Kuningas alkoholi

Tilastosuomalainen juo 8,8 litraa alkoholia vuodessa. Tosin tilastosuomalainen on vain tilastosuomalainen, joka on olemassa ainoastaan tilastokeskuksen katalogeissa. Tosiasiassa alkoholi on kuin raha; toisille ihmisille se kasautuu, toiset saavat sitä kohtuullisesti, jotkut eivät tippaakaan.

"Tällä hetkellä raittiita on Suomessa työikäisistä noin kymmenen prosenttia. Se on niin pieni osuus, etten usko sen enää pienentyvän", kertoo tutkimusprofessori Jussi Simpura STAKESista.

Yksi syy kulutuksen kasvuun on nousukausi, koska alkoholin ja tupakan käyttö vähenevät lama-aikaan. Nousukaudella painetaan ravintoloissa taas toden teolla hanaa. Viime vuosi oli ennätysvuosi alkoholin kulutuksen historiassa.

Koska Suomi kuuluu EU:hun, alkoholin hinta alenee ennemmin tai myöhemmin. Se lisää entisestään kulutusta.

"Kun keskiolut vapautettiin kauppoihin, kulutus kasvoi. Missään maailmalla ei ole käynyt niin, että alkoholin hinnan aleneminen ei olisi lisännyt kulutusta."

Jos alkoholijuomien hintaa laskettaisiin 50 prosenttia, se lisäisi Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan kulutusta reilulla kymmenellä prosentilla.

Kulutuksen kasvun myötä kasvaa myös alkoholistien ja riskikuluttajien ryhmä. Se tietää kustannuksia yhteiskunnalle. Tällä hetkellä maan reilut 300 000 riskikäyttäjää ja alkoholistia aiheuttaa noin 20 miljardin markan suorat ja epäsuorat kustannukset. Epäsuoriin kustannuksiin lasketaan muunmuassa arvioidut tulonmenetykset ja menetetyn elämän arvo. Vuosittain Suomessa kuolee alkoholiin noin 2500 ihmistä.

Mutta alkoholihan on valtiolle rahasampo. Totta ja ei. Vuonna 1997 valtio sai alkoholiverosta 7 miljardia markkaa tuloja. Viinanjuonti maksaa siis Suomelle vuodessa yli 10 miljardia markkaa, jos ei oteta huomioon alkoholikulutuksen työllistävää vaikutusta esimerkiksi ravintoloissa.

Raitis

Ei juo lainkaan viinaa.
Suomessa on noin 300 000 raitista.

Esko Reinonpoika Alanko, 46 v.
Liikemies

"Minusta tuli 28-vuotiaana absolutisti. Pääsyy oli oikeastaan se, että seuraavana päivänä alkoholin nauttimisesta, yhdenkin nelosoluen jälkeen, minua oksetti ja minulla oli hirveä päänsärky."

Esko oli aikaisemmin juonut kuten normaali suomalainen mies. Siksi linjanmuutos ihmetytti ystäviä ja tuttavia.

"Jotkut jättäytyivät seurastani pois. Toiset kyselivät, olinko tullut uskoon, kärsinyt alkoholiongelmasta tai alkanut leikkiä parempaa kuin muut."

Esko ei ole kuitenkaan hylännyt vanhoja ystäviään, tuttaviaan, eikä ravintoloita.

"Lähden juhlista aina yhdentoista-kahdentoista tienoissa. Siinä vaiheessa ihmiset alkavat olla jo niin sekaisin, että jauhavat paskaa tai tulevat aggressiiviseksi."
Alkoholia hänellä ei ole juuri ikävä.

"Ehkä olisi kiva juoda viiniä ruoan kanssa tai nautiskella sitä illalla vaimon kanssa, mutta muuten en alkoholia kaipaa."

Hullu kuulemma selviää hyvin ilman viinaakin.

10 vuoden päästä :
sosiaalinen elämä:
Muotoutuu erilaiseksi kuin juovien. Raitis ihminen etsii kaltaistaan seuraa tai muita harrasteita, eikä juuri liiku ulkona. Voi joidenkin mielestä olla kaikesta "ulkona", koska ei koskaan liiku firman/opiskelukavereiden ryyppyporukassa. Pärjää työssä todennäköisesti hyvin, koska ei kärsi kankkuspäivistä.

20 vuoden päästä :
sosiaalinen elämä:
Perhe, työ ja harrastukset ovat todennäköisesti tärkeitä.

30 vuoden päästä:
terveys:
Vastoin yleisiä ennakkoluuloja, kukaan tuskin kuolee juomattomuuden vuoksi sydän- ja verisuonitauteihin. Ei siis voida varmuudella sanoa, että sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa, jos ei juo alkoholia. Tutkimukset ovat hyvin ristiriitaisia. Sydän- ja verisuonitaudit pystyy estämään syömällä oikein. Raitis saattaa kuitenkin altistua kohtuukäyttäjää todennäköisemmin Alzheimerin taudille, sappikiville, tromboottiselle aivohalvaukselle, sepelvaltimotaudille, luukadolle ja sokeritaudille.

Alkoholisti

Nauttii alkoholia yli riskikulutuksen rajojen niin paljon, että elämä tavoin tai toisin pyörii täysin alkoholin tai siitä aiheutuvien ongelmien ympärillä.
Suomessa on 10 000-15 000 "puliukkoa" sekä 50-70 000 ihmistä, jotka tarvitsevat päihdehuollon erikoispalveluja.

Jussi, 41 v. Siivousalan yrittäjä

"Isäni oli juoppo. Ensimmäisen humalani join 7-vuotiaana. Setäni juotti minut pakolla känniin."
Sen jälkeen Jussi vihasi viinaa monta vuotta. Suhde alkoholiin säilyi aikuisikään kohtuullisen normaalina. Jussi perusti oman yrityksen, pisti tyttöystävänsä kanssa hynttyyt yhteen ja sai kolme lasta. Hän oli raivoraitis kolme ja puoli vuotta.

"Kaikki alkoi siitä, kun perheessä oli ongelmia. Mä olen todella herkkä, heikko ja haavoittuvainen ja mulla on vaikeuksia ihmissuhteissa, siksi mä juon. Mulle selvisi, että monivuotinen avovaimoni oli vain käyttänyt mua hyväkseen ja mä puukotin mun vaimoa kuusi kertaa vatsaan. Jouduin siitä vankilaankin kahdeksi vuodeksi. Mä rakastan mun entistä vaimoa yhä ja juon sen vuoksi."

Jussi juo päivässä 9 litraa keskiolutta. Urakka alkaa joka aamu kello seitsemän huoltoaseman baarissa. Loppupäiväksi Jussi ostaa kaljaa kotiin, mutta käy iltapäivällä noutamassa lisää. Hänellä menee kuukaudessa rahaa alkoholiin 20 000 markkaa.

Hänellä on oma yritys, jota hoitaa kotoaan.

"En uskalla tehdä mitään, en edes vastata puhelimeen, ellen ole vähän ottanut. Mulle tulee arka ja pelokas olo ilman viinaa. En pysty tekemään edes töitä."

Jussi on käynyt alkoholiongelmansa vuoksi katkaisuhoidossa, Järvenpään sosiaalisairaalassa ja A-klinikalla.
"Mä olen tippunut muutaman kerran rappusilta alas. Mulla on jatkuvia selkäsärkyjä, aamupahoinvointia ja ripulia. Mua pelottaa, että mä kuolen tähän. Olen vetänyt muutaman kerran ranteet auki."

10 vuoden päästä
terveys:
Alkoholistilla saatetaan löytää haimatulehdus ja merkkejä maksavauriosta. Pikkuaivoihin, jossa ohjataan liikkumista, saattaa tulla vaurioita. Pikkuaivojen vaurioituessa ihmisen liikkuminen vaikeutuu, siksi alkoholistien kävely on kömpelöä. Kävely palautuu normaaliksi, jos alkoholisti raitistuu pysyvästi. Jotkut alkoholistit saavat aivovamman tapaturman seurauksena. Koska alkoholistin kaikki rahat menevät viinaan, ei rahaa ruokaan juuri jää. Puutteellinen ravinto edistää erilaisia alkoholisairauksia, elinvaurioita ja myös muita sairauksia. Ns. elintasojuopot taas pöhöttyvät, turpoavat ja lihoavat ja heillä terveyshaittojen ilmeneminen on hitaampaa.
sosiaalinen elämä:
Alkoholistilla voi aivan hyvin olla perhe ja työpaikka. Usein alkoholisti myrkyttää kuitenkin perhe-elämän ja työyhteisön. Alkoholistin työt kaatuvat työkavereiden niskaan, jotka pyrkivät suojelemaan alkoholistia kaikin tavoin.

20 vuoden päästä
terveys:
Alkoholisti saattaa olla jo kuollut. Vuosittain alkoholiin kuolee 2500 suomalaista (yhtä paljon kuin ihmisiä kuolee vuosittain tapaturmiin), näistä 80 prosenttia on miehiä. Alkoholistilla on ns. juomarin sydän, joka kohonneen verenpaineen vuoksi on laajentunut. Juomarin sydän ei kykenee reagoimaan fyysiseen rasitukseeen kuten normaali sydän. Toisin sanoen alkoholisti hengästyy helpommin kuin tavallinen ihminen. Puolella alkoholisteista tavataan maksakirroosi. Myös alkoholistin hormonitoiminta muuttuu; miehet tuottavat vähemmän mieshormonia ja heille kasvaa rinnat, naisella hormonihäiriöt aiheuttavat kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai niiden poisjääntiä.

sosiaalinen elämä:
Kaikki rahat menevät alkoholiin.

30 vuoden päästä
terveys:
Mikäli alkoholisti ei ole kuollut, hän on saanut varmuudella jo joitain edellä lueteltuja terveyshaittoja. Kaikki alkoholisti eivät kuitenkaan suinkaan kuole alkoholiin.

Kohtuukäyttäjä

Nauttii absoluuttista alkoholia alle (miehet/naiset) 280/190 grammaa
viikossa, muttei enempää kuin 80/60 grammaa kerralla.

Paulina Rosvall, 35 v. myyntisihteeri
"Juon kuukaudessa noin kuusi lasia viiniä. Joskus saatan juoda kolmekin lasia kerralla, mutta en sen enempää."

Kerran vuodessa saattaa Paulinallekin käydä vahinko. Viime vappuna hän oli humalassa.

"Humalajuhlat päättyvät yleensä tappeluun ja kyyneliin. Ei minusta ole kivaa olla humalassa. Yhdestä lasista viiniä tulen puheliaaksi ja olen yhtä energinen kuin yleensä, mutta kaksi lasia saattaa jo laskea mielialaani. Kuuntelen tarkkaan kehoani."

Kohtuukäyttäminen on jatkunut kymmenen vuotta. Sitä ennen hän juhli kuten keskiarvonuori. Siis paljon. Kohtuukäyttäminen ei ole kuitenkaan estänyt Paulinaa viettämästä sosiaalista elämää baareissa.

"Minusta baarissa on kiva käydä. Tunnelma on hyvä ja alkoholista voi nauttia. Lähden siinä vaiheessa, kun muut alkavat olla eri planeetalta kuin minä."

Jotkut haluaisivat, että Paulinakin joisi kännit.

"Moni kommentoi, että ´et sä voi nyt relaa` tai jotain vastaavaa. Niiden mielestä se, että ei juo itseään humalaan, on nipouden merkki."

10 vuoden päästä
terveys:
Onnettomuusriski saattaa kasvaa pienistäkin määristä.

a: Koska käyttäjä ei ole tottunut juomaan paljon alkoholia, eivätkä aivot ole tottuneet alkoholiin, hän tulee helposti humalaan.

b: Koska käyttäjä ei ole ollut useasti humalassa, hän ei ole oppinut toimimaan humalassa. On todistettu, että humalassa harjoittelemalla oppii suoriutumaan tehtävistä alkoholin vaikutuksen alaisena jatkuvasti paremmin. Useasti humalassa olevat selviävät tehtävistä paremmin kuin harvoin tai silloin tällöin humalassa olevat.

c: Alkoholi poistuu kohtuukäyttäjän maksasta hitaammin kuin alkoholisteilla. Eli sama määrä alkoholia vaikuttaa kohtuukäyttäjässä kauemmin kuin riskikäyttäjässä tai alkoholistissa. Alkoholin palamisnopeus saattaa alkoholistilla olla 100 prosenttia nopeampi kuin keskitienkulkijalla.

sosiaalinen elämä: Voi nauttia juovien seurasta ja kutsuista. Tosin sosiaalinen paine juoda perseet on melko suuri. Ujojen ihmisten on helpompi tutustua toisiin muutaman drinkin jälkeen ja jännittäjällä saattaa seksikin sujua paremmin. Töissä ja kotona ei ainakaan alkoholi aiheuta eripuraa. Pieni alkoholimäärä rentouttaa kivasti työpäivän jälkeen.

30 vuoden päästä
terveys:
Kohtuullinen alkoholin käyttö saattaa vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä aiheuttamatta muita terveyshaittoja. Asiaa ei ole kuitenkaan kyetty aukottomasti todistamaan. Yleisesti alkoholin käyttö lisää aivoveritulpan, syövän, maksakirroosin ja onnettomuuden riskiä. Kohtuullinen alkoholin käyttö taas suojaa sepelvaltimotaudeilta, tromboottiselta aivohalvaukselta, sappikiviltä, sokeritaudilta ja Alzheimerin taudilta. Kohtuullisesti alkoholia käyttävien kuolleisuus on noin 10-20 prosenttia pienempi kuin täysin raittiiden.

Riskikuluttaja

Nauttii alkoholia enemmän kuin 280/190 grammaa viikossa tai enemmän kuin 80/60 grammaa kerralla. Suomessa on 200 000 -250 000 riskikuluttajaa.

Ari Tanskanen, 37 v. tietoliikenneasiantuntija

"Juon vähintään kaksi kertaa viikossa itseni humalaan."

Se tarkoittaa noin 10-20 tuoppia. Ensimmäisen kerran Ari maistoi alkoholia 10-vuotiaana. Hän löysi naapurin lasten kanssa pihaltaan pullon. Lapset joivat sen yhdessä ja tulivat humalaan. Toisen kerran Ari yritti 15-vuotiaana. Nykyisille tavoilleen hän oppi 25-vuotiaana.

"Vanhemmat ja jotkut ystävät ovat huomauttaneet mulle mun alkoholin käytöstä. Mä juon kuitenkin ihan normaalisti. Mun mielestä alkoholiongelmaa ei voi määritellä määrissä, vaan siten, että ei enää kykene hallitsemaan, milloin juo ja miten juo."

Arin ei ole pakko juoda viinaa, mutta juominen on hänen mielestään kivaa. Harrasteen ansiosta hänelle on kertynyt suuri määrä erilaisia hyvän päivän tuttuja. Kännissä Ari on aina iloinen. Tosin pelkkää hyvää viinakaan ei ole aiheuttanut.
"Olen saanut muutaman kerran turpaani ja kaatunut. Kylkiluita on mennyt poikki. Kankkuspäivänä olen ollut töistä pois tai jos olen mennyt töihin kankkusessa, eivät hommat ole aina hoituneet."

10 vuoden päästä
sosiaalinen elämä:
Jatkuva humalajuominen johtaa väistämättä koheltamiseen. Humalassa tulee helposti haukuttua pomo, petetyksi kumppania, jouduttua tappeluun. Vaikka viina ei sinänsä lisää aggressiivisuutta, se poistaa estoja sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat pitäneet aggressiiviset tunteensa selvänä kurissa. Humalassa töppäily voi aiheuttaa myös lisää juomista: pettää humalassa "vahingossa" vaimoaan/miestään - vaimo/mies jättää - juo lisää - menettää työpaikan - juo lisää....Lisäksi iskeminen ei ole umpihumalassa enää kovin helppoa ja vaikka halut ovat kovat, ei seksikään tunnu upealta. Miehiä runsas riskijuominen saattaa yhdistää. Meidän jengin kohellukset humalassa -kertomukset saattavat liittää miehiä yhteen ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Riskikäyttäjä välttyy myös oudon linnun leimalta.
20 vuoden päästä
terveys:
Tutkija Kalervo Kiianmaan mukaan moni riskikuluttaja -ryhmästä on 20 vuoden runsaan juomisen jälkeen jo alkoholisoitunut ja siirtynyt seuraavaan ryhmään. Prosenttimääriä eivät suomalaistutkijat osaa arvioida. Kaikki alkoholinjuojat eivät suinkaan saa alkoholin aiheuttamia kaikkia haittoja, mutta jos haittoja on tulossa, 20 vuoden riskijuomisen jälkeen ne alkavat jo näkyä. Riskijuojalla esiintyy koheltamisesta aiheutuneita arpia ja luunmurtumia, korkeaa verenpainetta ja maksa-arvoissa on pysyviä muutoksia. Aivoissa muutokset eivät välttämättä vielä näy, aivojen kudosvaurioita on löydetty vasta alkoholisteilla.
sosiaalinen elämä: Esimies on jo huomannut runsaan alkoholinkäytön. Vaikkei henkilö olisikaan töistä päiviä pois, hän tulee töihin viinalta haisevana. Krapulapäivät alentavat työtehoa ja huonontavat keskittymiskykyä. Joku läheinen on ehkä ottanut jo alkoholinkäytön puheeksi. Jos viina kuitenkin maistuu, ei juomiselle ainakaan tule lähivuosiin loppua.

30 vuoden päästä
terveys:
Moni on siirtynyt alkoholistiryhmään tai kuollut. Runsaasti alkoholia juovien kuolleisuus on 50-100 prosenttia kohtuukäyttäjiä suurempi.

Kenestä tulee juoppo?

Päihteiden väärinkäyttöä edesauttavat seuraavat osatekijät.

1. Psyykkinen tasapainottomuus
Päihteitä väärinkäyttävillä ihmisillä on havaittu kyvyttömyys ylläpitää omaa psyykkistä tasapainoa. Puutteita saattaa olla myös kyvyssä huolehtia itsestä, minän kehityksessä ja itsetunnossa. Lisäksi päihteitä väärinkäyttävältä ihmiseltä puuttuvat rakenteet, joilla ylläpidetään psyykkistä tasapainoa voimakkaiden affektien aktivoituessa ts. päihderiippuvainen ihminen ei kestä, eikä kykene hallitsemaan tunnekuohuja ja yrittää palautua normaalitilaan juomalla alkoholia.

2. Alkoholistiperimä
Alkoholistien lähisukulaisista tulee helpommin alkoholisteja kuin ihmisistä keskimäärin. Geenit vaikuttavat taipumukseen alkoholisoitua. Alkoholille altistavia geenejä on kuitenkin lukuisia, eikä niistä tärkeimpiä ja niissä olevia mahdollisia geenimuunnoksia ole kyetty toistaiseksi paikallistamaan.

Alkoholisti-isien pojista tulee todennäköisemmin alkoholisteja kuin ei-alkoholistien pojista. Tyttöjen alkoholisoitumiseen ei vaikuta isän alkoholismi, mutta äidin sitäkin enemmän. äidin alkoholismi myötävaikutti poikienkin alkoholisoitumiseen enemmän kuin isän.

Alkoholismille alttiilla tavataan perimässä seuraavanlaisia poikkeamia:

a. Verihiutaleiden alhainen MAO-aktiivisuus
Ominaisuus on periytyvä ja sitä tavataan alkoholisteissa useammin kuin muissa ihmisissä. Alhainen Mao-aktiivisuus saattaa myös myötävaikuttaa impulsiivis-aggressiivisen persoonallisuuden kehittymiseen. Matalan Mao-aktiivisuuden arvellaan heijastelevan alhaista serotoniinituotantoa.

b. Verihiutaleiden alhainen AC-aktiivisuus
Tavataan alkoholisteilla, jotka ovat olleet juomatta useitakin vuosia.

c. Poikkeamat aivosähkökäyrissä
Alkoholistien ja heidän poikiensa EEG sisältää tavallista enemmän nopeaa alfa- ja beeta-aktiivisuutta.

d. Kyky sietää alkoholia
Alkoholistit ja heidän jälkeläisensä sietävät tutkimusten mukaan enemmän alkoholia jo syntyjään kuin ihmiset, jotka eivät ole alkoholisteja ja joilla ei ole suvussa alkoholisteja. Ihmiset, joilla on korkeampi alkoholin sietokyky alkoholisoituvat kolme kertaa todennäköisemmin kuin ihmiset, jotka sietävät alkoholia normaalisti.

3. Sosiaalinen perimä
Eli ympäristö. Matalien sosiaaliluokkien lähiöissä on paremmat kasvualustat alkoholismille, koska siellä myös käytetään runsaasti alkoholia. Ei kuitenkaan välttämättä tarkoita: elää ja kuolla Myllypurossa.

Lähde: Kalervo Kiianmaa, fil tri, Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori, alkoholitutkimuksen johtaja.
Jussi Simpura, STAKESin tutkimusprofessori.
Päihdelääketiede (Duodecim)
Alkoholijuomien hintatason alenemisen yhteiskunnalliset vaikutukset (Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja)
Päihdetilastollinen vuosikirja 1998