Suhteet & seksi

Millä perusteella ihmiset valitsevat ystävänsä? Tutustutaanko ihmisiin vain sattumalta, vai valikoidaanko ystävät jonkin kriteerin mukaan?

Usein varhaiset ystävyyssuhteet perustuvat siihen, että asutaan samassa talossa tai ollaan samalla luokalla viereisissä pulpeteissa. Joissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jo puolistoistavuotias valitsee ystäväksi samannäköisen lapsen.

Yalen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että ystävillä on hämmästyttävän samankaltaiset geenit. Saattaa olla, että ystävät valitaan hajun perusteella.

”Friendship and natural selection” -artikkelissa esitellään suuren sydäntutkimusaineiston avulla löytyneitä havaintoja ystävyyssuhteista ja perimästä. Läheisillä ystävillä on yllättävän paljon toisiaan muistuttava dna.

Helsingin yliopiston ja Väestöliiton tutkimuksessa huomattiin, että persoonallisuus vaikuttaa selvästi ystävien valintaan. Tutkimuksessa käytettiin yli 12 000 hengen brittiaineistoa.

Ulospäinsuuntautuneet ja sovinnolliset ihmiset etsiytyvät yleensä samankaltaisten ihmisten seuraan. Heidän ystävänsä asuvat yleensä lähellä ja aikaa vietetään yhteisissä illanistujaisissa ja samanhenkisten riennoissa. Perinteet, pitkät ystävyyssuhteet ja samanlaiset harrastukset ovat arvossaan.

Persoonallisuudeltaan avoimilla ihmisillä on enemmän erilaisia ystäviä. Hyvät ystävät saattavat olla eri ikäisiä, toista sukupuolta, toisesta etnisestä ryhmästä, ja he saattavat asua toisella puolella maapalloa. Avoimien ihmisten ystävyyttä ei häiritse myöskään se, että ystäviä tavataan vain harvoin.

Tunnolliset ihmiset seurustelevat mieluiten omien sukulaistensa kanssa. Sukulaiset ovat siis myös ystäviä.

Avoimen ihmisen maailma on älyllisesti ja emotionaalisesti ehkä kaikkein rikkain, mutta hänen kannattaa huomioida se, että suurin osa ihmisistä ei kaipaa ajatustensa mylläämistä. Useimmat ihmiset tapaavat mieluiten samoja ihmisiä, tuttujen ja turvallisten traditioiden mukaan ja mukavan yhdessäolon merkeissä.

Uusia ajatuksia, rohkeita keskusteluja ja yllättävää seuraa kaipaava avoin luonne voi joutua etsimään kaltaisiaan tutkimusmatkailijoita vähän kauempaakin. Eri kaveriporukoiden kesken sukkulointi saattaa myös virkistää.

Oletko bestiksesi kanssa kuin kaksi marjaa? Kaipaatko koskaan mitään uutta, vai onko vanha porukkasi parasta mitä tiedät?

Jokaisella hyvännäköisellä naisella tulisi olla homomiehiä kavereina. Heteronaisen ja homomiehen ystävyys tuo iloa ja hyötyä molemmille.

Yhdysvalloissa ilmiölle on jo kauan sitten annettu nimikin: Fag hag. Fag hag -nainen viihtyy homojen seurassa, tai hänen paras kaverinsa on homomies. Miksi?

Heteronainen viihtyy homomiehen kanssa, koska he ovat kiinnostuneita samoista asioista, he nauravat samoille asioille vähän eri näkökulmasta, ja koska homokaveri antaa hyviä neuvoja deittailuun.

Millaisia vaatteita kannattaa ostaa? Millainen tukka näyttää hyvältä? Miten mies isketään? Miksi miesten kanssa seurustelu on niin vaikeaa?

Homokaverin eduista on nyt tieteellistä näyttöä! Sosiaalipsykologian professori Theresa DiDonato kirjoittaa Psychology Today -julkaisussa, että homomies antaa oikeasti muita parempia deittineuvoja heteronaiselle, varsinkin jos nainen on kaunis.

Viehättävän naisen ystävien ei aina kannata tehdä frendistään entistä halutumpaa jo valmiiksi kilpailluilla parisuhdemarkkinoilla. Miksi kauniin ystävän pitäisi saada vielä lisää etumatkaa miesten silmissä?

Heteromiehet eivät myöskään aina anna reiluja neuvoja kauniille heteronaiselle. Heteromiehen ensisijainen etu on saada kyseinen kaunis nainen omaan, eikä toisen miehen kainaloon.

Heteronaisen seurasta ja neuvoista on myös vastavuoroisesti iloa ja hyötyä homomiehelle. Kauniskaan nainen ei yleensä onnistu viemään homomiehen kiikarissa olevaa miestä. Heteronainen ja homomies kilpailevat eri miesten suosiosta, ja he osaavat aidosti iloita toisen onnesta. Match Made in Heaven.

Nuorilla naisilla on eri tutkimuksissa ja kyselyissä todettu olevan jyrkän kriittinen käsitys omasta kehostaan. Huono kehonkuva on yhteydessä elämän mielekkyyteen, seksuaaliterveyteen ja parisuhteen laatuun.

WHO:n mukaan hyvä seksuaaliterveys tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkkää hyvää fyysistä suorituskykyä. Emotionaalinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi vaikuttavat seksuaaliterveyteen. Pelkkä toimintahäiriön tai sairauden puuttuminen ei vielä johda hyvään seksielämään.

Seksuaaliterveyden tutkijat halusivat selvittää miten kehonkuva, seksuaalinen toimintakyky ja parisuhde vaikuttavat nuoren naisen seksuaaliterveyteen ja tyytyväisyyteen.

Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä toteutettuun tutkimukseen osallistui 2 685 alle 36-vuotiasta lääketiedettä opiskelevaa naista. He vastasivat anonyymisti netissä seksuaalista toimintakykyä mittaavaan the Female Sexual Function Index FSFI -testiin sekä oman kehon hyväksymistä mittaavaan the Self-Acceptance of the Body Scale -kyselyyn.

Vastaajien piti ilmoittaa ovatko he olleet vakituisessa parisuhteessa viimeisen puolen vuoden aikana. Mikäli olivat, pyydettiin heitä arvioimaan parisuhteen laatua. Oliko kyseessä ihastus, rakkaus, ystävyys vai riitaisa suhde?

Eri osatekijöiden keskinäisten vaikutussuhteiden selvittämiseksi aineisto myllytettiin eri tilastoanalyysien läpi (Spearmanin korrelaatio, Kruskal-Wallis ja varianssianalyysi).

Seksuaalisesti aktiivisten naisten keskuudessa tavallista korkeammat FSFI-tulokset olivat yhteydessä hyvään oman kehon hyväksymiseen ja vakituiseen parisuhteeseen. Parisuhdettaan ihastukseksi tai rakkaudeksi kuvanneet naiset saivat kaikista korkeimmat seksuaalisen toimintakyvyn pisteet.

Sinkkunaiset ja parisuhdettaan ystävyydeksi tai riitaisaksi kuvaavat naiset saivat keskimääräistä matalammat pisteet. Seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttivat sekä oman kehon hyväksyminen että parisuhteen laatu. Tyytyväisyys omaan kehoon taas vaikutti voimakkaasti seksuaaliterveyteen etenkin sinkuilla ja huonossa parisuhteessa olevilla nuorilla naisilla. Ts. oman kehon rakastaminen suojaa huonossa parisuhteessa ja lieventää sinkkuuden mukanaan tuomaa heikompaa seksuaalista tyytyväisyyttä.

Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että tarvitaan psykologisia interventioita nuorten naisten kehonkuvan parantamiseksi - ja seksuaaliterveyden ja seksielämän kohentamiseksi. Mistä aloitetaan? Riittävätkö psykologiset interventiot? Pitäisikö myös kulttuurin muuttua?

Stephanie Wallwiener et al.: Sexual Function Is Correlated With Body Image and Partnership Quality in Female University Students. The Journal of Sexual Medicine. October 2016.

50 vuotta sitten vajaa 190 000 suomalaista asui yksin. Nyt sinkkutalouksia on reilu miljoona.

HS uutisoi 23.3.2012, että yksin asuminen on riski mielenterveydelle. http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Yksin+asuminen+saattaa+olla+riski+mielenterveydelle/a1305558384142#kommentit
Tutkijoiden mukaan on toki mahdollista, että syy- ja seuraussuhteet menevät niin päin, että mielenterveysongelmat johtavat yksin asumiseen.

Joka tapauksessa näyttäisi olevan terveellisempää asua jonkun kanssa.

Heini Orell on tehnyt sosiologian gradun ystävyydestä. Hän kuvaili alan tutkimustuloksia näin: ei-vakiintuneet aikuiset luovat enemmän uusia ystävyyssuhteita, vaalivat tarkemmin vanhoja suhteita ja tapaavat useammin ystäviään kuin naimisissa olevat. Ystävät ovat tärkeä läheisyyden, tunteiden jakamisen ja yhteenkuuluvuuden lähde. He täyttävät osaksi tyhjyyttä, jonka aviopuolison ja lasten puute tuo. Ystävät eivät kuitenkaan täysin kompensoi partnerin puutetta esimerkiksi parisuhteen loppuessa.

Osa yksin asuvista voi olla tutkimustulosten kanssa eri mieltä. Kaipaavatko kaikki omaa perhettä? En tiedä.

Helmikuussa tänä vuonna Population Studies julkaisi Marika Jalovaaran artikkelin ”Socio-economic resources and first-union formation in Finland, cohorts born 1969-81”. Jalovaara kirjoittaa, että tutkijoilla on ollut yhteneväinen käsitys miesten taloudellisen menestyksen positiivisesta vaikutuksesta avioitumisen todennäköisyyteen. Jalovaaran tutkimuksessa selvitettiin suomalaista tilastotietoa hyödyntäen, miten nuorten aikuisten sosioekonomiset resurssit vaikuttavat ensimmäisen liiton perustamiseen.

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että avoliiton muodostaminen vaatii vähemmän resursseja kuin avioliitto. Nyt Jalovaara halusi tutkia miten sosioekonominen asema vaikuttaa ensimmäisen liiton perustamiseen ja vaihtelevatko vaikutukset sukupuolen ja solmittavan liiton tyypin mukaan. Tulokset osoittavat, että korkea koulutus, työelämään osallistuminen ja hyvät tulot edistävät pariutumista sekä miehillä että naisilla, sekä avo- että avioliittoon. Avioitumista edistävät erityisesti yliopistokoulutus ja vakkarityö. Avioliittoa harkitsevat näyttävät punnitsevan tulevaisuudennäkymiä varsin kauaskantoisesti.

Jotkut ovat kuvailleet ystäviään perheekseen. ”Ystävät saa itse valita, sukulaiset tulevat annettuina.” (Suomessa kumppaninkin saa valita itse.) Vaikka suhteet ystäviin olisivatkin läheiset on moni sinkku kertonut tuntevansa olonsa joskus hyvin yksinäiseksi. Niin parisuhteessa olevat kuin tutkijatkin tietävät, että liitossakin voi tuntea välillä yksinäisyyttä. Huonossa parisuhteessa olevat ovat kuvailleet yksinäisyyden tunnetta erityisen jäätäväksi, kun oletusarvona on ihana yhteiselo. Jos tämä yhtään lohduttaa.