Suhteet & seksi

Erilaisissa tutkimuksissa on yritetty selvittää parisuhteen onnellisuuden ja seksin suhdetta. Useimmissa tutkimuksissa saadaan tulokseksi, että tyydyttävä seksielämä korreloi parisuhdetyytyväisyyden kanssa. Vain pieni osa ihmisistä kokee seksittömän liiton todella onnelliseksi.

Jotkut yhdysvaltalaistutkijat ovat alkaneet epäillä kulttuuristen odotusten vaikuttavan onnellisuuden ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Miksi muuten juuri kerran viikossa rakastelevat, eli kaikista keskimääräisimmän yhdyntäaktiivisuuden harrastajat, olisivat kaikista tyytyväisimpiä?

Hollantilais- ja belgialaistutkijat halusivat tutkia pariskunnan seksielämää luonnollisessa ympäristössä. Heidän mukaansa seksielämä on monimutkainen kahdenkeskinen ja herkkä asia, jonka mallintamisessa kannattaa selvittää pariskuntien oikeata parisuhde-elämää molempien näkökulmasta.

Heteropariskunnat pitivät kolmen viikon ajan sähköistä päiväkirjaa omasta mielialastaan, omasta ja toisen käytöksestä ja parisuhteeseen liittyvistä tunteistaan, ja nämä kirjattiin joka päivä ylös iltaisin. Lisäksi parit kirjasivat aamuisin havaintonsa suhteen seksuaalisesta aktiivisuudesta, fyysisestä läheisyydestä sekä itsetyydytyksestä. Näin tutkijat uskoivat saavansa selville parien päivittäisten kohtaamisten, kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen ja seksielämän ajallisen yhteyden. Mitkä asiat vaikuttavat fiiliksiin ja toisaalta seksin harrastamiseen?

Hyvä mieliala, kivat teot, vaimon positiiviseksi koettu käytös ja parisuhteeseen liittyvät positiiviset tunteet ennustivat miehillä lisääntyvää seksuaalista toimintaa ja fyysistä läheisyyttä. Seksi ja läheisyys taas voimistivat miesten hyväntuulisuutta, ja he kokivat puolison käytöksen ja parisuhteen myönteisesti seuraavana päivänä. Kumppanin mielialat ja käytös vaikuttivat voimakkaasti miesten kokemaan läheisyyteen.

Naisilla samantyyppiset positiiviseksi koetut asiat päivän mittaan ennustivat seksuaalista toimintaa myöhemmin. Naisilla seksi ei niinkään vahvistanut seuraavan päivän mielialaa tai käytöstä, vaan vaikutti enemmän naisten parisuhdeorientaatioon. Kaikki päivän aikaiset tapahtumat vaikuttivat naisten kokemaan parisuhteen läheisyyteen. Naiset kokivat edellisen päivän läheisyyden vielä seuraavana päivänä myönteisenä fiiliksenä parisuhteesta.

Miehet kokivat masturbaation eri lailla kuin seksin vaimon kanssa. Miesten mielestä itsetyydytys oli negatiivisesti yhteydessä parisuhteeseen.

Tutkijoiden mukaan seksillä ja intiimiydellä on tärkeä säätelevä vaikutus parisuhteeseen. Ne vahvistavat suhteen myönteistä ilmapiiriä. Tutkimus antaa myös selviä viitteitä siitä, että parisuhteen laatu arkielämän päivittäisissä kohtaamisissa vaikuttaa siihen, ollaanko sellaisella tuulella, että seksin harrastaminen kiinnostaa.

Dewitte M., Van Lankveld J., Vandenberghe S., and Loeys T.: Sex in its daily relational context. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.

Käyttäytymistieteilijä Francesca Gino Harvard Business Schoolista on tutkinut ihmisten vireystilaa ja päätöksentekokykyä. Useat tutkimukset kertovat ihmisten uupuvan päivän mittaan niin pahasti, että se vaikuttaa dramaattisesti päätöksentekokykyyn.

Tuomareiden päätökset tulevat syytetyn kannalta sitä keljummiksi, mitä pidemmälle päivä ehtii. Aamiaisen jälkeen ollaan skarppina ja ymmärtäväisiä, mutta juuri ennen lounasta ja myöhään iltapäivällä tuomitaan tylysti ja kyynisesti.

Väsyneet ja nälkäiset lääkärit alkavat määrätä kaikille ylähengitysteiden vaivoista kärsiville antibioottia, vaikka he aamulla ja virkeänä tietävät, ettei se ole järkevää.

Koululaiset selviävät sitä huonommin kokeista, mitä myöhemmin päivän aikana ne pidetään.

Lähes kaikki ihmiset alkavat suoriutua tehtävistään päivän mittaan huonommin, ja tulevat myös koko ajan yhä huonommalle tuulelle. Joissakin ammateissa tällainen väsyminen voi olla todella kohtalokasta. Se vaikuttaa potilaiden, oppilaiden, lainan- ja työnhakijoiden elämään dramaattisesti.

Kurjinta on, etteivät edes huippuammattilaiset yleensä itse tunnista uupumustaan. Päätökset ovat huonoja ja epäreiluja, mieliala on kehno, ja ihminen muuttuu kyyniseksi. Silti kuvitellaan, että homma on hanskassa.

Onneksi tauot, kuten pieni lepo ja ateriointi, palauttavat Francescan mukaan sekä kognitiiviset taidot että mielialan melko hyviksi. Moni tosin nipistää näistä kuvitellessaan olevansa tehokas ilmankin.

Miksi ensitreffeille mennään aina pitkän päivän päätteeksi väsyneenä ja ehkä hieman kiukkuisena? Francesca suosittelee aamiaistreffejä. Silloin ihmiset ovat yleensä terävimmillään, levänneitä ja hyvällä tuulella. Tärkeät päätökset tulisi tehdä aina tässä briljantissa tilassa.

Moni iltavirkku tapaa mielellään ihmisiä illalla, ja on ainakin omasta mielestään virkeimmillään ja viehättävimmillään lähempänä puolta yötä. Aamukahvi taas maistuu mahdollisimman myöhään - ja ainoastaan Hesarin seurassa. Silti vihje voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Ehkä deitit todella onnistuvat paremmin aamulenkillä tai aamiaisella. Silloin näkee ihmisen virkeänä, selvin päin ja päivänvalossa. Vai ehkäiseekö moinen selväjärkisyys koko suhteen aloittamisen?

Francesca Gino: Why Meeting a First Date for Breakfast Might not Be a Bad Idea. The time of day affects how people think. Scientific American 22.3.2016.

Olet varmaan kuullut musiikin kuuntelun upeista eduista? Musiikki parantaa sairaan, lisää kielellistä älykkyyttä ja kohottaa mielialaa.

Kulttuurin harrastamisen terveyshyötyjä tutkitaan vilkkaasti, ja osa tuloksista on varsin ristiriitaisia. Useimmille musiikin harrastajille tai kuuntelijoille riittänee oma into ja/ tai mielihyvä, eikä musiikista haeta mitään varsinaista ”hyötyä”.

Vaikka kulttuurin harrastamisesta ei olisi mitään selvää suoraa hyötyä, ei siitä nyt ainakaan mitään haittaakaan ole!? Väärä luulo. Musiikki voi vaarantaa mielenterveytesi, jos olet mies.

Tuore yliopistotutkimus (Jyväskylä, Aarhus ja Aalto) antaa yllättävän tuloksen: negatiivisten tunteiden käsittely surullista tai aggressiivista musiikkia kuuntelemalla lisää neuroottisuutta ja ahdistuneisuutta, etenkin miehillä.

Musiikkiterapiassa on käytetty musiikkia apuna tunteiden säätelyn oppimiseen. Asiaa ei ole aiemmin juuri tutkittu, vaan on oletettu musiikin auttavan.

Osa negatiivisten tunteiden käsittelytavoista on selvästi yhteydessä heikkoon mielenterveyteen, esimerkiksi jatkuva omien ajatusten ja tunteiden läpikäynti, eli märehtiminen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää onko musiikin kuuntelutavoilla samanlaisia ikäviä vaikutuksia.

Testihenkilöiden masentuneisuus, ahdistus ja neuroottisuus arvioitiin. Lisäksi he raportoivat tavoistaan kuunnella musiikkia.

Ahdistuneisuutta ja neuroottisuutta esiintyi enemmän niillä koehenkilöillä, joilla oli tapana käsitellä negatiivisia tunteitaan kuuntelemalla surullista tai aggressiivista musiikkia. Yhteys oli erityisen vahva miehillä.

Tutkijat arvioivat, että em. kaltainen itseterapoinnin yritys aikaansaa kuuntelijalle virheellisen käsityksen omien negatiivisten tunteiden käsittelystä, vaikka musiikki itse asiassa marinoi neurootikot jopa vielä pahempaan angstiin.

Naiset ovat keskimäärin neuroottisempia kuin miehet, mutta onnistuvat toisaalta jostakin vielä tuntemattomasta syystä terapoimaan musiikin avulla itseään miehiä paremmin. Tutkimuksessa seurattiin erilaisia musiikkinäytteitä kuuntelevia koehenkilöitä aivokuvauksin, ja naisten ns. mediaalisessa etuotsalohkossa oli paljon enemmän toimintaa kuin miehillä. Kyseisen aivoalueen tiedetään aktivoituvan tunteiden säätelyn aikana.

Tutkijat eivät vielä tiedä mitä kaikkea tulos merkitsee. Joka tapauksessa he varoittavat tietyillä musiikin kuuntelutottumuksilla voivan olla pitkäaikaisia vaikutuksia aivoihin ja mielialaan.

Hoidatko itseäsi musiikilla? Onko sinulla kokemuksia musiikin vaikutuksesta mielialaan? Kerro muillekin!