"Minua hävettää oikeastaan kaikki. Kuvittelen usein, että juutun yliopiston avo-ovisiin hisseihin, kiilaudun väliin ja kaikki katsovat..."
Tumma, suurisilmäinen ja pitkäripsinen esikoiskirjailija Riikka Pulkkinen, 26 vuotta, istuu työpaikkansa Akateemisen kirjakaupan kahvilassa. Aitiopaikalla. Huomenna hänen kirjansa Raja ilmestyy kirjakaupan hyllylle. Työkaverit ovat huvittuneita, kun joukkoon on saatu kirjailija.
"Tämän haastattelun jälkeen minua hävettää, mitä tulin taas höpöttäneeksi tuntemattomalle ihmiselle. En osaa noudattaa sääntöä, että haastattelussa pitäisi puhua vain kolmesta asiasta. En osaa sensuroida itseäni."
Pulkkinen harmittelee, että tuli yhdessä haastattelussa puolihuolimattomasti liittäneeksi itsensä maailmankirjallisuuteen. Se on kuulemma hänen syksyn häpeätutkielmansa. Toisaalta samassa lauseessa hän tunnustaa yliopistollakin filosofiaa ja kirjallisuustiedettä opiskellessaan syyllistyvänsä kirjoituksissaan mahtipontisuuteen.
Oikeasti Pulkkisella ei ole mitään hävettävää. Helsingin Sanomien kritiikissa Rajaa kehuttiin poikkeuksellisen ansiokkaaksi debyytiksi. Päivää ennen kritiikin ilmestymistä Pulkkinen aavisteli saavansa murska-arvostelut.
Raja kertoo kahdesta naisesta: kirjallisuustieteen professori Anjasta, joka on luvannut tappaa Alzheimerin taudista kärsivän miehensä, ja lukiolaistyttö Marista, joka ajautuu suhteeseen naimisisissa olevan äidinkielenopettajansa Julianin kanssa.
"Moni varmaan miettii, olenko Mari. En. En usko, että olisin voinut kirjoittaa kirjaa, jos olisin ollut 30-vuotias mies, koska kaikki ajattelisivat, olenko kiinnostunut 16-vuotiaista."
Kirjan ensimmäiset henkilöt syntyivät jo kuusi vuotta sitten. Ne alkoivat puhua Riikan päässä. Anja ja Mari ensin. Mitään omaelämäkerrallista kirjassa ei ole.
"Vaikka tiedänkin, miltä Julianista tuntuu hänen rakastellessaan vaimoaan ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen."
Pulkkinen esittelee suloisesti käsivarsiaan todistaakseen, ettei viiltele itseään kuten Mari.
"Voin ymmärtää, miten viiltely helpottaa Maria."
Kirja olisi ehkä jäänyt ilmestymättä, jollei kirjailija Joel Haahtela olisi luettuaan Pulkkisen tekstejä kaksi vuotta sitten painokkaasti vaatinut tätä kirjoittamaan.
Viime syksynä Pulkkinen sitten lähetti kirjansa suuriin kustantamoihin.
Viikossa hän solmi kustannussopimuksen Gummeruksen kanssa.
Pulkkisen löysi muun muassa Reidar Palmgrenin skoutannut Otavasta Gummeruksen kustannuspäälliköksi siirtynyt Mikko Aarne.
Muut kustannusyhtiöt eivät ehtineet edes reagoida, ja Teokselta tuli kannustava hylkäyskirje, jossa todettiin että lupaaviakin käsikirjoituksia pitää rajata kustannusohjelman ulkopuolelle.
Senkin mainitseminen hävettää Pulkkista jälkeenpäin.
Vaikka Riikka Pulkkinen oli nuorena Edith Södergranin runoja matkiva runotyttö, ei hänen unelmansa ollut kirjailijan ura. Hänen piti tuoda Ateenasta Olympiakultaa.
"Tajusin sen vasta, kun katsoin 1 500 metriä televisiosta, etten ole tuolla enkä voita kultaa."
Juoksu-ura päättyi 18-vuotiaana ylikunto-ongelmiin. Parhaimmillaan 3 200 metriä kulki alle yhdentoista minuutin. Päämatkat olivat 800 ja 1 500 metriä. Harjoittelukilometrejä tuli 250 kuussa. Harjoittelun varmisti oululainen urheilulukio.
"Panikoiduin aina lähtöviivalla ja panikoidessani hölötän. Juttelin kanssakilpailijoilleni milloin kengistäni, milloin numerolapuista. Hei, miten sulla on tää lappu, kun mulla on näin. Varmaan luulivat, että se on jotain outoa strategiaa."
Arvatkaa nolottaako se Pulkkista?
Onneksi hänen vanhempansa ovat tyttärestään ylpeitä. Kirjallisuutta harrastavat lääkäri-äiti ja juristi-isä kärttivät kilvan keskimmäistä tytärtään kirjoittamaan lisää lukuja kirjaan, jotta he tietäisivät mitä hahmoille käy. Eikä seksikuvausten näyttäminenkään nolottanut Riikkaa.
"Mutta toinen mummoistani voi ehkä vähän kauhistella niitä."
Uusittu pääkirjasto avaa Pasilassa 4.9.
Raja, Akateeminen kirjakauppa 25,90 e (Riikka Pulkkinen on töissä Akateemisen kassoilla).
16 kommenttia
Kirjallisuuskriitikko
5.9.2006 10:25
Lukekaa Pulkkisen kirja. Sopii hyvin lukiolaisillekin. Tosi hyvä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
lukiolainen
30.10.2006 22:56
Juuri sain kirjan luettua. Istuin sohvalla ihan pölvästin näköisenä ja tuijotin vain seinää -herranjumala miten mahtava kirja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Masa__
23.11.2006 00:23
Riikka Pulkkinen on halpa huora, joka nai varattuja miehiä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
57v. lukija
28.12.2006 11:45
Olipa tunteita herättävä kirja.
Vastaa kommenttiinIhmettelen kuinka näin nuori nainen voi kirjoittaa Alzheimerintaudista juuri sillä tavalla kuinka se ilmenee. Omaisten ajatukset ovat juuri niin tosia kuin mitä tässä kirjassa Anja ajattelee.
Itse hoidan työkseni dementoituneita ihmisiä. Tämä voisi olla tuleville hoitajille ihan oppikirja tältä osin. Itse kirjoitin ne sivut muistiin, joissa oli hyvää kuvausta taudista.
Tämä kirja sisälsi tunteita, jotka säilyvät ihmisellä muistin kadotessa. Sanonkin aina, että ihmisen päästä on siivottu turha roju pois kun dementoituu. Että jotain hyvääkin. Ihminen on silloin aidoimmillaan. Ei ole enää esteitä pidättelemässä mielenliikkeitä.
Pidin kirjasta ja suosittelen muillekin tunnetyötä tekeville.
Vastaa kommenttiin
Eikö jo riitä v-usta puhuminen
7.1.2007 18:10
Olin niin NIIN odottanut intellektuaalisen nuoren naisen näkökulmaa maailman menoon ja PETYIN. Miten kukaan voi kirjoittaa täysin häiriintyneestä lukion opettajasta joka nai oppilastaan.Ehkä se ei mua niin haittais jos en näkisi miten taas hyväksytyn rajoja levitetään. Minunt iedossani on useampi lukiolainen joka on joko saanut lapsen, tai tehnyt abortin kun on nainut opettajaansa. Riikka, tyttö joka villtelee itseänsä on niin psyykkisesti sairas että siihen ei ihastu muut kuin pedofilit. Olis ehkä ollut parempi jos olisit jatkanut juoksemista ja lörpöttelyä siellä juoksuradalla, niin oltais annettu tilaa niille kirjailijoille joilla on jotain sanomistakin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
A.V.
7.1.2007 21:20
Tällä palastalla mennään aika pahasti rikosoikeuden puolelle. Eikö City-lehden moderaattoria huolestuta oma vastuu?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jorma TR.
14.1.2007 10:36
Ompa Riikka Pulkkinen kaunis nainen. Onko hän varattu??? ;)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hupsun kävelyn ministeri
18.1.2007 18:29
Moderaattorit, herätys!
Pulkkinen lienee varattu, ainakin taannoisessa haastattelussa hän sanoi odottavansa keväältä "poikaystävän koiran ulkoiluttamista" = )
"Raja" on erinomainen esikoisromaani, ja näyttääpä se tämän keskustelun perusteella ainakin herättäneen tunteita, vaikka kirjan kaikista teemoista ei olisi pidettykään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Aladdin79
27.1.2007 22:38
Moderaattoreilla yhtään kiinnostusta valvoa palstan sisältöä??
Riikalta hyvä esiinytminen Uutisvuodossa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vanha tuttu
27.1.2007 22:49
uutisvuodossa tunnistin tutun kasvon ja siinä se oli.vanha ihastukseni vuosien takaa.harjoiteltiin silloin yhdessä sitä kilpajuoksua.olin lätkässä mutten sitä uskaltanut tunnustaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
superfun
3.2.2007 21:33
Sietääkin nolottaa
Epäilykseni heräsivät heti kun keski-ikäinen äikänopettaja kehui kirjaa. Ihan arvasin mikä siinä niin hienoa on. Toiseksi sitä kehui tapaamani tyyppi jonka vartissa totesin joka asiassa ihan järkyttävän, en keksi sanaa, tyyppi joka tekee ja ihanilee kaikkea mitä 'kuuluu' , vaikkei tajua siitä kissanhäntääkään. Myös miespuolinen haaveilija. Tuo yksi kommentti huora ois kai aika ymmärrettävä kommentti. Ainakin siis hengeltään.
Mitä ihmeellistä siinä nyt on että 'tietää' jostain Alzheimerista yms. voihan niistä omaisten kärsimyksistä lukea joka aikakauslehdestä.
Vastaa kommenttiinJa kauneuskin on suhteellista.
Tuo kuva on kyllä retusoitu. Näin Riikan uutisvuodossa, en silloin nähnyt alku enkä tienny nimeä. Ihmettelin vaan että minkähän alan julkkis on. Tuntui kauhean epävarmalta, ei musta mikään erityinen kaunotar eikä nero. Mutta monille miehillehän ei tarvi olla kuin NUORI JA NÄTTI...
Vastaa kommenttiin
Eevertti Jäpäkyörä
4.2.2007 01:04
Sietäis kyllä superfunia nolottaa.
Vastaa kommenttiinEnsin korostat, että kauneus on suhteellista, sitten sanot, ettei hän ole mielestäsi erikoisen kaunotar, sitten taas hän onkin NÄTTI oikeen ISOLLA. Ja tuosta epävarmuudesta, minuakin varmasti jännittäisi kameran edessä. Sitä paitsi Riikkahan oli tosi symppis ja luonnollisella tavalla kaunis uutisvuodossa. Ei tämän yhden kirjailijan (suhteellinenkaan) kauneus ole sinulta millään tavalla pois.
Vastaa kommenttiin
Ykkösfani
16.3.2007 16:07
Riikan kirjassa on parhaimmillaan niin hienoja lauseita, ettei sen kaltaisia löydä juuri mistään muusta kirjasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
anonym234
29.6.2007 00:59
kyl se riikka on varattu :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ei uponnut
14.9.2008 19:59
Olinkohan ainoa, joka ei pitänyt Rajasta? Mielestäni kirja oli niin täynnä kliseitä ja epäuskottavuuksia, että päästä heitti. Erityisesti Marin ja opettajan seksikohtaukset olivat niin korneja että jäin suu auki ihmettelemään, kuinka kukaan paitsi 15-vuotias fantasioiva teini voi keksiä tuollaista - anteeksi sanavalinta - paskaa. Pikkutytön kuvaus oli myös harvinaisen epäuskottavaa. Esikoiskirjaan ei välttämättä kannata änkeä aivan näin paljon aineksia, 400-sivua on jo aivan liikaa, kun kyseessä ei kuitenkaan ole mikään eeppinen teos, vaan lähinnä nuortenkirjahyllyn teoksia muistuttava höttö.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
finsa
2.3.2012 16:02
En ole lukenut esikoisteosta. Mutta toisen teoksen, Totta, luin juuri äsken. Aivan loistava kirja. Tämä Pulkkinen tuntuu hieman kuin itseltäni. Siis kirjoitukseltaan. Tämä tyttönen kyllä osaa seurata ihmisiä ja eläytyä ihmisten tarinoihin. Pitäisi lukea esikoisteos, vaikka tuntuukin että tuskin se niin hyvä voi olla kuin Totta! Se nimittäin oli pitkästä aikaa niin hyvä kirja -ja vieläpä suomalainen!
Ihme kateellista sakkia cityssä.. Naurettavaa. Kadehtia kirjailijan ulkonäköä? Heh heh. Ja uskon jo Totta lukeneena että nuo kommentit alzheimerista varmaan pitävät paikkaansa. Ja ihmiset, jotka eivät ikinä omaa sellaista kuuntelijan ja eläytyjän kykyä, niin eivät voi ymmärtää näitä teoksia. Kuten "jos hän on lukenut alzheimeristä, mitä ihmeellistä siinä on?" ei lukemalla taudista voi tietää yhtään mitään. Hankkikaa elämä älkääkä kadehtiko, oh god. Ei varmaan puoliakaan teistä ole lukenut kirjoja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin