Suhteet & seksi

Amerikan psykologiyhdistys APA:n uutisen mukaan tietyt miesylivaltaa ihannoivat asenteet ja elämäntavat ovat yhteydessä huonoon mielenterveyteen. Hamesankarit ja naiset määräysvaltaansa alistavat miehet eivät aina ole psyykkisesti ihan terveitä.

Indianan yliopiston psykologian professori Y. Joel Wongin johtama ryhmä selvitti 78 erillisen tutkimuksen meta-analyysissä miesten asenteita erilaisia maskuliinisina pidettäviä ominaisuuksia kohtaan ja tämän miehisyyskonformismin suhdetta mielenterveyteen. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 19 453 miestä.

Yksitoista asiantuntijoiden mukaan perinteisesti miehiin liitettyä ominaisuutta ovat:

- halu voittaa
- tarve kontrolloida tunteita
- riskinotto
- väkivalta
- hallitsevuus
- promiskuiteetti
- itseluottamus
- työsuuntautuneisuus
- valta naisiin
- homojen halveksuminen
- statuksen tavoittelu

Tutkijat keskittyivät kolmeen laajaan mielenterveyden osa-alueeseen, jotka olivat negatiivinen mielenterveys (kuten masennus), positiivinen mielenterveys (kuten tyytyväisyys elämään) ja psyykkisen avun hakeminen (hakeutuminen ammattilaisen vastaanotolle).

Yleisesti ottaen mitä enemmän mies sopeutui maskuliinisiin odotuksiin, sitä todennäköisemmin hänellä oli sosiaalisia ongelmia ja jopa mielenterveysongelmia.

Professori Wongin mukaan juuri eniten seksistisenä pidetyt ominaisuudet, kuten naistenmiehenä häärääminen ja naisten määräily ovat selvimmin yhteydessä mielenterveysongelmiin. Wong väittää, että seksistinen käytös ei ole vain tasa-arvo-ongelma, vaan aiheuttaa mittavaa haittaa seksismin ihailijalle itselleen.

Naisia alistavilla miehillä saattaa olla ongelmia erityisesti suhteissaan naisiin.

Wongin mielestä ehkä huolestuttavinta oli seksististen, psyykkisistä ongelmista kärsivien miesten suhtautuminen mielenterveyspalveluihin. He olivat vähiten halukkaita hakeutumaan avun piiriin.

Työn tärkeys elämässä ei ole sidoksissa miehen mielenterveyteen, vaikka tätä on aiemmin epäilty. Toki työnarkomania voi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, mutta työ voi myös tuoda onnellisuutta ja muita positiivisia asioita elämään.

Riskin ottaminen korreloi vahvasti sekä hyvään että huonoon mielenterveyteen. Joillakin miehillä riskinotto on ollut onnistunutta ja lisännyt tyytyväisyyttä elämään, toisille riskinotosta on koitunut negatiivisia seurauksia. Riskinottoon liittyy joillakin miehillä positiivinen asenne elämään ja luottamus tulevaan, sekä kyky ottaa järkeviä ja kannattavia riskejä. Joillakin riskinotto tarkoittaa erilaista epäsosiaalista, terveyttä vaarantavaa käytöstä.

Meta-analyysin tulos ei teilaa maskuliinisuutta sinänsä, vaan tuo esiin sen ääri-ilmiöitä ihailevien, psyykeltään jäykkien ja miehisyydestään epävarmojen miesten keskimääräistä heikomman mielenterveyden.

Tasapainoinen, elämäänsä tyytyväinen mies ei yleensä koe tarvetta korostaa maskuliinisuuttaan, eikä halua alistaa naisia ja homoja. Tällaisen mielenterveyden määritelmän voi mielestäni yleistää kaikkiin ihmisiin. Tasapainoinen aikuinen ei halua alistaa tai hyväksikäyttää muita.

Euroopan unionin tasolla on sovittu syrjintäkiellosta, jonka mukaan esimerkiksi ammatin, sukupuolen, vakaumuksen, iän tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi ei saa syrjiä ketään.

Homomyönteisyys on kasvanut läntisessä maailmassa huimasti viime aikoina. Siitä huolimatta homoseksuaaleja syrjitään useissa Euroopan maissa.

27 Euroopan maata kattava tutkimus selvitti ihmisten asenteita erilaisuutta ja homoseksuaalisuutta kohtaan, sekä eri maiden kansallisten lakien ja kansalaisten asenteiden yhteisvaikutusta vuonna 2010.

Ihmisten asenteet eri maissa eroavat toisistaan suuresti. Homovastaisimpia ovat uskonnolliset maat sekä entiset Neuvostovaltiot.

Homomyönteisimpiä maita olivat vuonna 2010 Alankomaat, Tanska, Ruotsi, Belgia ja Ranska.

Homovastaisimpia olivat Liettua, Ukraina, Venäjä, Slovakia, Kroatia ja Viro.

Vaikka Suomi sijoittui vertailussa mediaanin keskivaiheille, eivät erot asenteissa poikenneet paljoakaan homomyönteisemmistä maista.

Nuoret ja korkeasti koulutetut ovat paljon suvaitsevaisempia kuin vanhat ja vähän koulutetut.

Universalismia kannattavat ja avoimesti muihin suhtautuvat hyväksyivät selvästi useammin homojen elämäntyylin kuin auktoriteettia arvostavat konservatiivit.

Valtaa ja auktoriteettia arvossa pitävät kansalaiset saavat mielihyvää dominanssista ja ylemmyydentunnosta. Heikkoja tai erilaisia ei hyväksytä.

Liberaalimmin ajattelevat ihmiset eivät koe homojen vaarantavan heteroiden valta-asemaa yhteiskunnassa. Toisen erilainen elämäntapa ei uhkaa omaa käsitystä parisuhteesta tai perheestä.

Tutkijoiden mukaan lainsäädäntö voi muuttaa ihmisten asenteita. Jos laki kieltää syrjinnän, alkaa ihminen pelätä sanktioita. Toisaalta laki ohjaa ajattelua tietyssä kulttuurissa. "Olemme päättäneet näin." Lopulta ihmisten asenteet muuttuvat lain mukaisiksi.

Juuri siksi tasa-arvoinen avioliittolaki on nostanut niin hirmuisen myrskyn myös Suomessa ja Suomen eduskunnassa. Sekä lain kannattajat että vastustajat tietävät, että laki ikään kuin vahvistaa sen, miten meillä homoista ajatellaan.

Maissa joissa homous on synti ja rikos, eivät heterot edes tutustu yhtä helposti homoihin ja lesboihin, koska monet piilottavat suuntautumisensa rangaistuksen, paheksunnan, hyljeksinnän ja väkivallan pelossa. Homoja ja lesboja henkilökohtaisesti tuntevat ihmiset taas pelkäävät homoutta muita vähemmän.

Haluammeko kasvattaa lapsistamme erilaisuutta pelkääviä ja muutoksia vastustavia itsensä muita paremmaksi kuvittelevia kansalaisia, vai avoimia, empaattisia ja luottavaisia ihmisiä?

Eduskuntavaalit 19.4. kello 9-20

Anabel Kuntz, Eldad Davidov, Shalom H. Schwartz and Peter Schmidt: Human values, legal regulation and approval of homosexuality in Europe: A cross-country comparison. European Journal of Social Psychology. February 2015.