Aniara

Jaa’a! Vaalit ja jääkiekon (ei siis lätkän) MM-kisat on ohi, aiheet käsitelty ja jotain uutta olisi äkkiä saatava median myllyyn pureksittavaksi ja rahvaan hämmästeltäväksi.

Kauan sitten on jo märehditty loppuun VR, Finnair, Aulis ja Räty ja muut kohut.

Millä nyt houkutella laumaa?

Ja kuinka ollakaan, kaitselmus tuo yhden hairahtaneen lampaansa tarjottimella, ei vain päätä vaan koko syntisen miesparan.

Tuo miesrukka oli lihanhimossaan lähetellyt vonkaviestejä nettituttavilleen, ja tietysti nämä siwiät nutturapäät olivat (tätä en tiedä varmasti, joten pardon, jos olen väärässä) vuotaneet viestit medialle.

Ja media kiittää, suorastaan hurraa tyhjiön odottamattomasta täyttämisestä.

Että mies on vongannut seksiä, eikös ole hirvittävän kauheaa, sitä syntistä iljettävää seksiä. Kuinka mies voi sellaista edes ajatella.

Ja näin on kirjoitettu, yksikään media ei jätä tilaisuutta käyttämättä. Muun muassa salilla treenien ohella kuului (mutta ei häirinnyt) Radio Cityn juontajan hekumallinen asialla mässäily, ”entinen kristillinen irstauden tiellä” (ei oikea sanamuoto, mutta henki) ja muut mediat myös jokaisessa uutislähetyksessään: ”ministeriposti ohi suun”.

Joopa joo, jos suomalaisia miehiä alettaisiin joskus tehdyn tyylittömän ja harkitsemattoman vonkaamisen johdosta karsia, kuinka monta meistä jäisi jäljelle.

Taas kerran: Ken meistä on synnitön, …

Heti hallitustunnustelijan julkaistua hallitusneuvotteluun osallistuvat puolueet, alkoi ulos liputettujen leiristä kitkerä kommentointi.

Vihreät ehätti luonnehtimaan kolmea suurimman eduskuntapuolueen muodostamaa koalitiota hävinneiden hallitukseksi.

Oi kuinka katkeruus suorastaan tirisee lausumasta. Kuinka kolme suurinta eduskuntapuoluetta voisivat olla häviäjiä, kun Vihreät itse saavuttivat vasta viidennen sijan näissä kisoissa.

Kepu, Persut ja Kokkarit sen sijaan seisoivat podiumilla, minne Vihreillä on vielä pitkä matka. Podiumille pääsy edellyttäisi kansanedustajamäärän reilusti yli kaksinkertaistamista, viidestätoista edustajasta on pitkä matka (22 edustajaa, eli edustajamäärän tulisi lisääntyä lähes 150%:lla) Kokkareiden podiumin kolmannelle pallille ja siinä on välissä vielä neljännellä sijalla Demarit 34 edustajallaan.

No, eivät ne Vihreät ainoita olleet, joiden katkeruus ei olisi purkautunut rimanalituksena julki. Tarja Filatov ja Maarit Feldt-Ranta twiittasivat vahvan mielleyhtymän aiheuttavan SSS-tviitin, ei liene aivan ilman yhteyttä tänään, etenkin naapurissa, vietettävään Voiton päivään.

Väistämättä mieleen tulee Aisopoksen satu ”Kettu ja pihlajanmarjat” sekä edesmenneen valtiomiehen Johannes Virolaisen, aikoinaan lausuma ”Kansa on puhunut, pulinat pois". Molemmat viisaudet opettavat meitä asennoitumaan tappion kohtaamiseen.

Asiaansa, oli se sitten mikä hyvänsä, uskova poliitikko, ei tappion hetkellä alennu halpamaisuuksiin vaan jos tahtoa ja kanttia riittää, yhä tarmokkaammin ajaa asiaansa oman näkemyksensä mukaan eteenpäin, muiden kintuille kuseksimatta.

Hallitustunnustelija Sipilä ilmoitti eilisiltana, että suurella panostuksella yritetty Yhteiskuntasopimus ei onnistu.

”Pessimisti ei pety” oli Sipilä jo aiemmin lausunut, eikä liene kenellekään kovin suuri yllätys, että sopimusta ei syntynyt.

Kenen syy ja kuka hyötyy, on sitten hieman hankalampi kysymys. Työntekijöitä edustavat työmarkkinajärjestöt sekä Demarit ovat julistaneet, että työolojen ja ehtojen tuleva huononeminen olisi heidän osaltaan ollut suurin syy.

Näin voipi hyvinkin olla, mutta sopimuksen kaatumisen seuraukset, eivät liene työntekijäpuolelle yhtään vähäisempiä. Eikä työnantajapuolikaan juuri hurraata huuda.

Miksi siis ei?

Ilmeisesti valtakunnan tilanne ei olekaan niin huono, eikä velkaantuminen niin vakavaa, että moiseen sopimukseen kannattaisi ryhtyä.

Mieluummin kestetään usean miljardin menoleikkaukset ja etuuksien karsimiset ylhäältä annettuina. Mediassa on jo väläytelty jopa 6 – 10 mrd:n €:n leikkausten tarvetta.
Valtakunta joutuu näillä näkymin nielemään todellisen matokuurin, eikä tämä lääke maistu hyvältä, pikemminkin oksettavan katkeralta.

Puolisen tunnin kuluttua hallitustunnustelija Sipilä ilmoittaa ketkä varsinaisesta hallitusohjelmasta neuvottelevat ja sitten lopulta tuon ”katkeron” kansalaisille syöttävät.

Silloin on myöhäistä haikailla Yhteiskuntasopimuksen perään, vaan lääke on kokonaan nieltävä ja saatava myös pysymään sisällä.

Hallitusneuvottelut ovat kiihkeimmillään ja temppelinharjalle kuninkaantekijöiksi ovat nousseet Persut.

Mutta ei ilman (jälleen) uutispalstoille noussutta ”kohua”.

Ovat ryhtyneet vaatimaan, sellaisia, joista ei aiemmin ole ollut puhetta tai sovittu.

No, nyttemmin on sitten päästy sopuun hallitustunnustelijan ja Persupäällikön kesken.

Palatkaamme kuitenkin tapahtuneeseen. Persuilta kysyttiin heidän hallitusohjelmakysymyksiään ja he vastasivat omien tavoitteittensa mukaisesti, tinkimättä mm. maahanmuuton rajoituskannoistaan tms..

Tätä pidetiin suurena kummastuksen aiheena!

Aiheellista kysyä, ketä tässä pitäisi hämmästellä, Persuja vai hämmästelijöitä.

Persujen tyyliin sopii hyvin, että kun kysytään, niin vastataan ja hölmöähän se olisi jos vastauksessa heti tinkisi tavoitteistaan. Persut ovat jo kahdesti osoittaneet omaavansa laajan kansalaismandaatin, mitä usea puolue enemmän tai vähemmän julkisesti kadehtii.

Se pelaa, jolla on pelivaraa, tyhmäähän olisi heittää ”hyvä käsi” haaskuun.

Jotkut voivat jopa muistaa Persupäällikön ennen vaaleja uhonneen Persujen nousevan pääministeripuolueeksi.
Vaalitulosten valossa ei aivan päätön ajatus. Kepun olisi saatava Persut vaikka väkisin hallitukseen, mutta jos nämä ajavat vaatimuksillaan hallitustavoitteen karille, kuka on seuraavaksi suurimman puolueen edustajana tunnustelijavuorossa.

Persupäällikkö itse!