Pisa-sota alkaa laantua. Liian suuri osa pojista saa taas rauhassa syrjäytyä.
Joidenkin miesten mielestä koulun suurin ongelma on se, etteivät opettajat pissaa seisten.
Jos opettajilta kysyy, ja kukaanhan ei kysy, on vastaus työ. Monen opettajan mielestä pojat ovat liian laiskoja.
Suomalaisten tyttöjen ja poikien osaamisen ero luonnontieteissä, lukemisessa ja luovassa ongelmanratkaisussa on OECD-maiden, eli kehittyneiden maiden, suurin.
Ennen luultiin, että jotkut ovat hyviä matematiikassa, toiset kielissä. Yhä useammissa tutkimuksissa on selvinnyt, että varsinkin silloin, kun on kyse kouluosaamisesta, lukeminen ja laskeminen korreloivat selvästi.
Eli se joka laskee hyvin, yleensä myös lukee sujuvasti. Jolla on ongelmia matematiikassa, on usein vaikeuksissa myös kirjainten kanssa.
Oppimista saattaa selittää parhaiten yleisälykkyys (ns. GI eli general intelligence), joka alkaa olla maailmalla yleisin mitattava älykkyyden ja lahjakkuuden muoto. Nykyajan työelämässä, ja muussakin elämässä, on yhä vähemmän tilaa kapealle älykkyydelle.
Miten älyä voi kehittää?
Lukemalla lapselle ja näyttämälle hänelle esimerkkiä lukemisen nautinnosta.
Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen kognitiivisten kykyjen kehitystä 10-16 -vuotiaana selitti eniten lukeminen, erityisesti lukemisen harrastaminen huvin ja nautinnon vuoksi (”reading for pleasure”). Esimerkiksi soittoharrastuksesta ei ollut samanlaista hyötyä. Lukemisen harrastaminen ennusti lapsen menestystä jopa enemmän kuin vanhempien koulutus.
Isien kannattaa edelleen viedä lapsiaan fudistreeneihin ja viulutunneille, mutta jos oikein haluaa panostaa lapsen kognitiivisiin taitoihin, fiksuinta on ryhtyä lukemaan.
Mikä parasta, runsas lukeminen ei pelkästään paranna lukutaitoa, sanavarastoa ja yleisiä kognitiivisia taitoja, vaan se parantaa jopa matematiikan osaamista!
10 kommenttia
Tuuli.hattu801
10.12.2017 13:33
Sangen haastavaa tuo lukeminen, sillä varsinkin poikia kiehtovat pleikkari ym. Pelit vievät suuren osan ajasta! Ja pelaaminen antaa nopean tyydytksen tunteen aivoille, jota lukeminen ei anna. Vaatii enemmän viitseliäisyyttä lukea koko kirja loppuun! Ainakin meidän perheessä pojan kohdalla näin.
Kun ei tykkää paljon lukemisesta, selitäpä alakouluikäiselle, että kyllä se lukeminen olisi paljon parempi vaihtoehto, myös tulevaisuuden kannalta.
Tytön kanssa meillä on onneksi aikaa istuskella iltapäivisin kirjastossa , kun päiväkoti on sopivasti toisella puolella tietä. Oppi lukemaan vuotta ennen kouluunmenoa, oman kiinnostuksensa vuoksi.
Ja kirjoitin taas oman mielipiteeni, vaikka en isä olekaan. Kaikissa kodeissa ei ole sitä isää, joka näitä asioita voisi hoitaa. Jos isillä sitten on äitiä suurempi merkitys tässä asiassa juuri lukemiseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
11.12.2017 16:00
Moi, oletko kokeillut ääneen lukemista pojalle? Ei haittaa, vaikka hän osaisi jo itsekin lukea. Monet aikuisetkin tykkäävät kuunnella ääneen luettua kirjaa, ja myös kuunteleminen on kehittävää. Poika voisi innostua kirjoista enemmän, jos löytyisi hyvä äidinkielenopettaja tai kirjastonhoitaja vinkkaamaan kiinnostavia kirjoja. En tiedä minkä ikäinen poika sinulla on, mutta kiinnostaisiko häntä huumori? Monet pienet pojat ovat viihtyneet Kapteeni Kalsari -kirjojen parissa. Jännitys ja scifi voisivat kiinnostaa, esimerkiksi Varjak Käpälä -kirjat on hyvin kirjoitettu. Harry Potter?
Myös pelaaminen kehittää aivoja, mm. avaruudellista hahmottamista ja silmän ja käden yhteistyötä. Monet uskovat poikien englanninkielen tason parantumisen johtuvan juuri peleistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/mulla-peli-kesken-pelaaminen-kehittaa-kognitiivisia-taitoja
Liiallinen pelaaminen voi vaarantaa varsinkin pienen lapsen aivojen kehityksen. Jotkut tutkijat, neurologit ja psykiatrit epäilevät esimerkiksi dopamiinisysteemien jäävän pysyvästi erilaiseksi.
Juhani Branderin essee poikien tilanteesta on aika mielenkiintoinen. Hän kuvailee esimerkiksi mitä kaikkea haittaa voi pojille koitua liian pienestä sanavarastosta.
https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/lauantaiessee-taman-vuoksi-pojat-eivat-parjaa-koulussa-24131721/
Tuuli.hattu801
12.12.2017 15:26
Pojalle, joka on 11v., luetaan vieläkin ääneen illalla mm. Lastenraamattua ja Viisikkoja. Itse hän on ollut kiinnostunut lähinnä Neropatin päiväkirjojen tasoisista kirjoista. Eli jossa tarvitsee lukea vain vähän. Hän kuulee myös siskolle luettavia kuvakirjoja ja vähän varttuneemmille (tytöille) suunnattuja heppakirjoja, ja mm. Astrid Lingreniä ja muita klassikkoja. No, ostin kyllä Roni Backin tubetuskirjan ja sen hän ahmi melkein ensilukemalta loppuun. Harry Potter ei kiinnosta. Tutustunut siihenkin.
No, kaikki ruutuaika ei kulu pelatessa vaan myös teinipoikien tubetusvideoita katsoessa ja musiikkia kuunnellessa hänellä. Toki hän ja kaverit ovat myös ulkona ja harrastuksiakin löytyy. Liikaa ruutuaikaa silti, tiedostan, mutta omien tekemisten kanssa ( mm. Kotityöt) usein vaikea täysin hallita sitä aikaa.
Tuuli.hattu801
10.12.2017 13:34
Ja älykkyyteen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
11.12.2017 16:06
Äitien koulutustason on huomattu periytyvän lapsille. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan isien asema vaikuttaa paljon juuri poikien tulevaan asemaan. Isien koulutus ja asema työelämässä vaikuttaa siis enemmän poikiin kuin tyttöihin.
Äiti ei voi muuttua isäksi, mutta varmasti äidin esimerkistä ja kannustuksesta on myös hyötyä. Suomessa isät usein jättävät lapsen kasvatuksen ja kouluasioista huolehtimisen enemmän äidin harteille. Isien kiinnostuksella poikien koulunkäyntiä kohtaan on huomattu olevan suotuisia vaikutuksia poikien koulumenestykselle.
Halusin tällä jutulla siis kannustaa isiä tsemppaamaan poikia koulutöissä ja kognitiivisten taitojen kehittämisessä.
Tuuli.hattu801
12.12.2017 16:10
Etäisillä esimerkki on varmaan eri asia, jos eivät paljon tapaa tai ole yhteydessä.
Meillä ukki on ollut kiinnostunut kovasti pojan kouluasioista ja opettamisesta ja kantanut vastuuta. Ehkä se vähän auttaa asiaa.
Mirja Wuokko
18.12.2017 13:53
Ihan varmasti ukin kannustus ja kiinnostus auttaa!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
8.1.2018 16:41
Jep. Nämä tällaiset "tutkimukset" ovat tuloshakuisia tilaustöitä. Kyllä, luetun ymmärtäminen ja sujuva laskeminen ovat liitoksissa toisiinsa. Jos et ymmärrä merkkejä ja niiden järjestystä et osaa sen kummemmin laskea tai lukea. Runsas lukeminen ja kyky laskea eivät millään tavalla ole toisiinsa sidottuja. Nythän tässä on esitetty tutkimuksen kautta väite, että mikä tahansa lukeminen = parempi laskutaito. Pitää olla melkoisen typerä ihmisenä, että uskoo, että esimerkiksi Harlekiinien tai Cosmon massakulutus johtaa parempaan kykyyn ratkoa loogisia pulmia, mutta se näiden.
Poikien ja tyttöjen osaamisen ero koulussa selittyy paremmin sillä, että koulu on räätälöity tyttöjen ja naisten informaation vastaanottamisvahvuuksille sopiviksi. Tytöt ja naiset tyypillisest vastaanottavat paremmin tietoa lukemalla tai siihen rinnastettavilla tavoilla (käytännössä oppimalla ulkoa ja lähtökohtaisesti teorian tasolla) kun taas pojat ja miehet tyypillisesti oppivat tekemällä. Koulujen käytännön harjoitteet ovat olleet laskussa vuosikymmeniä ja oppiminen sysätään jatkuvasti enemmän ja enemmän oppilaan vastuulle mikä toimii kyllä sellaiselle ihmiselle jolle on ominaista omaksua tietoa ilman käytännön esimerkkejä ja vastaavasti ei toimi ihmiselle joka tarvitsee ne käytännön esimerkit. Nykyinen systeemi myös toimii niille joita opetettavat asiat luontaisesti kiinnostavat. Ellei nykyinen systeemi ole olennaisesti jokaista oppilasta erikseen huomioivampi kuin vaikka 30 vuotta sitten (ei se ole) niin muille se ei toimi.
Tl;dr; Lyhyesti asian voisi ajatella niin, että koska nykyinen opetus tarjoaa tietoa mikä yleensä riittää paremmin naisille (vastauksia kysymyksiin "mikä" ja "mitä") ja hyvin harvoin tietoa joka riittää miehille (vastauksia kysymyksiin "miten" ja "miksi") ei poikia juurikaan enää kiinnosta ja vaikka kiinnostaisi niin harvoin se tieto tarttuu niihin aivoihin koska selitystä kerrotun tueksi ei ole saatavilla. Siinä missä yleensä tyttö tietää, että "5*5=25 koska ope sanoi niin" on pojan nähtävä se "(5*5=25) = (5+5+5+5+5=25) koska matematiikka toimii niin". Molempien on toki ymmärrettävä molemmat näistä, mutta vaikka tyttö oppisi opettajan kertoessa asian olevan jotenkin on opettajan osoitettava pojalle, että asia todella on niin. Muuten poika ei yleensä opi. Siksi pojilla menee koulussa huonommin kuin ennen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tytoteiviihdykoulus
9.1.2018 14:10
Ja lähteet olivat?
Väitteitä tuntuu riittävän.
Mirja Wuokko
10.1.2018 13:42
Lukemisen hyöty nousi taas esiin neurologi Markku T. Hyypän kirjassa Ikääntyvän muistikirja. Kirjan on julkaissut lääkäriseura Duodecim ja neuvot perustuvat tieteelliseen tutkimukseen.
Näin HS tänään 10.1.2018: "Lukeminen pidentää elämää enemmän kuin liikunta tai terveellinen ruokavalio".
"Kaunokirjallisuus virkistää mieltä tehokkaammin kuin tietokirjallisuus, pitkät tekstit paremmin kuin lyhyet ja paperille painetut tehokkaammin kuin sähköisiltä alustoilta luetut."
Lukuisat tutkimukset ovat nimenomaan vahvistaneet juuri kaunokirjallisuuden lukemisen hyödyt aivojen kaikenlaiseen virkistymiseen: äly ja empatiakyky kehittyvät.
Mitä tuohon blogin brittitutkimukseen tulee, niin siinä osoitettiin, että kaunokirjallisuuden harrastus lisäsi yleisesti kognitiivisia taitoja, mutta lukemisella on myös pieni itsenäinen vaikutus matematiikan osaamiseen. Tämä havainto ei mitenkään poissulje sitä, että matematiikassa harjaantuminen vaatii myös matematiikan opiskelua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin