Suhteet & seksi

Tasan eivät käy seksuaaliterveydenhoidon lahjat. Vain peruskoulun käyneet naiset saavat koulutettuja naisia paljon useammin klamydian. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin naisiin verrattuna tartuntoja on perusasteen varaan jääneillä naisilla lähes viisinkertainen määrä!

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jossa on seurattu suomalaisviranomaisten rekistereitä vakoillen kaikkia 1987 syntyneitä noin 60 000 lasta sikiökaudelta vuoden 2012 loppuun asti.

Peruskoulutason naisista 22,3 prosentilla oli diagnosoitu klamydiainfektio 25 ikävuoteen mennessä, kun esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 8,7 ja ylemmän akateemisen tutkinnon lukeneista 4,6 prosenttia oli saanut klamydian.

Peruskoulututkintoon opintonsa päättäneet naiset tekivät myös paljon raskaudenkeskeytyksiä. Lähes kolmannes (30,6 %) oli tehnyt abortin, kun korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista vain muutama prosentti joutui tekemään raskaudenkeskeytyksen.

Korkeakouluissa opiskelevat naiset eivät mitenkään sankoin joukoin harrasta selibaattia, joten ainoa selitys sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien onnistuneelle välttelylle on pidemmälle opiskelevien naisten muita parempi ehkäisytaito. Akateemisella uralla olevat naiset saattavat myös valita seksikumppaninsa paremmin, ja ehkä he myös pysyvät saman kumppanin kanssa pidempään.

Vain peruskoulun käyneet naiset synnyttävät nuorena lapsia. 25-vuotiaana jo lähes joka toinen oli äiti (44,4 %), kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vain viitisen prosenttia oli synnyttänyt lapsen. (Akateemiset naiset ovat tuoreimpien tietojen valossa lykänneet lastentekoa entistä vanhemmalle iälle, mikä voi johtaa yhä useamman koulutetun parin lapsettomuuteen. Vähemmän koulutusta hankkineiden teiniraskaudet eivät kuitenkaan ole viranomaisten toivoma suuntaus.)

Tutkijat toivovat entistä tehokkaampaa seksuaaliterveyskasvatusta peruskouluun. Moni aloittaa sukupuolielämän jo ennen yläasteen seksivalistusta, ja osa nuorista ei jatka opintoja lainkaan peruskoulun päätettyään.

Tällaisen tilastotiedon valossa vaikuttaa siltä, etteivät kaikki tiedä, että klamydian ja raskauden välttämiseksi on keksitty helppo ratkaisu: kondomi. Niitä myydään esimerkiksi kaikissa ruokakaupoissa ja apteekeissa. Myös naiset voivat ostaa niitä.

Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Raportti 9/2016. Nuorisotutkimusseura ry, Nuorisotutkimusverkosto ja THL.

Suomessa on perinteisesti päivitelty kaupungistumista ja ihailtu maaseudun elämää. ”City-elämä on vaarallista ja kamalaa, maalla on mukavaa” -asennetta löytyy edelleen.

Kuuden suurimman kaupungin nuorilla aikuisilla menee kuitenkin paljon paremmin kuin muualla Suomessa asuvilla samanikäisillä. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten suhteellinen osuus on suurissa kaupungeissa pienempi kuin harvaan asutuilla seuduilla.

THL:n ja Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että yliopistokaupunkien nuorilla ovat asiat pääsääntöisesti hyvin.

Kuusikkokunnat eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu vetävät hyvinvoivia nuoria aikuisia opiskelemaan ja töihin. Aineistona THL:n raportissa on käytetty Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, joka kattaa kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Kaksi kaupunkia poikkeaa hieman menestyneimmistä kilpailijoistaan. Oulussa nuorten aikuisten työttömyys on korkealla tasolla. Työttömyyspäiviä on paljon, ja työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea maksettiin nuorille enemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa. Oululaisnuorten koulutustaso on kuitenkin hyvä.

Vantaalla taas suurimmalla osalla menee hyvin, mutta kuntaan on päässyt syntymään syrjäytyneiden joukko. Vantaalaismiehistä yli 15 prosentilla on rikostuomio, ja erilaisia ongelmia on kaupunkiin kasaantunut kuusikkokunnista eniten. Melkein joka viides vantaalainen nuori aikuinen on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yli kymmenellä prosentilla oli joko samanaikainen mielenterveyden diagnoosi ja toimeentulotuen asiakkuus tai toimeentulo-ongelmia ja vain peruskoulututkinto 25-vuotiaana. Vantaalla nuorisotyöttömyys ei kuitenkaan ole erityisen korkealla.

Yliopistokaupungeissa lähes 90 prosenttia nuorista oli vuonna 2012 joko opiskelemassa tai töissä. Espoossa ja Helsingissä oli eniten hyvin menestyviä nuoria. Mielenterveysdiagnooseja on isoissakin kaupungeissa paljon, mutta tutkijoiden mukaan se kertoo etupäässä palveluiden hyvästä saatavuudesta.

Nuorison parhaimmiston suunnatessa suuriin kaupunkeihin, ei kannata ihmetellä, miksei syrjäseutu houkuta. Parhaat opiskelu- ja työpaikat, kiinnostavimmat palvelut ja pärjäävimmät kumppanit löytyvät kaupungeista.