmistö. Siitä voivat sitten viisaammat vääntää onko homoseksuaalisuus tyypillinen lajin edustajan ominaisuus vai nou.
PiKaM
20.8.2013 21:09
Ei vastaa minun käsitystäni itsenäisestä "ajattelusta" ajatella vailla tietoa, ymmärrystä ja rationaalisuutta, perustaen mielipiteensä asiasta X vain mututuntumaan ja hyvinkin yleiseen, tietämättömyyteen ja kristilliseen peruun pohjautuvaan fiilikseen.
Homoseksuaalisuus on eläinkunnassa yllättävän yleistä ja ilmenee erityisesti sosiaalisissa lajeissa, nisäkkäissä ja vesilinnuissa. Lähin sukulaisemme bonobo on hyvinkin kuuluisa seksihurjasteluistaan aika estottomasti sukupuoliin katsomatta. Hyi niitä, kuinka luonnotonta!
Eiku...
Kuten jo aiemmin mainitsin, ennen kuin alkaa rehvastella omalla individualistisella ajattelullaan, kannattaa edes miettiä, mitä itsenäinen, hyvä mielipide taakseen vaatii. Se, että iso osa alkaa herätä homofobiastaan ja mediakin puoltaa tätä järkevästi, tieteellisesti ja inhimillisesti perusteltua kantaa, ei tee jäljelle jääneistä ahdistujista fiksuja tai edes itsenäisiä ajattelijoita.
shiwan8
25.8.2013 16:34
Mikä on "hyvä mielipide"?
Se, että komppaa sitä mitä "pitää" kompata ei myöskään tarkoita sitä, että osaisi ajatella omilla aivoillaan. Suurin osa ihmisistä kauhistelee jotakuinkin niitä asioita mitä ympäristö käskee kauhistelemaan. Yleensä homma lähtee käsistä sen seurauksena mistä todisteena toimii mm. se tosiasia että tässäkin maassa koko kansan inhokki on suomalainen valkoihoinen työssä käyvä n. keski-ikäinen mies. Sellaisesta ei saisi puhua kuin pahaa ja muista sitten vain hyvää, koska kaikki muu on rasismia/naisvihaa/mitä lie. :) Käytännössä siis sekä se, että on marginaalisessa minoriteetissa mielipiteensä kanssa että se, että on median/kukkahattujen linjauksen kanssa samaa mieltä ovat vähintäänkin kriittisiä vaaran merkkejä siitä, ettei olla mielipiteen kanssa kovin vahvoilla saati sitten edes välttävästi oikeassa. Silloin sitä mielipidettä ja sen taustoja on syytä pohtia ihan omin voimin ja nimenomaan etsiä siitä heikkoja kohtia. Se ei toki tarkoita sitä, että kantaa olisi syytä muuttaa, mutta se on aika todennäköinen lopputulos jos viitsii sitä ajatustyötä tehdä.
p.ryyppö
19.8.2013 20:16
Kannattaisi tutustua tarkemmin avioliiton historiaan ennen kuin lähtee väittämään sitä kristilliseksi käsitteeksi. Vasta keskiajalla kirkko huomasin mainion uuden keinon hallita kansalaisia julistamalla, että avioliitto on laillinen vasta kirkon siunauksen jälkeen. Tarkoitus oli lähinnä poliittinen eikä suinkaan oltu niinkään huolissaan ihmisten sieluista tai heidän elämisestään synnissä. Pitkään kirkko siunasikin vain hallitsijoiden ja aatelisten avioliittojen, saaden näin tiukan valta-aseman huseraata tälläkin saralla. Tavallinen kansa viittasi pitkään kintaalla koko hommalle ja piti sitä lähinnä naurettava sotkeutumisena totuttuun käytäntöön, jossa suvut keskenään sopivat ketkä menevät naimisiin ja ketkä eivät. Kirkon vähitellen lisääntynyt valta lisäsi myös sen valtaa avioliittomarkkinoilla. Eräät hallitsijatkaan eivät pitäneet tästä kirkon sekaantumisesta, vaan syntyipähän sen seurauksena yksi uusi suuntauskin kristinuskoon.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
19.8.2013 22:22
Kannattaa tutustua Suomen itsenäistymisen jälkeiseen historiaan ja alkaa sen jälkeen miettimään miten kristillisestä asiasta on kyse tämän kansan näkövinkkelistä.
annikamainen
19.8.2013 22:42
Kysymys kuuluukin: Miksi avioliiton tulisi pysyä yhtä rajallisena, jos sen seksuaalivähemmistöille sallimisesta ei ole muille haittaa? Keneltä se on pois? Miksi avioliiton pitäisi pysyä yksinomaan kristillisenä valtiossamme, kun sekularisoituneessakin yhteiskunnassa ihmiset vielä menevät naimisiin? Jotkut jumalan kasvojen edessä, jotkut toistensa ja rakkaimpiensa edessä.
Se, että jollakin asialla on tietynlainen historiallinen tausta juuri tällä maantieteellisellä alueella ei tarkoita, että käsitysten ei olisi hyvä laajentua tiedon lisääntyessä.
shiwan8
25.8.2013 16:17
Hyviä kysymyksiä. Kannattaa esittää ne asiasta päättäville.
Ilmari V
19.8.2013 20:17
Shiwanille tiedoksi: avioliittoja on solmittu tuhansia vuosia ennen kristinuskoa ja solmitaan nykyäänkin kaikkialla maailmassa uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Kyseessä on ikiaikainen yhteiskunnallinen, ei uskonnollinen, sopimus. Ja mitä kustannuksiin tulee, halvimmalla avioliiton oikeusvaikutukset saavuttaa menemällä naimisiin maistraatissa - 15 minuuttia ja leimavero. Kokemusta on.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
20.8.2013 15:54
Edelleen, on täysin merkityksetöntä. Vain valtion historian ajan toiminnalla on tässä nimenomaisessa yhteydessä merkitystä, me kun emme mieti mitä oli joskus jossain muussa maassa vaan sitä miten asiat ovat olleet Suomessa.
Qvelax
19.8.2013 20:30
Teet nyt shiwan8 sen olettaman, että sateenkaariperheen lapset oppisivat pitämään homoseksuaalisuutta normina - tätä ei ainakaan minun tietääkseni ole tapahtunut. Lapset kyllä oppivat normit ympäröivästä yhteiskunnasta ja ne poikkeukset, joihin he saattavat itse kuulua.
Mutta avioliitto ei missään nimessä ole vain kristillinen käsite. Se on paljon laajempi ja vanhempi kuin kristinusko, myös Suomessa. Ideana siinä ei ole kahden ihmisen sopimus Jumalan vaan yhteiskunnan ja sen lakien edessä. Kyse on "parisuhteen virallistamisesta", jota on iät ja ajat kutsuttu avioliitoksi. Juridisesti sen ero avoliittoon on huomattava, ja on monia asioita joita avioliiton ulkopuolella on hyvin vaikea tai mahdoton järjestää (esim. perimysasiat). Jos avioliittoa juridisessa mielessä ei olisi, sellainen pitäisi keksiä. Kysymys keskustelussa homoavioliitoista on (adoptio-oikeuden lisäksi) nimenomaan oikeudesta avioliiton nimen vuosituhantiseen perinteeseen ja halua tulla tasa-arvoiseksi heterojen liiton kanssa - että yhteiskunta tunnustaisi heidän parisuhteensa samanarvoisiksi. Itse en näe mitään syytä, miksi systeemiä ei tulisi tällaiseksi muuttaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
20.8.2013 16:02
Tuota, minä en olettanut mitään. Toin esiin yhden kysymyksen ihmisten pohdittavaksi. Arvostaisin kovasti jos jarkossa keskustely käytäisiin henkisen täysi-ikäisyyden puitteissa sen sijaan että suoraan väitetään muiden tehneen jotain mitä he eivät ole tehneet.
Suomen valtion kontekstissa avioliitto on kristillistä perua. On täysin yhdentekevää mitä joskus aiempien valtakausien aikana on ollut saati sitten mitä toimintamalleja oli käytössä silloin kun kansat alunperin vaelsivat tälle alueelle.
Jos kyse ei ole uskonnollisesta toimituksesta ei avioliitolle ole mitään käyttöä täyspäisen ihmisen elämässä. Vähemmän täyspäiset saavat tyydytystä saavutetusta statuksesta. Statuksesta itsessään ei saa mitään sellaista etua mikä olisi mahdoton saavuttaa muuten, paitsi sen adoptio-oikeuden.
Yhteiskuntahan tunnustaa heidän parisuhteensa samanarvoisiksi, kyseessä on ihan lakiin merkitty pykälä. Se kuvitelma että samanarvoisuus on riippuvainen siitä, saako johonkin paperiin jonkin merkinnän on tavalla tai toisella henkisesti huonokuntoisen ihmisen näkemys. Yksikään henkisesti terve ihminen ei kostu siitä statuksesta yhtään mitään henkisesti.
Yksvaan
19.8.2013 20:46
Vähän ontuva kommentti tuo lapsen saama toimintamalli. Millaisen toimintamallin esimerkiksi yksinhuoltajan lapsi saa? Suomessa on näitä tapauksia kuitenkin pilvin pimein.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
20.8.2013 16:16
Nopea haku ei löydä kohtaa jossa joku olisi puhunut nimenomaan lapsen saamasta toimintamallista. Asia kiinnostaa minua kovasti. Viitsisitkö kertoa kenen kirjoittamassa tekstissä lapsi saa toimintamallin?
Yksinhuoltajuus on oikeastaan aika selkeä homma sikäli kun mietitään mitä se opettaa lapselle. Jos mies on yksinhuoltaja niin viesti on se, että mies kykenee suoriutumaan siitä tehtävästä. Jos taas nainen on yksinhuoltaja, huomioiden sen että suurin osa eroista tmv. on naisten aloitteiden seurauksia ja sen, että pienen lapsen ja hänen äitinsä välillä on side jollaista mies ei voi lapseensa saavuttaa, viesti on hyvin selkeästi se että miehellä ei ole perhekontekstissa mitään konkreettista arvoa. En tiedä saako lapsi tästä mitään toimintamallia, mutta oppii kyllä "paikkansa" sukupuolensa perusteella.
Mirja Wuokko
19.8.2013 22:03
Jostakin syystä avioliitto tuo ihmisille terveyttä ja hyvinvointia. http://www.tiede.fi/artikkeli/1661/ystava_pitaa_terveena
Kirjoitin aiemmin suomalaisten solmimista liitoista ulkomaalaisen kanssa. Myös nämä "seka-avioliitot" voivat paremmin, jos pari sai läheisten sekä yhteisön hyväksynnän liitolleen. Ihminen on laumaeläin, joka kaipaa yhteisön turvaa ja hyväksyntää. Hyljeksitty ihminen kärsii henkisesti ja fyysisesti.
Käsittääkseni tieteessä ollaan aika yksimielisiä siitä, että homoseksuaalit eivät ole valinneet seksuaalista suuntautumistaan. En siten ymmärrä, miten he voisivat vaihtaa "asennoitumistaan", vaikka muut kuinka heitä siihen kuinka kehottaisivat. Eikö olisi aika todennäköistä, että suurin osa homoista olisi esim. murrosiässä (huomatessaan erilaisuutensa) todellakin päättänyt olla ryhtymättä homoiksi?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Sannnni
19.8.2013 22:57
Oikeassa olet. On hyvin helppo sanoa Randilaisesti että ihmisen pitäisi vain päättää olevansa sitä tahi tätä (esim aivan onnellinen rekisteröidyssä parisuhteessaan) -kuitenkin ihminen kaipaa toisten hyväksyntää siihen määrään että sen puutteeseen voi käytännössä kuolla.
Jos olisin itse tullut kasvatetuksi ideaan että avioliitto on täysturhake niin ehkä sitä en olisi kaivannutkaan. Silti kun niin nyt ei käynyt, niin koen oikeasti tärkeänä sen että aviomieheni on aviomieheni, eikä poikaystävä. Jo termikin luo aivan eri odotuksia jos vaikka tulee esitellyksi toisen kollegoille. Nyt kun ei-heterosuhteet ovat käytännössä samanlaisia (asuntolainat ja lapset ja koko helahoito) kuin kaikki muutkin, niin on itseasiassa silkkaa sadismia kieltää juuri se symbolinen status joka loppupeleissä on heteroillekin usein niin tärkeä.
shiwan8
20.8.2013 16:20
Tarkennus, henkisesti muista ihmisistä riippuvainen ihminen on laumaeläin. Psyykkisesti terve pärjää sujuvasti omillaankin.
Jos viittaat asennoitumisella minun kirjoittamaani niin luulin olevan sanomattakin selvää, että jokainen peruskoulusta selvinnyt ilman uskonnollista aivopesua kasvanut ihminen tajuaisi ilman erillistä mainintaa, ettei seksuaalinen suuntautuminen ole asennoitumisesta riippuva asia. Asennoitumisella itse tarkoitin sitä, että jos kasvaa henkisesti aikuiseksi niin lakkaa takertumasta 100% epäolennaisiin asioihin ja elää niin onnellisesti kuin suinkin pystyy niissä olosuhteissa missä on varsinkin kun tällaisessa maassa ne olosuhteet ovat jo valmiiksi loistavat.
Emppu.
19.8.2013 22:14
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Vastaa kommenttiinYK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia.
Ihmiselle on turvattu ihmisoikeudet riippumatta hänen asuinpaikastaan, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan, sukupuolestaan, ihonväristään tai muusta seikasta. Kaikenlainen syrjintä on siis kielletty. Ihmisoikeuksistaan ei voi luopua edes itse omasta tahdostaan, koska ne kuuluvat jokaiselle ihmiselle synnynnäisesti.
Kaikki edeltämainitusta on sisällytetty Suomen lakiin. Omalla kohdallani tulkitsen Suomen tämän hetkisen avioliittolain tahollaan rikkovan yllä olevia lainauksia meidän kaikkien ihmis-ja perusoikeuksista.
Rekisteröidyllä parisuhteella ja avioliitolla on eronsa, rekisteröidyn parisuhteen osapuolet eivät voi ottaa yhteistä ottolasta eikä parisuhteen rekisteröiminen anna suoraan oikeutta yhteiseen sukunimeen, vaan sukunimen vaihtoa on haettava erikseen.
Avioliitto minulle on lupaus pysyä toisen rinnalla kuolemaan saakka. Henkilökohtaisesti voisin luvata saman rekisteröimällä parisuhteeni, tai olla tekemättä asialle mitään ja vain elää kumppanini kanssa niin kauan kuin yhteistä aikaa riittä, mutta minulla onkin alusta asti vapaus valita.
Kyse on tasa-arvosta ja ihmisen perusoikeudesta valita oma tapansa vahvistaa tai todentaa parisuhteensa. En näe mitään syytä, enkä mitään perusteita jakaa ihmisiä sukupuolisen suuntautumisen tai minkään muun vastaavan takia minkään lain toiselle puolelle. Siihen meillä kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta.
Vastaa kommenttiin
shiwan8
20.8.2013 16:25
Lain osalta olet täysin oikeassa. Mikään ei kuitenkaan velvoita yhteiskuntaa hyväksymään sellaista mikä ei ole sen moraalin mukaista. Toistaiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa moraali ei taivu homoliittoihin. Tämä ei kuitenkaan ole syrjintää koska mikään laki ei kiellä homoseksuaalia avioitumasta. Laki määrittää vain kokoonpanon avioliiton sukupuolten ja iän perusteella. On totta, etteivät homot voi avioitua ihan niin kuin itse haluavat, mutta eipä heteroillakaan ole sen enempää oikeuksia...
Mirja Wuokko
20.8.2013 17:22
Suomen itsenäistymisvuodella ei ole oikein mitään tekemistä avioliittolain kanssa. Kuten aiemmin kirjoitin, ovat suomalaiset historioitsijat valottaneet aiempaa avioliittokäytäntöä, ja siihen ei alun perin kuulunut kristillisiä pappeja. Suomessa oli itsenäisyyden alussa voimassa pääpiirteittäin vuoden 1734 naimakaari tai naimiskaari, joka uudistettiin 1929. Vuoden 1988 alusta lakiin tuli isoja muutoksia, esimerkiksi avioeron saamisen helpotus, mikä on vaikuttanut suomalaisiin avioliittoihin radikaalisti. Avioliittolaista kiinnostuneille lisätietoa täältä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Avoliitot ja avioliitot ovat tavallaan lähentyneet toisiaan sekä moraalisesti että lainsäädännöllisesti, mutta erojakin löytyy: http://www.oikeus.fi/41244.htm
Nimenomaan laki määrää monista sellaisista asioista, jotka voivat tehdä jonkun todellisen perhe-elämän hankalaksi. Mitä jos toinen sairastuu tai kuolee? Saako periä toisen? Saako hakea yhteisen lapsen (jota ei ole saanut liiton sisäisesti adoptoida) esim. päiväkodista? Entä jos tällaisen perheen biologinen vanhempi kuolee, miten käy lapsen huoltajuuden? jne.
Kenenkään ei tulisi määritellä toisen aikuisen puolesta, minkä tyyppiseen liittoon hänen kuuluisi mennä. Avioliiton raju haukkuminen voi loukata monia ihmisiä. Miksi muiden avioituminen ahdistaa?
Ihminen on laumaeläin, ihan biologisestikin. Olemme myös sosiaalisia laumaeläimiä. Ilman yhteistoimintaa ja yhteisen hyvän eteen ponnistelua emme olisi koskaan kehittyneet nykyisen kaltaisiksi ihmisiksi. Jos ihminen on täysin irrallaan muista, ei hänen psyykkinen ja sosiaalinen kehityksensä ole välttämättä sujunut ihan ongelmitta. Tiettyyn pisteeseen asti aikuiset ihmiset etsivät tiettyä riippumattomuutta muista ja yhteiskunnasta (esimerkiksi taloudellinen riippumattomuus on monen haaveena). Kyky itsenäisiin päätöksiin, joista osaa myös kantaa vastuun ja vastata seuraamuksista, ovat hyviä aikuisuuden mittareita. En kuitenkaan tunne yhtään ihmisen mielen tai kehityksen asiantuntijaa, joka väittäisi, että terve tai normaali ihminen on täysin muista irrallaan ja riippumaton. Esimerkiksi parisuhteessa tai perheessä (tai miksei ystävyyssuhteissakin) ihmiset ovat riippuvaisia lähimmäisistään. Ei toivottavasti pienen lapsen lailla, mutta aikuisella tavalla, tietyn erillisyyden ja itsenäisyyden säilyttäen. Psykiatreilta voi kysyä tarkemmin asiasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
20.8.2013 22:27
Oliko Suomen valtiolla perustuslaki koskien vain ja ainoastaan Suomen itsenäistä valtiota ennen Suomen itsenäistymistä. Jos oli on aivan totta, ettei välttämättä sen lain itsenäisyyden ajan lain lähtökohdilla ole paljonkaan tekemistä asian kanssa. Jos ei ollut on itsestään selvää että millään mitä ennen Suomen itsenäisen valtion aikoja on tapahtunut ei ole mitään merkitystä tämän keskustelun kannalta.
"Mitä jos joku sairastuu tai kuolee?" Testamentti. Vakuutukset. Saa hakea hakea lapsen jos asiasta on sovittu. Tapauskohtaisesti lapsi sijoittuu joko toisen biologisen vanhemman hoiviin tai sellaisen puuttuessa/ollessa haluton hommaan tulee muita toimenpiteitä joista yksikään ei ole lapsen elävältä polttaminen tmv. ratkaisu jollaiseksi lapsen kohtalo on ollut tapana maalata heti kun jokin asia ei mene 100% putkeen ilman mitään vaivannäköä.
En ole tietoinen siitä, että ketään oltaisiin pakottamassa liittoon johon ei ole halukas. Varmaankin sitä yritetään joskus mutta on aika vaikea kuvitella että laki olisi sen tempauksen takana. Kenet tässä siis ollaan oltu pakottamassa ja mihin? Kuka on haukkunut avioliittoa ja miksi omastasi poikkeavan mielipiteen ilmaisu olisi automaattinen merkki siitä, että ihmistä ahdistaa jokin asia?
Edelleen, osa ihmisistä ei selviä omillaan ja on aivan normaalia että heikot hakeutuvat vahvempien siipien suojaan. Fakta on joka tapauksessa se, että henkisesti täydellä pakalla pelaava ei omaa mitään riippuvuussuhdetta siihen, että ympärillä on muita ihmisiä, toisin kuin asian esitit. Ei kuitenkaan ole kovin reilua yleistää koko ihmisrotua niin heikon henkisen selkärangan omaavaksi porukaksi kuin mitä tuossa juuri yritit.
Jos kyky itsenäisiin päätöksiin, vastuun kantamiseen ja seurauksien hyväksymiseen on hyvä aikuisuuden mittari niin sehän tarkoittaisi sitä, että kaikki nämä ihmiset jotka suu vaahdossa paasaavat muutoksen perään koska eivät itse ole valmiita muuttumaan tai kantamaan vastuuta päätöksestään olla muuttumatta ovat henkisesti hyvinkin keskenkasvuisia. Erikoinen linjaveto sinulta, peräänkuuluttaa muutosta ja sen jälkeen välittömästi tuomita muutoshakuisuus tällaisessa asiassa henkiseksi kypsymättömyydeksi.
Rosadum
20.8.2013 22:05
Mielenkiintoinen keskustelu, laittaa ajattelemaan asiaa taas kerran uudelleen joka puolelta...
Minusta tämä argumentti kirkon ja virallisen Suomen valtion lain yhtenäisistä linjoista on ehkä hieman kaukaa haettu, mutta mielenkiintoinen. Onhan aivan totta, että kristinusko, ja pitkälti luterilainen kirkko, ovat toimineet lain takana olevan moraalikäsityksen perustana aivan alusta alkaen. Miksei siis nytkin toimittaisi?
Niinpä! Tosiasiassa kirkkokin on muuttunut kuluneen noin suurin piirtein vuosisadan aikana jonkin verran. Nykyisen luterilaisen uskon keskiössä on läheisenrakkaus ja anteeksianto sekä armo, ja näitä suuria linjoja kulkiessa yksittäiset (toisinaan aika karmeatkin) kertomukset ovat päässeet uuteen valoon. Näitä linjoa kulkee myös suurin osa nykyisistä saarnoista ja Raamatun lukemisesta - ja näitä painotetaan luterilaisen kristillisyyden moraalin perustana. Toisin sanoen, vaikkei niihin homojen kirkkohäihin asti päästäisikään, aika valtion avioliittolakimuutokselle olisi mielestäni kypsä, myös kirkolliseen moraaliin perustuen.
Muussa kuin kirkollisessa yhteydessä kannatan edellisten kirjoittajien argumentteja - avioliiton statusarvo luo melko todennäköisesti onnellisuutta ja on YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukainen. Onko sillä todella väliä työelämässä, Kelan paperissa tai edes adoptiossa, jos ihminen rastittaa ruudun "rekisteröidyssä parisuhteessa", vai riittäisikö sittenkin vain ruutu "avioliitossa"? Varsinkin kun, kuten jo aiemmat kommentoijat ovat todenneet, termillä ei ole suoraa yhteyttä kirkolliseen vihkimiseen?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Firelli
21.8.2013 09:47
Olen ateisti, mutta en hyväksy saman sukupuolen seksuaalista suhdetta. Minusta se on luonnonvastaista ja minulla on oikeus mileipiteeseeni..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
22.8.2013 01:11
Tiede on kanssasi eri mieltä.
andibandi
21.8.2013 22:23
http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=5652
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
licence27
24.8.2013 01:37
Äkkiä kun tuon läpi luin: Jos samaa sukupuolta olevalla parilla on lapsi niin jossain on myös oltava yksinäinen biologinen vanhempi. Olisiko helpompi poistaa koko avioliitton käsite myös heteroilta. Sitten olisi vain rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä parisuhteita. Kielletäänkö samalla lasten hankkiminen rekisteröimättömiltä pareilta tai rekisteröidään kaikki lapsen saaneet parit?
Jos tapaat vuoden aikana 10 tai 100 avioparia niin kuinka moni aviossa elävä saa itse suhteelle lisäarvoa menemällä naimisiin? Lasten pärjäämiseen on turha vedota, koska lapsi sopeutuu kunhan perustarpeet on kunnossa. Lapsi saattaa pärjätä ja menestyä koulussa oli vanhemmat sitten miten poikkeavia tahanssa tai olla pärjäämättä vaikko olisi kuinka rikkaasta ja hyvästä kodista.
Mitä sitten tulee parisuhdetyytyväisyyteen: Täytyyhän siihen kumppaniin olla tyytyväinen jos meinaa että suhde kestää. Sitten jos vielä poiketaan valtavirrasta niin täytyy olla vielä tyytyväisempi ettei muserru ympäristön paineen alla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
traitor
13.10.2013 23:18
Hyvä näin! Vuosia sitten homous luokiteltiin sairaudeksi ja se haluttiin parantaa lobotomillla eli pinellä aivogirurkisella operaatiolla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tjaa
29.11.2013 00:25
Miksi homoparien pitäisi saada "kirkollinen siunaus" ? Mahdotonta, kirkon peruskirja= syy kirkon olemassaoloon eli Raamattu kieltää sellaisen. Jos uskolla ei ole mitään väliä, niin miksi tätä vihkimystä jankataan? Ei niin ei.
Miksi homoparien pitäisi saada yhteiskunnan siunaus? Pieni vähemmistö haluaa muuttaa perhekäsityksen, luonnollisen miehen ja naisen muodostaman "yksikön" merkityksen ja sisällön ideologisista syistä. Kyse on monelta osin oikeassa olemisesta ja vallasta. Näitä tutkimuksia puolesta ja vastaan on niin paljon. Tiede ei sano mitään, tieteen tekijät sanovat omista lähtökohdistaan kaikenlaista, puolesta ja vastaan. Ei se, että pieni osa ihmisistä, eri syistä kokee olevansa homoseksuaaleja, merkitse sitä että hetorous olisi huonompi tai että heterous ei voisi olla normi. Homous on poikkeavaa populaation kannalta määrällisesti että laadullisesti. Sukupuolisuus ja seksuaalisuus tasaveroisuus eivät määritä ihmisarvoa, vaan ihmisarvo on olemassa em. huolimatta. Tasaveroisuutta ei saavuteta avioliittolailla.
Yhteiskunnan arvovalinnoilla on seuraus yksilölle eikä sallivuuden vaatimuksilla ei koskaan ole loppua. Ei moraalin rappio ole kehityksen mittari. Jos homoseksualismia ei pidetäkään moraalisena ongelmana, se on silti vastoin suvullista lisääntymistä. Jos kyse ei ole lisääntymisestä vaan ihmisten tarpeesta toteuttaa itseään, niin näillä "raja-arvoilla" on pärjätty hyvin. Lapsi tarvitsee kaksi eri sukupuolta tasapainoiseen kehitykseen, mihen ja naisen jotka käyttäytyvät ihmiarvoisella tavalla (heterous ei tarkoita automaattisesti oikeaa käyttäytymistä). Lapsi tarvitsee oman minuutensa ja ihmisyytensä tueksi. Jos näitä malleja ei saa kotoa, niin sitten jostain muualta. Tämänkin ovat tutkimukset osoittaneet. Ei asioita voida ajatella vain aikuisten oikeuksien kannalta. Samaa keskustelua voidaan käydä abortista, kenen oikeudet ja millä perusteella. Kaikkiin perusteluihin löytyy aina jokin vastaväite tai -peruste. Miksi luonnoton parisuhde olisi luonnollista parempi tai samanarvoinen? MIten paljon enemmän homoperheessä kasvavat lapset joutuvat kokemaan ristiriitaa ja selviytymään kaikkien muiden, hetoroperheen lapsia kohtaavien elämänhaasteiden lisäksi? Moni sanoo, että paljon on ollut vaikeuksia. Pelkästään siitä, että tietäisi mitä itse on. Sukupuoli ei ole vain kulttuurikysymys, sanokoot feministit tms mitä hyvänsä.
Miksi homoparien pitäisi saada yhteiskunnallinen erikoisasema, status? Heillähän on jo lakisääteinen asema. Yksinkertaisesti, homous ei ole sama asia kuin heterous. Eikä siitä tule, perustetaan sitten mitä hyvänsä liittoja tai seremonioita. Minusta tuntuu, että viime kädessä kysymys on ideologinen ellei peräti uskonnollinen ja ihmisen syvimpään minäkäsitykseen ja olemassaolon kokemukseen liittyvä. Ja myös siitä, kuka määrittää mikä on oikein ja millä perusteella. Kysymys ei ratkea avioliittolainsäädännöllä. Homoudesta ei tule normia, vaikka yhteiskunta päättäisi mitä hyvänsä. Jos tulisikin, niin sillä olisi paljon laajemmat moraaliset seuraukset kuin nyt ymmärretään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hänkki
17.1.2014 01:36
Vielä vähän aikaa sitten homot halusivat päättäjät pois heidän makuuhuoneesta nyt he suorastaan vaativat heitä sinne, sitä ihmettelen eniten?
Vastaa kommenttiinTulee väkisinkin miettineeksi miksi ihmiset ovat tässä puolesta tai vastaan? Teen oletuksen että homoliikken edustajat ajavat oikeutta avioliittoon kun taas homofobinen kristillinen oikeisto ei tätä halua. Hauskan tästä asetelmasta tekee se että kumpikaan puoli ei ole ymmärtänyt millainen politiikka tukee heidän pitkän aikavälin tavoitteitaan!Ja nyt hieman biologiaa sekoitettuna evoluution, se on aina hauskaa.
Tämä parille prosentille sikiössä tapahtuva aivojen ja sukupuolen välinen "yhteyskatkos" johtaa, homouden lisäksi, luonnollisesti myös jälkikasvuttomuuteen. Eli kysymys kuuluu kuinka homoseksuaalisuudelle altistavat geenit ovat säilyneet populaatiossamme?
Tähän on esitetty kolmea eri selitystä:
Homoseksuaalisuutta aiheuttavat geenit ovat luonteeltaan altistavia geenejä.
Toiseksi, jos homo tai lesbo auttaa sisaruksiensa lasten hoidossa, hän myös edesauttaa omien geenien leviämstä. Lasten kanssa käytetyn ajan tulisi tietysti olla suurempi kuin lasten omien vanhempien.
Kolmanneksi, ja mikä tekee koko asiasta ironista, yhteisöt ovat olleet niin kauan vuosien saatossa homofoobisia, että voidaan olettaa myös homoilla ja lesboilla olleen parisuhteita sekä perheitä. Nämä liitot ei ehkä ole ollut seksuaalisesti onnellisia mutta jälkeläisiä sieltä voidaan olettaa syntyneen yhtä hyvin kuin heteroseksuaalisista parisuhteistakin. Ja ei saa tässä kohtaa tarttua siihen etteikö homomies pystyisi käyttäytymään heteroseksuaalisesti. Onhan ääriolosuhteissa havaittu vastakkaistakin toimintaa( vankilat ym.) niin miksei toisinkin päin? Sosiaalisen paineen vaikutusta unohtamatta.
Eli avoin homoseksuaalinen elämäntapa, naimisiinmenoineen, ilaman kulissiaviolittojen jälkeläisiä, karsii homoseksuaalisuuteen altistavia geenejä. Mutta motiivejahan en tiedä miksi ollaan puolesta ja vastaan.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
14.3.2014 12:22
Avioliitto nykymuodossaan pitäisi kieltää lailla kaikilta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TheusHelsinki
24.7.2014 22:15
Hurraa Mirja, tiukkaa settii!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin