City ja adidas Originals sukeltavat tässä Original Icons -juttusarjassa hip hopin ja urbaanin kulttuurin historiaan. Esiin nostetaan tärkeimmät tekijät eri alalajeista ja heidän kauttaan peilataan kulttuurimuodon matkaa pienten piirien alakulttuurista kansainväliseen valtavirtaan. Tässä jutussa tutustutaan beatboxaukseen, yhteen hip hopin alalajeista suomalaisen gurun Felix Zengerin kanssa.
Aiheen parissa jatketaan keskiviikkona Vivas.fi:ssä ja perjantaina SpinFM:n suorassa lähetyksessä kello 16.30.
Ranskalainen Eklips räjäyttää pankin beatbox-videolla, joka sopii hip hopia luotaavaan juttusarjaan täydellisesti. Kaveri käy neljän minuutin aikana läpi kymmeniä räppiklassikoita puhtaalla beatboxillaan.
Beatboxing on hip hopin alalaji, jossa suuta käytetään rumpukoneena. Juuri sitä touhua, jossa räppiringin yksi jäsenistä pitää kättään suunsa edessä ja imitoi rytmiä, jonka räppäri tarvitsee sanojensa taustalle. Tai siitä beatboxauksessa oli alun perin kyse. Toinen kaveri heitti beatboxia, toinen räppäsi. Sitten vaihdettiin osia.
Beatbox on innovaatio, joka otettiin käyttöön, yllätys, yllätys, New Yorkissa. Hip hop valtasi kaupungin kulovalkean tavoin ja nuoret kehittivät keinoja päästäkseen toteuttamaan itseään hip hopin kautta. Kaikilla ei ollut varaa stereoihin, joten biitti piti saada tulille muilla keinoilla.
Nimekkäin lajin ensimmäisistä pioneereista lienee Doug E. Fresh, joka julisti itsensä Human Beatboxiksi. Pikkuhiljaa tyylit levisivät, kirjaimellisesti suusta suuhun.
Ihmisen ääntä on käytetty soittimena tuhansia vuosia, esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa. Jazz-musiikin osana on kuultu scat-laulantaa ja accapella-laulu tulee hyvin lähelle beatboxausta, kun puhutaan vocal percussionista, suulla luoduista lyömäsoittimista.
Beatboxaus on parhaimmillaan ilmiömäistä. Kysymys kuuluukin, riittääkö se? Harvalla boksaajalla riittää osaaminen, kun beatboxausta arvioidaan muiden musiikkien rinnalla, eikä irrallisena taikatemppuna. Yksi jolla riittää, on suomalainen Felix Zenger, joka on jalostanut kymmenessä vuodessa suustaan monipuolisen soittimen.
Zenger löysi harvinaisen harrastuksen pariin toisesta harvinaisesta harrastuksesta, footbagista. Siinä hän on nelinkertainen Suomen mestari ja menestystä on myös EM- ja MM-kisoista. Hip hopin pariin Zenger ajautui vasta löydettyään beatboxauksen.
”Aloin treenaamaan Turussa footbagia ja kun innostuin siitä, minusta tuli nopeasti aika hyvä. Kuulin ja näin livenä, kun footbag-kaveri beatboxasi. Innostuin siitäkin ja aloin treenaamaan. Suurin osa eksyy hip hop -musiikin tai -kulttuurin kautta beatboxaamaan, mutta mulla ei varsinaisesti ole mitään hip hop -taustaa”, 26-vuotias Zenger kertoo.
Musiikkitausta kuitenkin löytyy. Felixin isä on musiikkiopiston rehtori ja poika aloitti pianonsoiton viisivuotiaana. Musiikinopiskelu on antanut eväitä viedä beatboxaus todella korkealle tasolle. Hän valmistui Pop Jazz Konservatoriosta pääaineenaan beatbox.
”Harjoittelu muistuttaa sekä uuden kielen että rumpujensoiton opettelua, esimerkiksi siinä, miten kompit ja erilaiset groovet muodostuu tai miten ranskan kielessä lausutaan r-kirjain.”
Iso osa oppimisesta piti tehdä yksin. Youtube piti selata totta kai läpi oleellisilta osin.
”Alussa tuli varsinkin katseltua kaikki materiaali mitä löytyy. Paljon vanhan koulun beatboxia, Rahzelia, Kenny Muhammedia, Doug E. Freshiä ja Marley Marlia. Minua se kiinnostaa nimenomaan osana hip hop -kulttuuria.”
”Tosi moni pystyy muodostamaan ihmeellisiä ääniä, mutta niiden laittaminen musakontekstiin on ihan eri juttu. Vaikka hip hop -kompit on aika simppeleitä, niiden saaminen groovaamaan on vaikeaa. Beatbox sai nimensä, kun imitoitiin beatbox-nimistä rumpukonetta, vaikka nykyään se tarkoittaa lähes kaikkea keholla tehtävää ääntä.”
Ihmeellisten äänten synnyttäjästä paraatiesimerkki on monen kasarin lapsen sankari, Poliisiopisto-elokuvien tummaa poliisia näytellyt Michael Winslow.
Zenger sai hommansa groovaamaan siinä määrin, että osaaminen vie tätä nykyä ympäri maailmaa esiintymään. Hänen suosituinta, vuonna 2007 postattua Youtube-videota on katsottu lähes 37 miljoonaa kertaa. Yhden täyspitkän julkaissut ja toista valmisteleva Zenger on omassa musiikissa hyvin lähellä hip hopia, mutta erilaiset kokeilut ovat vieneet myös toisaalle.
”Mä oon vetänyt esimerkiksi big bandin solistina, kamariorkesterin kanssa ja accapella-yhtyeiden kanssa. Sitten meillä oli jazz-trion Iiro Rantalan ja Marzi Nymanin kanssa. Kaikenlaisia kokeiluja on ollut, joista jotkut on toiminut paremmin, jotkut huonommin.”
”Beatboxaamisella on soittimena paljon potentiaalia ja sitä voi tuoda tosi moneen ympäristöön.”
Zenger pyrkii koko ajan korkeammalle tasolle oman beatboxauksensa kanssa. Välillä harmittaa, kun liveyleisö antaa arvoa taikatempuille, ei musiikille.
”Kieltämättä vähän häiritsee, kun vedän keikalla monimutkaisia rytmejä, joista olen itse innoissani eikä ihmiset reagoi. Hassut äänet toimii kyllä.”
Puhtaimmillaan beatbox on täysin riisuttuna, ilman minkäänlaisia efektejä. Silloin on vaikea tehdä musiikkia, mutta wow-efektin kyllä saa aikaan. Vuosien varrella laitteet ovat kuitenkin kehittyneet ja niiden avulla pystytään viemään suulla tuotettua ääntä aivan uudelle tasolle. Kun puhutaan musiikista, tärkeintä ei ole tietenkään se, miten se tehdään, vaan miltä se kuulostaa.
”Jotkut haluaisi, ettei mitkään asiat muuttuisi millään tavalla, koska se ei ole aitoa tai jotain. Varmasti löytyy beatboxaajia, joiden mielestä efektejä ei pitäisi sotkea siihen hommaan tai että se vaatii räpin taustalle. Se on ihan sama siinä vaiheessa, kun joku tekee asiansa hyvin”, Zenger sanoo.
Efektien käyttöön voi tutustua esimerkiksi kahdesta allaolevasta videosta. Ensimmäisessä Tom Thum näyttää osaamistaan TEDxSydney-seminaarissa, ensin ilman efektejä, sitten niiden kanssa. Toisessa videossa Dub FX näyttää, millaista modernia ilmaisua saa aikaiseksi suulla, efekteillä ja luupeilla, selittämällä samalla, mistä hommassa on kyse.
Beatboxausta on viety lukuisiin eri suuntiin. Osa on yhdistänyt sitä erilaisiin musiikkityyleihin, toiset puolestaan käyttäneet sitä komiikan välineenä. Stand up -komiikkaa ja beatboxia ovat yhdistäneet taivasti esimerkiksi Beardy Man ja Reggie Watts.
Perinteisimmillään beatbox on räpin kanssa nautittuna. Erilaisten tekniikoiden hallinta on toissijaista tilanteessa, jossa tärkeintä on saada rytmi syntymään tyhjästä. Tähän kelpaa jokaisen suuvärkki.