Suhteet & seksi

Olen kuvitellut, että seksiblogaaja on yhteiskunnan hylkiö.

Nimittäin muotiblogaajat saavat kaikkea kivaa: imureita, kokovartalohierontoja, ripsivärejä, bilekutsuja, timantteja, huvipuistolaitteita ja niin edelleen.

Minä en saa. Saatana.

Ilmeisesti kuitenkin joku on kuullut julkisen toiveeni ja lähettänyt koko kevään Hustleria ja Jallua Cityn toimitukseen. Sain nämä lehdet käsiini.

Mikä ilo!

En ole juuri koskaan tutustunut pornolehtiin oikein kunnolla. Olen toki kuvia katsellut, mutta sanakaan en ole lukenut tekstejä.

Nyt luin. Olen positiivisesti yllättynyt!

Mikä sen parempi lehti kuin lehti, jota voi lukea joko paskalla istuessa tai sängyllä runkatessa.

Pornolehtien maailmassa on yksi suuri lehdistä riippumaton ongelma – pornoa saa nykyään liikkuvana versiona netistä yhdellä klikkauksella.

Joten, jotteivät nämä lehdet kuole pois, ehdotan uudistusta.

Tehdään näistä koko kansan lehtiä!

Ensinnäkin pornokuvat omaksi osiokseen, semmoiseksi omaksi pikku lehdeksi, jonka saa repäistyä irti. Näin ollen voi tarvittaessa esimerkiksi antaa novellit vaimolle kun itse hakee jäykän kikkelin pillunlevityskuvista.

Nimittäin tässä pornokuvitusmaailmassa naisten ja miesten halut eivät mätsää sitten pätkääkään. Jokainen nainen näkee, että jos pillua revitään auki hauikset pullollaan, niin ai saatana.

Seksikkyys syntyy muistakin asioista kuin pillun levittämisestä, joten kuvamaailmaa voisi _osittain_ uudistaa. Osittain siksi, että porno on kuitenkin pornoa ja härskiä meininkiä pitää olla.

Asiasta häpykumpuun. Jotta saadaan lisää lukijoita, myöskin hottismiehistä kuvia. Naiset tuskin kovin helposti lähtevät tilaamaan pornoa, mutta jos kumppanit tilaavat ja lehdessä otetaan huomioon nainenkin, homma toimii paremmin.

Juuri näihin lehtiin juttuja siitä, kuinka nuollaan pillua, näin viet naisesi nautinnon taivaaseen ja nainen ei halua seksiä, mitä tehdä, ja vice versa. Pois semmoiset pornoläpät, että jutun on kirjoittanut joku Anu Stappi. Toki joissakin jutuissa nimimerkkimeininki toimii; fantasia ei kärsi siitä, että Matti Hämäläisen 67 v. Hyvinkäältä voi facebookittaa.

Lisää faktajuttuja ja selkeämpi seksi-porno-nussitaan-pannaan-rakastellaan-osio ja tämä menee Tekniikan Maailman ohitse helposti. Ensin voi lukea siitä, kuinka jollekin on kasvanut nänni jalkapohjaan, sitten katsellaan pillunnuolemisopetuskuvia ja jo alkaakin jalkoväli kaivata kosketusta.

Win-win.

Ihanaa kesää! Muistakaa runkata ja rakastella, ne tekevät ihmisen onnelliseksi.

Lueskelin Kate Taylorin seksiopusta Sensuellia seksiä, joka takakansitekstin mukaan "saa parisuhteesi kukoistamaan".

Vituiksimenee-karvat nousivat saman tien pystyyn.

Otsikolla Mirri mustelmilla löytyi seuraavanlainen tarina:

Pudota keittiössä ollessasi paistinpannu kovaäänisesti lattialle. Hoipertele olohuoneeseen ja istuudu kuin sinulla olisi kovia kipuja. Kerro miehellesi, että olet loukannut itsesi ja että hänen pitää puhaltaa pipi pois. Kun hän kysyy, mihin sinua on sattunut, vedä hame korviisi.

Pudotat paistinpannun ja lattialaatta halkeaa. Mies huutaa, että joko ruoka on pöydässä.

Hoipertelet huoneeseen, mies tekee sohvalle tilaa, pieraisee ja lähtee paskalle. Huudat miehen perään, että sattuu. Mies tuo 15 palaa vessapaperia pipiin.

Vedät hameen korviin. Mies ajattelee, ettei ilmeisesti satu enää ja avaa telkkarista EM-jalkapallopelin HD-versiona, laittaa ääntä kovemmalle ja pyytää paria ruisleipää.

--> Vituiksi.

Ei se mitään. Valitaan seuraavaksi Kurpitsayllätys.

Leivo kurpitsapiirakka ja tarjoile se miehellesi illalliseksi. Kerro hänelle hänen syödessään piirakkaa, että yhdysvaltalaisen Smell & Taste Instituten mukaan kurpitsapiiraan tuoksu on miehille eroottisen tuoksu koko maailmassa. Useimpien miehien mielestä sen tuoksu on uskomattoman seksikäs ja kiihottava. Kysy häneltä sitten, onko hän samaa mieltä.

Miehelle tulee mieleen leffa American Pie, ja hän kuvittelee, että vittuilet. Mies vastaa, että ei ja miettii hetken, voiko piirakkaa panna.

--> Vituiksi.

No mutta, ei se mitään. On tuossa kirjassa jotain hyvääkin. Nimittäin kuvat. Jos olisin mies, runkkaisin ja kuvittelisin hierovani munaa naisten isojen tissien väliin.

Mutta koska olen nainen ja opuksen kohdeyleisöä, koen seitinohutta vitutusta otsikoista:

Oletko koskaan teeskennellyt päänsärkyä?, Kotityöt on hoidettava ennen petihommia, Kannellinen pyykkikori, Lip lap lainehille, Unohda, miksi inhoat häntä, Tarpeeksi suuri vaatekaappi ja Kuinka usein käydä ulkona?

--> Hyi saatana. Ei paneta enää.

Lähtötilanne:

On lauantai-ilta ja Kerttu lähtee kreisibailaamaan. Kerttu tapaa tosi kivan miehen, jonka raahaa kotiinsa himonussittavaksi. Kaikilla on kivaa. Onpas mukava mies. Vastoin omia periaatteellisia sääntöjään Kerttu päättää antaa miehelle puhelinnumeronsa, koska mies on niin kiva ja lupaa soittaa.

Mitä sitten tapahtuu?

1. VIIKKO

Sunnuntai
Aamupanon jälkeen Kerttu kaipaa omaa krapulaista rauhaansa ja saa häädettyä miehen puoleen päivään mennessä pois. Puhelinnumeron antaminen ei tunnu missään. Jopa unohtuu.

Maanantai
Kaverit soittavat, että no minkälainen mies se oikein oli. Kerttu vastaa, että tosi mukava. Kaverit kysyvät, että näettekö vielä, johon Kerttu että kyllä se pyysi puhelinnumeron. Kerttu ei itse ajattele vielä asiaa juurikaan. Onhan vasta maanantai.

Tiistai
Kaverit kysyvät, että onko se soittanut. Kerttu painottaa ihan tosissaan, että nämä yhdenillanjutut ovat aina yhdenillanjuttuja, että tuskin se soittaa. Mutta olisihan se kiva käydä kahvilla, ei siinä mitään. Mutta siis tuskin se soittaa.

Keskiviikko
Kerttu saa tekstiviestin ja hymy nousee kasvoille. Onnellista myhäilyä. Hymy hiipuu, viesti on äidiltä, jolla asiaa villasukista.

Torstai
Kerttu muistelee, että mies puhui jotain torstaista. Kerttu ei muista, että mitä puhui, mutta jotain. Varuiksi Kerttu ajelee häpykarvat pois, vaihtaa lakanat, imuroi asunnon, tiskaa astiat ja pesee hiukset eikä sovi torstaille mitään. Imuroidessa _varmuuden vuoksi_ puhelin taskussa.

Perjantai
Kerttu hokee itselleen, ettei kiinnosta yhtään, soittaako mies vai ei. Varmuuden vuoksi kuitenkin Kerttu istuu paskalla puhelin kourassa. Mutta tuskin se soittaa.

Lauantai
Kaverit kysyvät, että onko se soittanut. No ei ole. Ihan sama! Ei kiinnosta! Uutta miestä kehiin! Wuhuu! Bileet!

2. VIIKKO

Sunnuntai
Kerttu herää yksin. Viime lauantain flow on kadonnut, väkisinpokaamisesta ei tullut mitään. Ihan sama. Yksin on parempi, Kerttu toteaa.

Maanantai
Kertulta tulee itsesäälipainotteinen itku. Räkäisen nyyhkytyksen seasta kuuluu jotakin: ”En koskaan löydä ketään. Kaikki inhoo mua. Oon ruma.”

Tiistai
Kerttu kertoo kavereille, että paha mieli tuli sittenkin. Kavereiden kanssa ihmetellään, että miksi helvetissä se pyytää numeron, jos se ei soita. Vähän haukutaan miestä Kertun lohdutukseksi.

Keskiviikko
Tuntematon numero soittaa! ÄÄÄÄÄÄ! Pulssi nousee sataan, kädet tärisevät, ääni värisee. Voiko tämä olla totta? Ei se voi. Luurin toisessa päässä on lehtimyyjä. --> Syvä itsensä häpeäminen verhoaa Kertun – ei kukaan voi olla näin säälittävä.

Torstai
Pidetään kavereiden kanssa alustava palaveri. Ensimmäinen vaihtoehto: mies on kaikkien nössöjen kuningas. Toinen vaihtoehto: ehkä se seurusteleekin tai ehkä sen puhelin tipahti maahan ja koira kusi siihen päälle niin että kaikki tiedot vaan hävisivät, sillä eihän sitä voi koskaan tietää. Kolmas vaihtoehto: ehkä se vielä soittaakin.

Perjantai
Virallisessa palaverissa todetaan ykskantaan, että sitten kun se OIKEA löytyy, ei tarvitse miettiä tämmöisiä. Ja toki Kerttu löytää kyllä vielä paremman. Ja tietysti hyvä vaan, ettei soittanut.

Lauantai
Mies alkaa vihdoinkin unohtua, Kertun pettymys helpottaa ja häpykarvoituskin kasvaa jo takaisin. Alkuviikon ”ihan sama soittaako se vai ei” tuntuu nyt oikeasti siltä miltä pitääkin. --> Ei miltään.

Mitä Kerttu oppii tästä? ----------> Ei mitään. Seuraavalla kerralla sama ruljanssi.

Yritin järkeillä ja ajatella. Tekstiä tuli helvetisti, ratkaisuja nolla (0) kappaletta. Menikö vituiksi? Meni. --> Lopetan kaiken.

Ajattelin ihmisen seksuaalisia haluja eli paneskelemisen riemua.

Sitten ajattelin tätä ”yksiavioisuutta”, ja sen ristiriitaisuutta ihmisen halujen kanssa.

Ai mitä?

No sitä, että ihminen pyrkii kaikin keinoin yksiavioiseen parinmuodostukseen ja pitää ideaalina sellaista tilannetta, jossa ollaan (lue: paneskellaan) saman ihmisen kanssa 80 vuotta. Sitten juhlitaan atomihääpäivää. Jee.

Okei. Uskonnon perintö jyrää tässä ajattelumallissa aika voimakkaasti. Mutta miten paljon sitä kannattaa kuunnella. Pitäisikö välillä ajatella itse?

Hei kamoon, papit panevat lapsia ja sitten ollaan vähän silleen että no semmoista sattuu. SEN SIJAAN HOMOUS! JUMALAUTA! Miettiikö siellä jumalallisen aamenen ääressä kukaan, mättääkö tässä seksuaalimoraalissa joku asia, kun vanhat miehet hipeltävät poikia? Rukoillaan rukous niiden lasten puolesta ehkä. Ja sitten ajetaan homot hankeen. Sairasta.

Parisuhteessa halujen kieltämisestä seuraa mitä?

Porukka paneskelee menemään, minkä kerkiää ja missä sattuu. Halut eivät ole väärin vaan se, että niistä vaietaan ja sitten valehdellaan. Ollaan sovittu jotakin ja sitten toinen rikkoo lupauksensa. Vituiksi menee tämmöinen. Paha olo tulee kaikille.

Noh. Mitäs jos sukat mustuvat?

Mustasukkaisuushan on epävarmuutta itsestä. Eikö? Ihminen ei luota itseensä eikä siihen, että on sellaisenaan tarpeeksi hyvä vaan peilaa omaa itsetuntoaan Toisen ihmisen käyttäytymisen myötä. Ja sitten se Toinen käyttäytyy epärehellisesti. Vituiksi menee tämmöinen. Paha olo tulee kaikille.

Epärehellisyys taas on kaikissa suhteissa puhdasta paskaa eli epäkunnioittamista. On se kiva, kun kaverit tietävät, mitä siellä jatkoilla oikeasti tapahtui. Ollaan hys hys, koska ei uskalleta avata suuta. Vituiksi menee tämmöinen. Paha olo tulee kaikille.

Jumalauta, kun porukka ei kanna vastuuta teoistaan!

Missä ovat suhteet, joissa puhutaan seksuaalisista haluista niin kuin ne ovat?

Jutellaan yhdessä vaikka, että sinä olet minulle se numero yksi ja kaikkein rakkain, mutta vähän tekisi mieli paneskella jotakin muuta välillä. Ihan vaan virkistämismielessä näin 10 vuoden jälkeen. Saat seurata vierestä puuhia, ei sitten tapahdu mitään salaperäistä hotellihuoneen hämyssä.

Eihän kukaan meistä omista toista ihmistä. Ja mitä kukaan voi sille, että panettaa.

JA HEI!

Seksihän tuottaa mielihyvää! Miksi totaalikieltää semmoinen, mistä toinen, se rakkain, nauttii ihan sikana?

Eikö tässä koko hommassa ole kyse rehellisyydestä itseään ja toista kohtaan?

Mikä siinä rehellisyydessä on niin kamalaa? Tai siinä, jos himottaa välillä joku muukin? Mitä se on keneltäkään pois?

Korinaa. Hirveä hedari. En ajattele enää koskaan.