Ristorante Vespa

Bensowin talossa, Esplanadin reunalla sijaitsevassa Vespassa käynti on monen vuoden tauon jälkeen virkistävä kokemus. Kolmessa kerroksessa operoiva kompleksi tarjoaa italialaisia herkkuja vähän joka makuun ja lompakolle. Katutasossa sijaitsee baari ja deli, kellarissa määräalennuksia tarjoava trattoria ja toisessa kerroksessa puistonäkymällä varustettu à la carte –ravintola. Päätämme aloittaa suoraan huipulta.

Vespan keittiömestarin Raf-faele Salvatoren lista saa veden kielelle jo ensisilmäykseltä. Tarjolla on peri-italialaiseen tapaan antipasti-primi-secondi-dolci-vaihtoehtojen lisäksi myös pitsoja, jotka näyttävät ainakin naapuripöydän nuorille miehille maistuvan. Viinilista on kerrassaan erinomainen, ainakin näin toskanalaisiin viineihin mieltyneelle. Pullo Brunelloa irtoaa 72 eurolla, ja 90 pistettä Wine Spectatorilta saanut Chianti Classico taas 49 eurolla.

Seuralaiseni tilaa pienen empimisen jälkeen alkuun tryffelillä maustettua maa-artisokkacappuccinoa (8,90 e) ja jatkoksi saltimbocca alla romanan – vasikanfileetä parmankinkun, salvian ja valkoviinin kera (20,50 e). Itse taas valitsen gorgonzola-salsicciavoilla ja valkosipulilla gratinoituja etanoita (11,90 e) sekä yön yli haudutettua karitsanpotkaa punaviinikastikkeessa (23,40 e). Molempien alkupalat ovat melko maukkaita, mutta pääruuat jättävät toivomisen varaa. Perunat ovat melko mauttomia, ja minun on vaikea uskoa, että karitsani olisi todellakin viihtynyt uunissa koko yötä. 

Annokset ovat sen verran tuhteja, että päätämme jakaa jälkiruuan. Tarjoilijan suosittelemassa valkosuklaa-vadelmalasagnessa on todellakin käytetty oikeita lasagnelevyjä, mikä ei valitettavasti toimi käytännössä niin hyvin kuin suunnitelmatasolla. Hammastuntuma on niljakas.

Kokonaisuutena Vespa kuitenkin toimii mainiosti. Palvelu on ystävällistä eikä loppulasku 140 euroa kahdelta ole tästä keikasta kohtuuton pyyntö.

Kiitämme

• viinilistaa
• palvelua

Moitimme

• katteetonta kikkailua