Suhteet & seksi

Amerikan psykologiyhdistys APA:n uutisen mukaan tietyt miesylivaltaa ihannoivat asenteet ja elämäntavat ovat yhteydessä huonoon mielenterveyteen. Hamesankarit ja naiset määräysvaltaansa alistavat miehet eivät aina ole psyykkisesti ihan terveitä.

Indianan yliopiston psykologian professori Y. Joel Wongin johtama ryhmä selvitti 78 erillisen tutkimuksen meta-analyysissä miesten asenteita erilaisia maskuliinisina pidettäviä ominaisuuksia kohtaan ja tämän miehisyyskonformismin suhdetta mielenterveyteen. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 19 453 miestä.

Yksitoista asiantuntijoiden mukaan perinteisesti miehiin liitettyä ominaisuutta ovat:

- halu voittaa
- tarve kontrolloida tunteita
- riskinotto
- väkivalta
- hallitsevuus
- promiskuiteetti
- itseluottamus
- työsuuntautuneisuus
- valta naisiin
- homojen halveksuminen
- statuksen tavoittelu

Tutkijat keskittyivät kolmeen laajaan mielenterveyden osa-alueeseen, jotka olivat negatiivinen mielenterveys (kuten masennus), positiivinen mielenterveys (kuten tyytyväisyys elämään) ja psyykkisen avun hakeminen (hakeutuminen ammattilaisen vastaanotolle).

Yleisesti ottaen mitä enemmän mies sopeutui maskuliinisiin odotuksiin, sitä todennäköisemmin hänellä oli sosiaalisia ongelmia ja jopa mielenterveysongelmia.

Professori Wongin mukaan juuri eniten seksistisenä pidetyt ominaisuudet, kuten naistenmiehenä häärääminen ja naisten määräily ovat selvimmin yhteydessä mielenterveysongelmiin. Wong väittää, että seksistinen käytös ei ole vain tasa-arvo-ongelma, vaan aiheuttaa mittavaa haittaa seksismin ihailijalle itselleen.

Naisia alistavilla miehillä saattaa olla ongelmia erityisesti suhteissaan naisiin.

Wongin mielestä ehkä huolestuttavinta oli seksististen, psyykkisistä ongelmista kärsivien miesten suhtautuminen mielenterveyspalveluihin. He olivat vähiten halukkaita hakeutumaan avun piiriin.

Työn tärkeys elämässä ei ole sidoksissa miehen mielenterveyteen, vaikka tätä on aiemmin epäilty. Toki työnarkomania voi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, mutta työ voi myös tuoda onnellisuutta ja muita positiivisia asioita elämään.

Riskin ottaminen korreloi vahvasti sekä hyvään että huonoon mielenterveyteen. Joillakin miehillä riskinotto on ollut onnistunutta ja lisännyt tyytyväisyyttä elämään, toisille riskinotosta on koitunut negatiivisia seurauksia. Riskinottoon liittyy joillakin miehillä positiivinen asenne elämään ja luottamus tulevaan, sekä kyky ottaa järkeviä ja kannattavia riskejä. Joillakin riskinotto tarkoittaa erilaista epäsosiaalista, terveyttä vaarantavaa käytöstä.

Meta-analyysin tulos ei teilaa maskuliinisuutta sinänsä, vaan tuo esiin sen ääri-ilmiöitä ihailevien, psyykeltään jäykkien ja miehisyydestään epävarmojen miesten keskimääräistä heikomman mielenterveyden.

Tasapainoinen, elämäänsä tyytyväinen mies ei yleensä koe tarvetta korostaa maskuliinisuuttaan, eikä halua alistaa naisia ja homoja. Tällaisen mielenterveyden määritelmän voi mielestäni yleistää kaikkiin ihmisiin. Tasapainoinen aikuinen ei halua alistaa tai hyväksikäyttää muita.

Länsimaiset tutkijat ovat kertoneet meille, että äärimmäisen feminiinisyyden tai maskuliinisuuden etsintä perustuu evoluutiobiologisille faktoille, joiden mukaan kauniit ja komeat saavat terveempiä ja parempia lapsia. Ihmisen muinaishistoriasta kumpuaa biologinen tarve löytää kumppaniksi mahdollisimman miehekäs mies tai naisellinen nainen.

Tällaiset sukupuolten erilaisuutta korostavat kauneusihanteet saattavatkin olla varsin urbaani ilmiö.

Isabel M. Scottin johtama 22 tutkijan ryhmä on saanut uusia mielenkiintoisia tutkimustuloksia parinvalinnan taustoista. Scott työskentelee Brunelin yliopiston psykologian laitoksella. Muut tutkijat ovat Yhdysvalloista, Kiinasta, Kanadasta tai Scottin tavoin Englannista.

Ryhmä keräsi kasvokuvia viidestä eri kulttuuritaustasta ja teki niistä tietokoneella sarjoja, joissa samasta konekasvosta tehtiin hyvin maskuliininen, neutraali tai feminiininen kuva. Molemmista sukupuolista tehtiin siis miehekkäät, neutraalit ja naiselliset versiot.

Tutkijat valitsivat 12 erilaista kulttuuriryhmää eri puolilta maailmaa. Mukaan haluttiin erilaisessa kehitysasteessa olevia yhteisöjä.

Koehenkilöille esitettiin kasvokuvia ja heiltä kysyttiin liuta kysymyksiä.

Aluksi piti vastata ketä pitää viehättävimpänä vaihtoehtona pitkäaikaiseksi kumppaniksi, kuten aviopuolisoksi. Seuraavaksi tuli valita lyhytaikaiseen suhteeseen mieluisin, esimerkiksi treffeille tai seksin harrastamiseen sopivin. Kolmanneksi piti valita kasvoista ilkein, se jonka kanssa olisi epämiellyttävä elää (julmalta, epäystävälliseltä, hankalalta, aggressiiviselta tai epämiellyttävältä näyttävä kuva).

Tulokset yllättivät tutkijat. Naiselliset kasvot viehättivät 75 prosentissa kulttuureja. Erityisen tärkeänä parinvalinnan kriteerinä ne näyttivät olevan kehittyneissä yhteisöissä, toisin sanoen, mitä urbaanimpi paikka, sitä enemmän arvostettiin naiskauneutta.

Naisten miesvalinnat erosivat eri kulttuureissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa naiset halusivat mieluiten pitkäaikaiseen suhteeseen neutraalin näköisen miehen kanssa, mutta valitsivat lyhytaikaiseen suhteeseen miehekkään miehen. Näin on yleensä aiemminkin raportoitu länsimaista. Kaikissa kulttuureissa prioriteetit eivät kuitenkaan ole samoja.

Tutkijoita ällistytti ehkä eniten se, että suurimmista terveysongelmista ja sairaudesta kärsivissä yhteisöissä ei haluttu kumppaniksi miehekkäitä miehiä. Tähän asti evoluutiobiologit ovat olleet vakuuttuneita siitä, että naiset etsivät komeita maskuliinisia miehiä jälkeläisten immuunipuolustuksen parantamiseksi.

Tutkijat eivät löytäneet myöskään tukea kuukautiskierron aikana tapahtuvalle preferenssien muutokselle. Aiempi tutkimus on esittänyt naisten suosivan ovulaation aikana hyvin maskuliinisia miehiä.

Yhdessä asiassa kaikki tutkimuksen naiset olivat samaa mieltä. Kaikki ryhmät yhdistivät miehekkäät kasvot käsitteisiin aggressiivisin ja epäsosiaalisin. Maskuliinisuuden ja aggression korrelaatio oli voimakkain kehittyneissä maissa. Eli mitä urbaanimpi ympäristö, sitä varmemmin naiset pitivät miehekästä miestä aggressiivisena.

Mitä urbaanimpi ympäristö ja mitä vähemmän sairautta, mitä matalampi hedelmällisyysaste ja mitä pienempi väkivaltarikollisuus, sitä selvemmin korostui sukupuolten kaksimuotoisuus/ erilaisuus, ns. seksuaalinen dimorfismi ja toisaalta käsitys maskuliinisuuden ja aggression kytköksestä.

Tutkijat pohtivat eri kulttuurien erilaisia prioriteetteja. Miksi länsimaiset naiset pitävät maskuliinisia kasvoja komeina? Kehittyneissä maissa miehet ovat terveempiä, joten heillä saattaa olla korkeampi testosteronin tuotanto kuin muilla miehillä. Ehkä naisetkin tulevat mukavissa olosuhteissa kauniimmiksi ja naisellisemmiksi? Urbaaneissa olosuhteissa ainakin sukupuolten pituusero kasvaa.

Entä mikä vaikutus on jatkuvalla visuaalisella tarjonnalla? Isoissa kehittyneissä yhteisöissä ihmiset näkevät valtavan määrän erilaisia kasvoja sekä luonnossa että mediassa. Noustakseen esiin joukosta on erottauduttava muista. Ihmisten mieltymykset saattavat muokkautua suosimaan poikkeavan miehekkäitä tai naisellisia hahmoja. Pienemmissä yhteisöissä ihmisillä on paremmat mahdollisuudet tutustua eri kumppaniehdokkaisiin rauhassa ja luonnossa, tai ainakin kuulla heistä juoruja yhteisön muilta jäseniltä.

Tutkijoiden mukaan urbaaneissa olosuhteissa saattaa korostua tarve stereotypioille, koska kaikkiin kumppaniehdokkaisiin ei mitenkään ehdi tutustua kunnolla. Toisaalta ainakin yhdellä urbaanilla stereotypialla on tutkijoiden mukaan totuuden siemen taustallaan: maskuliinisuus on merkki aggressiivisuudesta.

Koska urbaaneissa olosuhteissa ihmisten erilaistuminen eri tehtäviin on erityisen voimakasta (toisin kuin yksinkertaisissa kulttuureissa, joissa esimerkiksi kaikki miehet voivat olla saman ammatin harjoittajia), saattaa maskuliinisuuden merkitys korostua. Tiukan kilpailun olosuhteissa saattavat kaikista maskuliinisimmat miehet menestyä parhaiten, mitä pidetään usein viehättävänä ominaisuutena. Saattaa myös olla, että naiselliset kauniit naiset ovat urbaaneissa olosuhteissa suosituimpia juuri paremman geneettisen perimän ansiosta. Näitä ominaisuuksia ei arvostettu yhtä paljon aiemmin, eikä arvosteta edelleenkään kulttuureissa, joissa elämisen olosuhteet ovat alkeellisemmat ja rankemmat.

Onko kysymys kehittyneiden kulttuurien mahdollisuudesta valita parhaista parhain vai ”häiriintyneestä” länsimaisesta ajattelusta? Ehkä kehitys johtaa yhä naisellisempien ja yhä miehekkäämpien ihmisten suosimiseen kautta maailman?

Urbaaneissa maissa kaikki naiset eivät havittele mahdollisimman maskuliinista puolisoa. Tässäkin tutkimuksessa britit ja shangailaisnaiset valitsivat pitkäaikaiseksi kumppaniksi mieluiten neutraalin näköisen miehen. Tutkijat ovat aiemmin arvelleet vähemmän maskuliinisen miehen olevan miellyttävämpi puoliso ja parempi isä. Hyvin maskuliiniset miehet voivat olla karskeja, aggressiivisia, petollisia, kilpailuhenkisiä ja liian työkeskeisiä.

Suomalaisnaiset ovat aiemmin osoittautuneet kehittyneiden maiden vertailussa kummajaisiksi. Meillä ei arvosteta maskuliinisia mieskasvoja. Onko tämä merkki maamme äärimmäisen kehittyneestä tilanteesta vai siitä, että kuulumme johonkin pieneen heimokulttuuriin, joka ei urbanisoidu vielä pitkään aikaan?

Isabel M. Scott et al: Human preferences for sexually dimorphic faces may be evolutionarily novel. PNAS, October 7, 2014.

Mitä tekee suuri osa ihmisistä, jotka ovat olleet pitkään naimisissa: saman minkä amerikkalainen kenraali David Petraeus - käy vieraissa. Ja jos ei käy, niin ainakin haaveilee siitä. Syy on yksinkertainen: seksi ja siihen liittyvä tunne-elämä ei herätä enää suuria tunteita sen henkilön kanssa, jonka vuoteessa on tottunut nukkumaan. Vaikka suhde muuten olisi 'toimiva'.

Seksi nyt vain on luonteeltaan sellaista, että siitä saa mielenkiintoista, siis kiihottavaa, lisäämällä elementiksi sopivasti vierautta. Mitä se vieraus on, miksi se on niin kiihottavaa? Se on uuden kokemista. Jokainen ihminen tarvitsee uusia kokemuksia, sillä ne iskevät vahvasti tunnepuolelle.

Voi yrittää kehittää vierautta ja kiihottavuutta erilaisilla leikeillä. Mutta kaikista ei ole siihen. Moni ihminen vain hyytyy pikku hiljaa vuosien saatossa ja alkaa toistella kuuluisaa lausetta:
"Seksi on ylimainostettua". Ihmiset jopa unohtavat, miltä tuntui tuntea jotain niin positiivista kuin laadukas rakasteleminen. Eipä ole seksi enää ylimainostettua, kun saa vierasta, joka on lisäksi kiinnostunut toiminnasta.

Loppujen lopuksi tämä ei edes ole moraalikysymys - ei ainakaan siinä mielessä kuin on totuttu ajattelemaan. On ihmisiä, joille toimiva seksi on tärkeä asia, ja ihmisiä joille se ei merkitse mitään. Ja he saattavat olla keskenään naimisissa. Moraalisesti on oikein, että saa kaiken sen seksin minkä tarvitsee.

Neuvotaan eroamaan. Amerikassa eroamisen estää sama kaksinaismoralismi. Halutaan pitää kulisseja yllä. Ja onhan se käytännössä hankalaa. On lapsia tai lapsenlapsia, paljon kaikkea käytännön hyvää. On helppo sanoa, että eroa. Joissain tapauksissa se on erittäin hyvä vaihtoehto, joissain ei.

Ainakin teoriassa aktiivisemmalle osapuolelle voisi ajatella suotavan seksiä erillisenä, suhteen ulkopuolisena tekona. Tiedän pariskuntia, joissa nainen on sallinut miehille vieraissa käymisen tietyillä ehdoilla. Ihan vain sen takia, että itseä ei kiinnosta, mutta ymmärretään, että miestä kiinnostaa. Käytännössä tämän estää yleensä ns. 'kunnia' tai toisinpäin ilmaistuna 'häpeä'. Mikä taas johtuu vanhakantaisesta ajattelusta.

Kaikki ihmiset eivät kaipaa suuria tunteita. Mutta Irakin sodan veteraanille adrenaliini on elämäntapa. Sotilaiksi ei ryhdytä, jos elämän suurin tavoite on seuraava ateria.

Naisia kiihottaa maskuliininen taistelija univormussa. Jos on vielä korkea-arvoinen upseeri, ei tarvita kovin pitkällisiä esileikkejä, sillä mikään ei kiihota naista samalla lailla kuin valta.

Loppujen lopuksi kokonaisuudessa on kysymys vain ja ainoastaan vanhakantaisesta moralismista, joka ei pohdi nykyajan tekojen ja tarpeiden oikeutusta, vaan hakkaa päätä seinään samalla lailla kun on tottunut hakkaamaan niistä ajoista kun ehkäisyä ja sosiaalihuoltoa ei ollut.

Samasta asiasta oli kysymys kun oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pyrki kieltämään seksin ostamisen. Tämä on kaikkien naisten märkä päiväuni. Seksi on perinteisesti edustanut naisille valtaa miehen yli. Kun seksi ei enää maistu, halutaan varmistaa, että mies ei sitä saa mistään muualtakaan, jotta nainen ei menetä valtaa.

On vaikea sanoa, mistä tässä ihan perin juurin on kysymys. Sitä eivät osaa sanoa amerikkalaiset itsekään. He voivat hokea perinteisiä sanoja, kuten 'kunnia', 'moraali', 'rehellisyys' miettimättä sen enempää, mistä kokonaisuudessa olikaan kysymys. Ehkä kysymys on pelosta. Ja pelko johtuu usein tuntemattomasta.

Tosiasia on toki sekin, että Amerikassa tällaisia ilmiöitä käytetään hyväksi poliittisessa pelissä, kun pyritään tekemään haittaa vastustajille. Silloin ilmiön erikoisuus ja ylilyönnit korostuvat.

Moni nainen ei edes halua ymmärtää, mitä seksi merkitsee miehelle. Se yritetään painaa villaisella. Kuvitellaan, että kun ei itseä kiinnosta, niin ei miestäkään. Ja pahimmassa tapauksessa syytetään miestä täysin luonnollisesta ja normaalista toiminnasta, joka kaiken lisäksi osoittaa terveyttä ja elämänhalua.

Time-lehden artikkeli Petraeuksesta päättyy lainaukseen: "Jokainen menestyksekäs mies on kohdannut ainakin yhden Paula Broadwellin. Fiksut vain eivät vastaa tällaisten naisten puheluihin". 'Fiksut'? Onko niin fiksua jäädä ilman hyvää seksiä? Ei ole, varsinkin jos sinulla jo on kaikkea muuta. Ja jos seksi merkitsee sinulle jotain. Niille, jotka laukovat tällaisia lauseita, seksi ei ole tärkeää.

On yksiselitteisesti väärin erottaa mies työstään sen takia, että harrastaa yhteiselämää jonkun muun kuin vaimonsa kanssa. Sukupuoli- ja suhde-elämä on aina yksityisasia. Se ei muille kuulu pätkän vertaa. Kyllä on kuvottavaa seurata, kun maailman arin yksityisasia levitetään koko maailman silmille. Hävetkää, amerikkalaiset!

Seksi on korotettava asemaan, jossa sen avulla ei voida kiristää ketään. Kukaan muu ei voi tuomita toisten seksielämää, koska muut eivät koskaan voi tarkalleen tietää, mitä toisen päässä liikkuu ja mikä tilanne toisen suhteessa vallitsee.

Ihmiset ovat erilaisia.

Monet miehet luulevat naisten etsivän vain alfa-uroksia: mahdollisimman miehekkäitä ja menestyneitä yksilöitä. Useimpien naisten kohdalla tämä on ihan puppua.

Empiiristen havaintojeni perusteella uskon, että vain osa naisista havittelee hyvin maskuliinisia miehiä. Erittäin miehekkäät äijät ovat naisten mielestä vähän pelottavia. Mies voi olla liian komea, liian miehekäs ja varsinkin liian jyrämäisesti käyttäytyvä.

Useimmiten nainen haluaa vierelleen mukavan ja sopivan hyvännäköisen ihmisen. Naiset saattavat kauempaa ihailla miehekästä miestä, mutta olen kuullut monen sanovan, etteivät he halua sellaista itselleen. Nainen haluaa olla suhteen ”kauniimpi” osapuoli.

En juuri hämmästynyt luettuani Hesarin artikkelin kalojen parinvalinnasta. Liian seksikkäät uroskalat saattavat jäädä ilman naarasta. Vaikka eläinmaailmassa uroksen koosta ja voimasta on yleensä hyötyä, naaraskaloja haittaa mahtiurosten päällekäyvä kosiskelu. Raaka naarasten liehittely ja tuuppiminen jopa pienentää poikastuotantoa. Kalatytöt stressaantuvat jatkuvasta jahtaamisesta.

Mielestäni sama pätee useimpiin naisiin. Onhan se imartelevaa, jos oikein miehekäs ja komea mies osoittaa kiinnostusta, mutta järjetön puskeminen on piinaavaa. Ehkä lähes kaikkien eläinkunnan (ja ihmis-) naaraiden tavoitteena elämässä on jonkinlainen tasapaino turvallisuuden ja jännityksen välillä. Vahva mies on hyvä kaappaus, jos hän kohdistaa osan voimistaan ulkopuoliseen maailmaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Parinmuodostus+ei+suosi+liian+seksik%C3%A4st%C3%A4+urosta/a1305550398845