Suhteet & seksi

Miksi lääkärit seurustelevat lääkäreiden kanssa ja juristit keskenään? Miksi toimittajilla on aina toimittajakavereita ja taiteilijat pyörivät omissa ympyröissään?

Aika iso osa ihmisistä menee jopa naimisiin samalla alalla työskentelevän ihmisen kanssa. Ilmiötä on selitetty silläkin, että paljon töitä tekevät eivät juuri ehdi tavata muun alan ihmisiä.

Anna Vedel tekee psykologian väitöstutkimusta Aarhusin yliopistossa. Hän on käynyt läpi alan tutkimuksia persoonallisuudesta ja opiskeluvalinnoista. Vedelin mukaan erilaiset ihmiset hakeutuvat eri ammatteihin. Persoonallisuus vaikuttaa ammatinvalintaan ja opintomenestykseen.

Eri pääainetta opiskeleville on tehty persoonallisuustestejä mm. Big Five -kyselyn avulla. Osa tutkimuksista on tehty jo opinnoissa edenneille, jolloin oman ryhmän sosiaalistava vaikutus on voinut muokata ihmisen persoonallisuutta. Joitakin tutkimuksia on tehty juuri opinnot aloittaneille.

Big Five selvittää yksilön asemaa viiden piirteen janalla. Persoonallisuuden pääpiirteinä pidetään sovinnollisuutta, tunnollisuutta, avoimuutta, neuroottisuuta (emotionaalinen epätasapaino) ja ulospäinsuuntautuneisuutta. Suurin osa ihmisistä sijoittuu janan keskivaiheille. Kaikilla on siis yleensä jonkin verran em. ominaisuuksia erilaisena kombinaationa.

Kaikissa opinnoissa pärjäävät parhaiten tunnolliset ihmiset. Suomalaisopiskelijoiden parissa on huomattu myös järjestelmällisyyden tuovan menestystä.

Vedelin mukaan tunnollisuus selittää erityisen hyvin juuri psykologian opiskelijoiden opintomenestystä. Koska muiden alojen opiskelijat ovat erilaisia, päätti Vedel käydä läpi opiskelijoille tehtyjä persoonallisuustutkimuksia eri maissa ja eri aloilla.

Eri maiden tutkijoiden tulokset eri aloille suuntautuneiden persoonallisuuseroista ovat johdonmukaisia: eri pääaineisiin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Psykologian, taiteen ja humanististen alojen opiskelijat ovat avoimia ja neuroottisia. Taloustieteen, lain, lääketieteen ja valtiotieteen opiskelijat ovat ulospäinsuuntautuneita.

Lääketieteen, psykologian, taiteen ja humanistisen alan opiskelijat ovat sovinnollisia. Taiteilijat ja humanistit saavat matalat pisteet tunnollisuudessa.

Vedel korostaa tulosten koskevan ihmisiä ryhminä. Yksilölliset erot voivat olla suuria. Silti tulokset osoittavat, että tietyn persoonallisuustyypin omaavat ihmiset yleensä hakeutuvat tietyille aloille. Kiteytynyt samankaltaisuus todennäköisesti vahvistaa entuudestaan alalla vallitsevaa kulttuuria. Joissakin ammateissa on esimerkiksi äärimmäisen tärkeää olla tunnollinen (terveydenhoito). Toisissa ammateissa siitä ei ole vastaavaa hyötyä, ehkä jopa haittaa (taideala).

Vedel aikoo tutkia tarkemmin, miksi juuri tietyn persoonallisuuden omaavat ihmiset hakeutuvat tietyille aloille. Onko välttämätöntä olla samanlainen persoona kuin muutkin, vai voisiko ajatella, että heterogeenisuudesta olisi hyötyä opinnoissa ja työelämässä?

Vaikka toivon, että vain tunnolliset ihmiset hakeutuvat jatkossakin sairaalaan töihin, voisiko siinä olla ideaa, että esimerkiksi talouden ja insinööritieteiden pariin saataisiin enemmän taiteilijaluonteita ja humanisteja?

Parinvalinnan kannalta toisen ammatti tai pääaine saattaa toimia pienenä vinkkinä luonteesta.

Anna Vedel: The Personality of Academic Majors. Scientific American Mind 19.4.2016.

Euroopan unionin tasolla on sovittu syrjintäkiellosta, jonka mukaan esimerkiksi ammatin, sukupuolen, vakaumuksen, iän tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi ei saa syrjiä ketään.

Homomyönteisyys on kasvanut läntisessä maailmassa huimasti viime aikoina. Siitä huolimatta homoseksuaaleja syrjitään useissa Euroopan maissa.

27 Euroopan maata kattava tutkimus selvitti ihmisten asenteita erilaisuutta ja homoseksuaalisuutta kohtaan, sekä eri maiden kansallisten lakien ja kansalaisten asenteiden yhteisvaikutusta vuonna 2010.

Ihmisten asenteet eri maissa eroavat toisistaan suuresti. Homovastaisimpia ovat uskonnolliset maat sekä entiset Neuvostovaltiot.

Homomyönteisimpiä maita olivat vuonna 2010 Alankomaat, Tanska, Ruotsi, Belgia ja Ranska.

Homovastaisimpia olivat Liettua, Ukraina, Venäjä, Slovakia, Kroatia ja Viro.

Vaikka Suomi sijoittui vertailussa mediaanin keskivaiheille, eivät erot asenteissa poikenneet paljoakaan homomyönteisemmistä maista.

Nuoret ja korkeasti koulutetut ovat paljon suvaitsevaisempia kuin vanhat ja vähän koulutetut.

Universalismia kannattavat ja avoimesti muihin suhtautuvat hyväksyivät selvästi useammin homojen elämäntyylin kuin auktoriteettia arvostavat konservatiivit.

Valtaa ja auktoriteettia arvossa pitävät kansalaiset saavat mielihyvää dominanssista ja ylemmyydentunnosta. Heikkoja tai erilaisia ei hyväksytä.

Liberaalimmin ajattelevat ihmiset eivät koe homojen vaarantavan heteroiden valta-asemaa yhteiskunnassa. Toisen erilainen elämäntapa ei uhkaa omaa käsitystä parisuhteesta tai perheestä.

Tutkijoiden mukaan lainsäädäntö voi muuttaa ihmisten asenteita. Jos laki kieltää syrjinnän, alkaa ihminen pelätä sanktioita. Toisaalta laki ohjaa ajattelua tietyssä kulttuurissa. "Olemme päättäneet näin." Lopulta ihmisten asenteet muuttuvat lain mukaisiksi.

Juuri siksi tasa-arvoinen avioliittolaki on nostanut niin hirmuisen myrskyn myös Suomessa ja Suomen eduskunnassa. Sekä lain kannattajat että vastustajat tietävät, että laki ikään kuin vahvistaa sen, miten meillä homoista ajatellaan.

Maissa joissa homous on synti ja rikos, eivät heterot edes tutustu yhtä helposti homoihin ja lesboihin, koska monet piilottavat suuntautumisensa rangaistuksen, paheksunnan, hyljeksinnän ja väkivallan pelossa. Homoja ja lesboja henkilökohtaisesti tuntevat ihmiset taas pelkäävät homoutta muita vähemmän.

Haluammeko kasvattaa lapsistamme erilaisuutta pelkääviä ja muutoksia vastustavia itsensä muita paremmaksi kuvittelevia kansalaisia, vai avoimia, empaattisia ja luottavaisia ihmisiä?

Eduskuntavaalit 19.4. kello 9-20

Anabel Kuntz, Eldad Davidov, Shalom H. Schwartz and Peter Schmidt: Human values, legal regulation and approval of homosexuality in Europe: A cross-country comparison. European Journal of Social Psychology. February 2015.

Suomalaisten tutkimusten mukaan ihmisten suurimpia haaveita on pitkän onnellisen parisuhteen saavuttaminen. Monet kyselevät, mistä sellaisen ihanan suhteen löytää.

Ehkä sitä ei noin vain löydetä, ehkä se pitää tehdä itse?

Jotkut selittävät parisuhteensa onnistumista hyvällä kumppanivalinnalla. Varmasti sopivan parin löytäminen helpottaa yhdessäoloa.

Psykologian professori Kaarina Määtän mukaan kestävää parisuhdetta avittavat kumppaneiden suopeus, kärsivällisyys, kompromissit, tinkiminen ja joustavuus. Elämän vastoinkäymisiä kestävät parhaiten toistensa erilaisuuden ja parin muuttumisen hyväksyvät ihmiset.

Normaaleja kyllästymisen ja turtumisen tunteita vastaan arjen sankareilla on aseinaan luovuus ja seikkailumieli. Myös kumppanien yhdessä harrastamien miellyttävien toimintojen määrä on hyvä liiton onnistumisen ennustaja.

Yhdessäolo, yhteisen maailman luominen, lähentää kumppaneita toisiinsa, ja läheisyys tuo suhteeseen rentoutta ja helppoutta olla yhdessä. Määtän mukaan parin yhteisen maailman luominen vaatii aikaa.

Läheisyys tarkoittaa syvimpien tunteiden jakamista. Se vaatii itseluottamusta ja rohkeutta. Avoimuus kulkee yhdessä luottamuksen kanssa. Kun molemmat toteutuvat, syntyy turvallisuudentunne, joka myös vähentää defenssikäyttäytymistä ja väärinymmärryksiä.

Kaarina Määtän mukaan miehillä on yleisesti tunnepidättyvyyttä, mutta onnellisessa suhteessa olevat miehet ovat yleensä avoimia.

Miehen avoimuus - suhteessa miehen temperamenttiin ja persoonaan -kertoo paljon parisuhteen tilasta.

Pitkässä suhteessa arjen ongelmat ja huolet vievät paljon voimia, joten viisaat parit varaavat aikaa myös huvitteluun ja hauskuuteen -yhdessä.

Toisaalta fiksut myös kestävät pakollisia vastoinkäymisiä uskoen vaikeuksien helpottavan ja uuden hienomman ajan koittavan nurkan takana.

Pelkkiä huippuhetkiä odottavat pettyvät.

Määtän mukaan sitoutuminen on rohkeiden laji. Parisuhteeseen sitoutuvat arvostavat itseään.

Rakastumisen kierteeseen päätyy itseensä ja elämäänsä kyllästynyt. Itseään arvostava oppii rakastamaan myös toista.

Jos on päättänyt rakastaa, keksii keinoja ratkaista riidat ja rakentaa siltoja, eikä halua luovuttaa helpolla. Tietysti päätöksen pitää olla molemminpuolinen. Yksin on vaikeaa pelastaa rakoilevaa suhdetta.

Kaarina Määttä: Kestävä parisuhde