Suhteet & seksi

Pikadeittitulokset ennustavat paremmin tulevaa parisuhdetta kuin useimmat tutkimukset. Erilaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa ihmiset kertoilevat kyllä mieltymyksistään ja preferensseistään, mutta livedeiteillä ihmiset joutuvat oikeasti päättämään kiinnostaako toinen vai ei.

Pikadeitit ovat yllättävän tehokas tapa karsia ne ihmiset, joita ei halua enää tavata romanttisissa merkeissä. Deiteille osallistuvat etsivät parisuhdetta, ja toisen ulkonäön ja ominaisuuksien skannaaminen vie yllättävän vähän aikaa.

Aiemmin on selvinnyt, että esimerkiksi rentous ja itsevarmuus toimii pikadeiteillä hyvin. Tyyneys näkyy jopa valokuvissa, joten Tinderissäkin ihmiset valitsevat mieluiten ihmisiä, jotka eivät vaikuta estyneiltä ja ahdistuneilta.

Psykologian tutkijat Phil Janz, Christopher A. Pepping ja W. Kim Halford tutkivat vuonna 2015 ihmisten kykyä läsnäoloon pikadeiteillä. Mikä saa ihmisen ihastumaan ekoilla pikatreffeillä?

Sukupuoliero oli selvä. Miehet arvostavat eniten naisen ulkonäköä. Sillä onko nainen erityisen kiinnostuneen oloinen juuri hänestä, ei ole miehelle merkitystä. Kauniit naiset voivat antaa ajatustensa harhailla.

Naiset sen sijaan pitivät erityisen tärkeänä mieheltä saamaansa huomiota. Jos mies keskittää kaiken huomionsa naiseen ja vaikuttaa kiinnostuneelta, on nainen halukas tapaamaan miehen mahdollisesti uudestaan. Naiselle miehen huomio on jopa tärkeämpää kuin ehdokkaan komeus.

Tutkijat olivat hieman ihmeissään tuloksesta, sillä aiemmissa tutkimuksissa miehen ulkonäöllä on ollut suurempi merkitys naisille. Psykologit arvelevat miehen kyvyn läsnäoloon pohjautuvan rentouteen. He arvelevat myös, että läsnäoloon pystyvillä miehillä on muita paremmat kommunikaatiotaidot.

Jos naisilta kysyttäisiin, olisi vastaus selvä. Kaikki naiset tasaisesti huomioiva mies ei pidemmän päälle kiinnosta partnerina.

Jos mies kulkee naiselta toiselle ruinaamassa, miksi kukaan nainen haluaisi hänet? Miehen on haluttava juuri sinut.

Imetetyt lapset ovat älykkäämpiä ja terveempiä kuin muut. Äidinmaidolla elämänsä aloittaneet ovat muita harvemmin ylipainoisia ja sortuvat harvemmin päihteisiin.

Imettäneet äidit pysyvät muita äitejä terveempinä ja välttävät paremmin useita syöpiä.

Tällaisia tutkimustuloksia ja väitteitä on esitetty imetyksen puolesta. Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut hyvin pitkiä täysimetyksiä. Etenkin kehitysmaissa vauvoja uhkaa jopa kuolema, jos äiti ei imetä.

Suomessa imetysmyönteisestä ilmapiiristä puhutaan, mutta päällimmäisenä on hirveä huoli äitien tunteista. Ketään ei saa syyllistää.

Amerikan psykologiyhdistys APA:n tuoreen uutisen mukaan imetyksen kauaskantoiset itsenäiset hyödyt on nyt voitu osoittaa tieteellisesti pitkittäistutkimuksessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että imetyksen aloittavat ja sitä jatkavat pitkään useimmiten ulospäinsuuntautuneet, emotionaalisesti tasapainoiset ja tunnolliset äidit.

On ajateltu, että valikoitu äitijoukko saa hyvin pärjääviä lapsia.

Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia itse imetyksellä on? Yhdysvalloissa alkoi vuonna 1991 pitkittäistutkimus, johon rekrytoitiin vastasyntyneitä kymmeneltä eri paikkakunnalta. Tutkimukseen haluttiin myös vähän koulutettuja (30%) ja etniseen vähemmistöön (13%) kuuluvia äitejä.

Tuoreet äidit vastasivat ensin kyselyyn. Lopulliseen tutkimukseen osallistui 1 272 henkilöä. Perheissä käytiin arvioimassa vanhempien ja lapsen suhdetta kahdeksan kertaa, aina vastasyntyneistä vauvoista yhteentoista ikävuoteen saakka. Perheitä myös videoitiin.

Äidit ja lapset tekivät mm. erilaisia testipelejä ja muita tehtäviä yhdessä, aina lapsen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Äitiä ja lasta kehotettiin vapaaseen leikkiin vauvan ollessa puolivuotias. Kun lapsi oli 4,5-vuotias tuli äidin ja lapsen tehdä erilaisia yhteistyötä vaativia ongelmanratkaisutehtäviä.

Äidin kohdalla arvioitiin esimerkiksi hänen kykyään kannustavaan läsnäoloon ja lapsen autonomian kunnioitukseen. Äidin mahdollisesta vihamielisyydestä tuli miinuspisteitä.

74,4 prosenttia äideistä oli joskus imettänyt lastaan. Reilu puolet äideistä imetti vähintään kuusi viikkoa ja 26,4 prosenttia imetti ainakin puoli vuotta. Yhdeksän kuukautta imetystä jaksoi äideistä 16,6 prosenttia ja vuoden imetykseen pääsi alle kymmenes.

Vauvan ollessa kuukauden ikäinen äidit tekivät neuroottisuustestin ja kuuden kuukauden kohdalla testattiin vanhempien kasvatusasenteet. Kun lapset olivat kaksivuotiaita, koulutetut tarkkailijat seurasivat perheitä kahden tunnin ajan ja koodasivat 90 kohdan mukaan arvionsa lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta.

Pitkään lastaan imettäneet äidit olivat kaikissa lapsen ikävaiheissa muita herkempiä ymmärtämään lapsen tarpeita ja parempia kommunikoimaan lapsensa kanssa.

Esimerkiksi niiden äitien lapset, joita oli imetetty sekä kuuden viikon että puolen vuoden iässä, olivat kaksivuotiaana turvallisemmin kiintyneitä vanhempiinsa kuin vähemmän imetetyt lapset. Vauva-aikana edellisen mittauskerran imetys ennusti aina lapsen parempaa pärjäämistä seuraavalla mittauskerralla.

Imetys lisäsi vain äitien herkkyyttä lapsensa tarpeille. Isien herkkyyteen imetys ei vaikuttanut ollenkaan.

Äidin herkkyys ilmeni parempana vastavuoroisuutena lapsen kanssa, myönteisenä emotionaalisuutena, käytöksen joustavuutena ja parempana kykynä ymmärtää lapsen antamia vihjeitä.

Imetys lisää äidin oksitosiinihormonia ja ilmeisesti vasopressiiniä, joiden tiedetään edesauttavan ihmisen kykyä prososiaaliseen käytökseen. Imetyksen tuoma läheisyys parantaa äidin ja lapsen suhdetta. Imettävät äidit koskettavat enemmän ja lempeämmin lapsiaan kuin muut.

Imetyksen myönteiset vaikutukset pysyivät, vaikka tutkijat poissulkivat äidin koulutuksen, etnisen ryhmän, kasvatusasenteet ja parisuhdestatuksen. Yksinhuoltajien, mustien, matalasti koulutettujen ja emotionaalisesti tasapainottomien on huomattu muita useammin tarttuvan tuttipulloon. Juuri näiden äitien lapset hyötyisivät erityisen paljon rintaruokinnasta.

APA:n mukaan imetys parantaa äidin ja lapsen välistä suhdetta ja sen myönteiset seuraukset ulottuvat pitkälle lapsuuteen.