Suhteet & seksi

Tietoinen läsnäolo pelastaa ihmisen maailmantuskalta ja jopa sairauksilta. Tai sitten ei. Scientific American uutisoi mindfulnessin voivan jopa heikentää nuorten henkistä hyvinvointia, etenkin pojilla.

Psykologian professori Cindi Mayn artikkelissa kerrotaan mindfulness-tutkimusten heikkouksista ja uudesta yläasteikäisille tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan teinit eivät hyödy mindfulness-opetuksesta ollenkaan.

Myös aikuisiin kohdistuvissa tietoisen läsnäolon tutkimuksissa on huomattu puutteita. Kontrolliryhmät puuttuvat, vain positiivisia tuloksia on julkaistu, mindfulnessin määrittely ei ole ollut tarkkaa jne.

Koulututkimuksessa teinien psyykkistä hyvinvointia tutkittiin kolmena eri ajankohtana. Viikko ennen mindfulness-opetusta, viikko sen jälkeen ja vielä kolmen kuukauden kuluttua.

Itse minfulness-valmennus kesti kahdeksan viikkoa, se toteutettiin koulupäivän aikana ja kouluttaja oli sertifioitu mindfulness-opettaja. Sama kouluttaja kävi viidessä eri koulussa opettamassa. Jokaisessa koulussa oli myös kontrolliryhmä nuoria.

Nuoret saivat lisäksi kotitehtäviä, tosin vain noin neljännes teki niitä tunnollisesti.

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin testeissä arvioitiin seuraavia tekijöitä: masennus ja ahdistus, tyytyväisyys omaan kehoon ja painoon, hyvinvointi, tunteiden säätely, ns. itse-myötätunto ja mindfulness (tietoinen läsnäolo).

Aikuisten kohdalla on saatu lievää näyttöä mindfulnessin toimivuudesta masennuksen, ahdistuksen ja kivun lievityksessä. Miten kävi nuorten kanssa?

Mindfulness-opetus ei auttanut teinejä mitenkään. Itse asiassa nuorten poikien ahdistus lisääntyi koulutuksen myötä. Myös alkujaan tasapainoiset nuoret olivat sessioiden jälkeen aiempaa huolestuneempia painostaan ja heidän masennuspisteensä nousivat jonkin verran.

Cindi May arvioi, ettei nuorten kohdalla kannata käyttää muotivalmennuksia. Psyykkistä apua tarvitseville nuorille kannattaa edelleen tarjota toimiviksi todettuja terapioita. Ja terveiden nuorten päätä ei nähtävästi kannata sekoittaa aikuisten hörhöilyillä.

Jos nuori ei ole aiemmin kiinnittänyt sen suurempaa huomiota vartaloonsa, painoonsa tai onnellisuuteensa, ei kannata alkaa kaivella, josko jotain pientä traumaa tai kehitettävää kuitenkin löytyisi.

Miesten seksuaaliongelmien syitä on etsitty fyysisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että miesten seksiongelmat aiheuttavat ongelmia parisuhteeseen.

Millaista on seksuaalielämän ongelmista kärsivien miesten kotielämä? Onko kodin ilmapiirillä yhteys miesten ongelmiin?

Kaikki ongelmat eivät johdu parisuhteesta, vaan miehellä voi olla muitakin stressin aiheuttajia. Stressitekijät saattavat heikentää parisuhteen intiimielämää. Italialaiset tutkijat halusivat selvittää aiemmin laiminlyötyä tutkimusaluetta: perheen sisäisten konfliktien vaikutusta parisuhteen seksiin.

3 975 seksuaaliterveysklinikalle ensikäynnille tulevaa miestä osallistui terveystutkimukseen, jossa selviteltiin erilaisia mahdollisesti seksiongelmiin liittyviä tekijöitä. Erilaisten terveysseikkojen haarukoimisen lisäksi miehet vastasivat kyselyyn, jossa piti arvioida kodin ihmissuhteita.

Miesten piti vastata kahteen perheongelmia selvittävään strukturoituun kysymykseen. Onko kotona mitään konflikteja? Onko sinulla vaikea suhde kumppaniisi? Vastausvaihtoehtoina oli 0= normaalit suhteet, 1= riitoja silloin tällöin ja 2= aina tai jatkuvasti riitaa.

Kolmannes miehistä koki paljon ongelmia ja konflikteja perheen sisällä. Viidesosa miehistä oli huonoissa väleissä puolisoonsa. (Seksiongelmista kärsivät miehet näyttivät siis olevan paremmissa väleissä vaimoonsa kuin muihin perheenjäseniinsä.) Sekä vaimon että muun perheenjäsenen kanssa riitelevät miehet kärsivät selvästi muita enemmän erilaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

Perhe- ja parisuhdevaikeudet olivat selvästi yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennusoireisiin ja seksiongelmiin. Seksuaaliongelmat olivat sekä itseraportoituja (esimerkiksi erektio-ongelmia tai liiallista seksuaalista halukkuutta) että kliinisissä testeissä esiin tulleita. Myös potilaan ilmoittamat vaimon seksuaalitoimintoihin liittyvät tekijät olivat selvästi yhteydessä parin tai perheenjäsenten välisiin konflikteihin kotona.

Tutkijoiden mukaan kodin ihmissuhteilla ja ilmapiirillä voi olla aiemmin luultua vakavampi vaikutus miesten seksuaalielämän ongelmiin. Seksuaalisuus ja hyvinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa monimutkaisesti, eikä syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen ole kovin helppoa.

Valentina Boddi, Egidia Fanni, Giovanni Castillini, Alessandra Daphne Fisher, Giovanni Corona, Mario Maggi: Conflicts Within the Family and Within the Couple as Contextual Factors in the Determinism 0f Male Sexual Dysfunction. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.

Ei, en ole hurahtanut astrologiaan. Löysin tammikuun Tiede-lehdestä mielenkiintoisen artikkelin syntymäajan vaikutuksesta persoonallisuuteen.

Unkarilaiset tutkijat Semmelweisin yliopistosta selvittivät opiskelijoiden luonnetta ja psyyken ominaisuuksia ja vertasivat niitä heidän syntymävuodenaikaansa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet syntymäajan vaikuttavan ihmisen terveyteen.

Apulaisprofessori Xenia Gondan johtamassa tutkimuksessa havaittiin syntymäajan vaikuttavan selvästi neurotransmittereihin. Dopamiinin ja serotoniinin määrä vaihtelee eri vuodenaikoina, ja näyttää siltä, että vauva-ajan altistuksen määrä voisi vaikuttaa kauas aikuisuuteen.

Psykiatrit ovat kauan olleet kiinnostuneita siitä, miksi esimerkiksi skitsofreenikoiden syntymäpäivät eivät sirotu tasaisesti kaikille kuukausille. Gondan ryhmän tulokset valottavat nyt mielialavaihteluiden taustaa.

”Biokemialliset mittaukset osoittavat kemian vaihtelevan syntymäajan mukaan”, kertoo Gonda European College of Neuropsychopharmacologyn ”Birth season affects your mood in later life” -tiedotteessa 19.10.2014.

Talvella syntyneet ovat selvästi muita tyynempiä, eivätkä he juuri ärry asioista. Kevään ja kesän lapset ovat poikkeuksellisen positiivisia ja energisiä. Toisaalta kesällä syntyneillä on taipumus jyrkkiin mielialavaihteluihin. Syksyllä syntyneillä on vähiten taipumusta masennukseen.

Tutkijat eivät pysty vielä varmuudella sanomaan miksi persoonallisuus vaihtelee eri vuodenaikoina syntyneillä, mutta neurotransmitterit voisivat olla yksi selittävä tekijä. Niiden tiedetään paitsi vaihtelevan eri vuodenaikoina myös vaikuttavan ihmisen mielialaan.

Millaisia tulokset olisivat eri puolilla maailmaa? Vaihteleeko suomalaistenkin luonne syntymäajan mukaan? Silloin harmonista perhe-elämää toivova yrittäisi löytää mukavan kumppanin, joka on syntynyt talvella. Iloista elämää kaipaava pariutuisi kevään lapsen kanssa. Kesäihminen toisi kaivattua draamaa tylsyyden inhoajalle. Syksyllä syntynyt olisi paras puoliso sille joka kammoaa masennukseen taipuvaisia ihmisiä.

Kuulostaa sen verran oudolta, että jään odottamaan jämerämpää tutkimusnäyttöä.

Olet varmaan kuullut musiikin kuuntelun upeista eduista? Musiikki parantaa sairaan, lisää kielellistä älykkyyttä ja kohottaa mielialaa.

Kulttuurin harrastamisen terveyshyötyjä tutkitaan vilkkaasti, ja osa tuloksista on varsin ristiriitaisia. Useimmille musiikin harrastajille tai kuuntelijoille riittänee oma into ja/ tai mielihyvä, eikä musiikista haeta mitään varsinaista ”hyötyä”.

Vaikka kulttuurin harrastamisesta ei olisi mitään selvää suoraa hyötyä, ei siitä nyt ainakaan mitään haittaakaan ole!? Väärä luulo. Musiikki voi vaarantaa mielenterveytesi, jos olet mies.

Tuore yliopistotutkimus (Jyväskylä, Aarhus ja Aalto) antaa yllättävän tuloksen: negatiivisten tunteiden käsittely surullista tai aggressiivista musiikkia kuuntelemalla lisää neuroottisuutta ja ahdistuneisuutta, etenkin miehillä.

Musiikkiterapiassa on käytetty musiikkia apuna tunteiden säätelyn oppimiseen. Asiaa ei ole aiemmin juuri tutkittu, vaan on oletettu musiikin auttavan.

Osa negatiivisten tunteiden käsittelytavoista on selvästi yhteydessä heikkoon mielenterveyteen, esimerkiksi jatkuva omien ajatusten ja tunteiden läpikäynti, eli märehtiminen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää onko musiikin kuuntelutavoilla samanlaisia ikäviä vaikutuksia.

Testihenkilöiden masentuneisuus, ahdistus ja neuroottisuus arvioitiin. Lisäksi he raportoivat tavoistaan kuunnella musiikkia.

Ahdistuneisuutta ja neuroottisuutta esiintyi enemmän niillä koehenkilöillä, joilla oli tapana käsitellä negatiivisia tunteitaan kuuntelemalla surullista tai aggressiivista musiikkia. Yhteys oli erityisen vahva miehillä.

Tutkijat arvioivat, että em. kaltainen itseterapoinnin yritys aikaansaa kuuntelijalle virheellisen käsityksen omien negatiivisten tunteiden käsittelystä, vaikka musiikki itse asiassa marinoi neurootikot jopa vielä pahempaan angstiin.

Naiset ovat keskimäärin neuroottisempia kuin miehet, mutta onnistuvat toisaalta jostakin vielä tuntemattomasta syystä terapoimaan musiikin avulla itseään miehiä paremmin. Tutkimuksessa seurattiin erilaisia musiikkinäytteitä kuuntelevia koehenkilöitä aivokuvauksin, ja naisten ns. mediaalisessa etuotsalohkossa oli paljon enemmän toimintaa kuin miehillä. Kyseisen aivoalueen tiedetään aktivoituvan tunteiden säätelyn aikana.

Tutkijat eivät vielä tiedä mitä kaikkea tulos merkitsee. Joka tapauksessa he varoittavat tietyillä musiikin kuuntelutottumuksilla voivan olla pitkäaikaisia vaikutuksia aivoihin ja mielialaan.

Hoidatko itseäsi musiikilla? Onko sinulla kokemuksia musiikin vaikutuksesta mielialaan? Kerro muillekin!