Suhteet & seksi

Raskaana olevien naisten ei pitäisi napostella salmiakkia ja lakritsia. THL on vuonna 2016 antanut uudet ravinto-ohjeet, joissa kehotetaan välttämään näitä mustia herkkuja odotusaikana.

Verenpaineongelmista kärsiviä on varoiteltu lakun vaaroista jo vuosikymmeniä. Namit sisältävät kuitenkin myös haitallista glykyrritsiiniä, joka mm. heikentää istukan kykyä estää stressihormoni kortisolin siirtymistä sikiöön.

Kortisoli on pieninä määrinä tarpeellinen hormoni, mutta liian korkea kortisolitaso vaikuttaa haitallisesti sikiön aivojen kehitykseen.

Suomalaistutkimuksessa huomattiin runsaalla raskaudenaikaisen lakun ja salmiakin syömisellä olevan yhteys lapsen älykkyysosamäärään, ADHD-oireisiin ja varhaiseen murrosikään (ainakin tytöillä). Mustat namit saattavat myös aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen.

Tutkimuksen perusteella ei voida varmuudella sanoa, että kaikki lapsilla havaitut haitat johtuisivat pelkästään lakun syönnistä.

THL kehottaa kuitenkin kaikkia äitejä varomaan näitä tuotteita varmuuden vuoksi. Terveellisen käytön rajaa ei tiedetä. Asiantuntijoiden mukaan salmiakki ja laku eivät haittaa pieninä määrinä ja satunnaisesti käytettynä. Esimerkiksi raskaana oleva nainen voi syödä kesällä lakujäätelöpallon ilman pelkoa.

Moni äiti on ehtinyt tuohtua uusista ohjeistuksista. Äitiysneuvoloissa on aiemmin jopa kehotettu popsimaan salmiakkia, jos äiti on kärsinyt matalasta verenpaineesta. Neuvolan ohjeiden mukaan jonkun lapsi on saattanut kärsiä ÄO-tuloksissa seitsemän pisteen aleneman!

Glykyrritsiinin välttäminen sujuu parhaiten minimoimalla salmiakin ja lakun syöntiä. Ainetta saattaa olla muissakin elintarvikkeissa. Esimerkiksi yrttiteet voivat sisältää runsaasti lakritsijuurta. Myös joissakin hedelmäkarkeissa tai virvoitusjuomissa voi olla glykyrritsiiniä.

Suomalaiset tekevät lapsia yhä vanhempana. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo melkein 29 vuoteen.

Lääkärit varoittavat lykkäämästä lastentekoa liian myöhäiseen vaiheeseen. Usein sanotaan, että 25 on ihanteellinen ikä tulla äidiksi. Biologia, henkinen kehitys ja sosiaaliset seikat vaativat usein kompromissin.

Monet perhettä suunnittelevat uskovat, että ihan hyvin voi tulla äidiksi vasta 35-vuotiaana tai vanhempana. THL on juuri julkistanut laajan tutkimuksen eri sairauksien riskin ja iän suhteesta. Monet sairaudet lisääntyvät jo 25-vuotiailla synnyttäjillä. Tutkimus ei kuitenkaan paljasta hedelmällisintä ikää.

Milloin kannattaa tulla raskaaksi, jos haluaa lapsia?

Hollantilaistutkijat ovat kehittäneet mallin, jonka mukaan voi laskea todennäköisyyksiä raskaaksi tuloon. Mallissa otetaan huomioon kolme erilaista lähtökohtaa. Tutkijoiden mukaan aiemmat todennäköisyysskenaariot eivät ole ottaneet huomioon sitä, kuinka monta lasta halutaan, ja miten vanhemmiksi haluavat suhtautuvat hedelmöityshoitoihin.

Haluaako pari yhden, kaksi vai kolme lasta? Halutaanko lapsi perinteisellä menetelmällä, vai hyväksytäänkö keinohedelmöitys?

Onko lapsen saaminen hyvin tärkeää (tähdätään 90% todennäköisyyteen), melko tärkeää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (todennäköisyys 75%), vai kivaa, mutta elämä olisi ihan hyvää ilmankin (50% todennäköisyys)?

Naisen ikä vaikuttaa sekä spontaanisti raskaaksi tuloon että hedelmöityshoidoilla aikaansaatuun raskauteen. Molemmilla tavoilla tärppää varmemmin nuorena.

Mikäli lisääntyminen on hyvin tärkeää, pari haluaa tulla omin voimin vanhemmiksi ja toiveissa on yksi lapsi, pitäisi lastenteko aloittaa viimeistään silloin kun nainen on 32-vuotias. Kahdesta lapsesta haaveilevien tulisi ryhtyä tositoimiin naisen ollessa 27-vuotias ja kolmea lasta suunnittelevien pitäisi laittaa vauvatehdas käyntiin naisen ollessa 23-vuotias.

Jos jälkikasvun saaminen ei ole kynnyskysymys (75% raskaaksi tulon todennäköisyys riittää) voi hollantilaistutkijoiden mukaan lastentekoa lykätä 4-11 vuodella, riippuen toivotusta perhekoosta.

Parin hyväksyessä hedelmöityshoidot, ei tarvitse pitää niin kovaa kiirettä kuin luonnonmenetelmillä. Havitellusta lapsimäärästä riippuen voi lastenteon aloittaa naisen ollessa 28-, 31- tai 35-vuotias.

Tutkijoiden mukaan ihmisiä pitäisi nykyistä paremmin informoida näistä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden reunaehdoista. Kuinka moni oikeasti tuntee ihmisen biologiaa ja raskaaksi tulemisen todennäköisyyksiä kunnolla? Useimmat ihmiset haluavat edelleen lisääntyä, joten olisi syytä parantaa tiedotusta, perhesuunnittelua ja biologian opetusta.

Jottei menisi aivan pelotteluksi, tulee muistaa, että tilastot ja todennäköisyydet antavat ryhmätason tietoa ihmisistä. Yksilölliset erot hedelmällisyydessä voivat olla hyvin suuret. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yli 45-vuotiaille äideille syntyi Suomessa 117 lasta.

Tasan eivät käy seksuaaliterveydenhoidon lahjat. Vain peruskoulun käyneet naiset saavat koulutettuja naisia paljon useammin klamydian. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin naisiin verrattuna tartuntoja on perusasteen varaan jääneillä naisilla lähes viisinkertainen määrä!

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jossa on seurattu suomalaisviranomaisten rekistereitä vakoillen kaikkia 1987 syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2012 loppuun asti.

Peruskoulutason naisista 22,3 prosentilla oli diagnosoitu klamydiainfektio 25 ikävuoteen mennessä, kun esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 8,7 ja ylemmän akateemisen tutkinnon lukeneista 4,6 prosenttia oli saanut klamydian.

Peruskoulututkintoon opintonsa päättäneet naiset tekivät myös paljon raskaudenkeskeytyksiä. Lähes kolmannes (30,6 %) oli tehnyt abortin, kun korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista vain muutama prosentti joutui tekemään raskaudenkeskeytyksen.

Korkeakouluissa opiskelevat naiset eivät mitenkään sankoin joukoin harrasta selibaattia, joten ainoa selitys sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien onnistuneelle välttelylle on pidemmälle opiskelevien naisten muita parempi ehkäisytaito. Akateemisella uralla olevat naiset saattavat myös valita seksikumppaninsa paremmin, ja ehkä he myös pysyvät saman kumppanin kanssa pidempään.

Vain peruskoulun käyneet naiset synnyttävät nuorena lapsia. 25-vuotiaana jo lähes joka toinen oli äiti (44,4 %), kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vain viitisen prosenttia oli synnyttänyt lapsen. (Akateemiset naiset ovat tuoreimpien tietojen valossa lykänneet lastentekoa entistä vanhemmalle iälle, mikä voi johtaa yhä useamman koulutetun parin lapsettomuuteen. Vähemmän koulutusta hankkineiden teiniraskaudet eivät kuitenkaan ole viranomaisten toivoma suuntaus.)

Tutkijat toivovat entistä tehokkaampaa seksuaaliterveyskasvatusta peruskouluun. Moni aloittaa sukupuolielämän jo ennen yläasteen seksivalistusta, ja osa nuorista ei jatka opintoja lainkaan peruskoulun päätettyään.

Tällaisen tilastotiedon valossa vaikuttaa siltä, etteivät kaikki tiedä, että klamydian ja raskauden välttämiseksi on keksitty helppo ratkaisu: kondomi. Niitä myydään esimerkiksi kaikissa ruokakaupoissa ja apteekeissa. Myös naiset voivat ostaa niitä.

Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Raportti 9/2016. Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto ja THL.

Suomessa on perinteisesti päivitelty kaupungistumista ja ihailtu maaseudun elämää. ”City-elämä on vaarallista ja kamalaa, maalla on mukavaa” -asennetta löytyy edelleen.

Kuuden suurimman kaupungin nuorilla aikuisilla menee kuitenkin paljon paremmin kuin muualla Suomessa asuvilla samanikäisillä. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten suhteellinen osuus on suurissa kaupungeissa pienempi kuin harvaan asutuilla seuduilla.

THL:n ja Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että yliopistokaupunkien nuorilla ovat asiat pääsääntöisesti hyvin.

Kuusikkokunnat eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu vetävät hyvinvoivia nuoria aikuisia opiskelemaan ja töihin. Aineistona THL:n raportissa on käytetty Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, joka kattaa kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Kaksi kaupunkia poikkeaa hieman menestyneimmistä kilpailijoistaan. Oulussa nuorten aikuisten työttömyys on korkealla tasolla. Työttömyyspäiviä on paljon, ja työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea maksettiin nuorille enemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa. Oululaisnuorten koulutustaso on kuitenkin hyvä.

Vantaalla taas suurimmalla osalla menee hyvin, mutta kuntaan on päässyt syntymään syrjäytyneiden joukko. Vantaalaismiehistä yli 15 prosentilla on rikostuomio, ja erilaisia ongelmia on kaupunkiin kasaantunut kuusikkokunnista eniten. Melkein joka viides vantaalainen nuori aikuinen on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yli kymmenellä prosentilla oli joko samanaikainen mielenterveyden diagnoosi ja toimeentulotuen asiakkuus tai toimeentulo-ongelmia ja vain peruskoulututkinto 25-vuotiaana. Vantaalla nuorisotyöttömyys ei kuitenkaan ole erityisen korkealla.

Yliopistokaupungeissa lähes 90 prosenttia nuorista oli vuonna 2012 joko opiskelemassa tai töissä. Espoossa ja Helsingissä oli eniten hyvin menestyviä nuoria. Mielenterveysdiagnooseja on isoissakin kaupungeissa paljon, mutta tutkijoiden mukaan se kertoo etupäässä palveluiden hyvästä saatavuudesta.

Nuorison parhaimmiston suunnatessa suuriin kaupunkeihin, ei kannata ihmetellä, miksei syrjäseutu houkuta. Parhaat opiskelu- ja työpaikat, kiinnostavimmat palvelut ja pärjäävimmät kumppanit löytyvät kaupungeista.