Kulttuuriinmenevät blogistit yhdistävät voimansa – seuraa kulttuuripuhetta ja suoraa huutoa! Lue tästä Extempore Kulttuuriblogeissa julkaisut taiteilijahaastattelut.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on klassinen.
Suomalainen barokkiorkesteri tarjoaa torstaina 21.5. suurta kauneutta klassisen musiikin ja proosarunouden liiton muodossa. Maria Magdaleena eli Pelastus on belgialais-ranskalaisen kirjailijan Marguerite Yourcenarin huumaava proosaruno. Tekstin lukee teoksen suomentaja, näyttelijä Jussi Lehtonen.
Millä viidellä sanalla kuvailisit itseäsi?
iik ilmielävä ihminen isolla iillä
Mikä sinua viehättää tässä tekstissä? Miten pystyt samaistumaan eri hahmojen, vaikkapa Maria Magdaleenan elämään?
Monitasoinen ihmiskuva ja kielen tenho. Tää on pitkä tarina, kun olen oleillut tekstin kanssa jo vuosia, ensin suomentaen ja nyt esiintyen. Olen tehnyt ja opettanut näitä hommia iät ja ajat. Olen siis syvällä tässä savessa jo valmiiksi!
Kenen kannattaa erityisesti tulla kuuntelemaan Pelastus?
Jos Bach sytyttää ja uudelleen tulkinta Raamatun syntisen naisen tarinasta, kannattaa tulla hyppien keikkuen. Avoimin mielin ja aistit auki kantsii kenen tahansa tulla!
Kuva: Hanna Westerberg
Mitä sinulla on työn alla?
Teen esitystä Kiasmaan yhdessä vapautuvien vankien kanssa.
Pelastuksen teksteissä Yourcenar käyttää yhdeksää eri myyttistä ja historiallista henkilöä. Tarinat kertovat epätoivoisesta rakkaudesta ja niitä yhdistää toisiinsa tietty rakkauskäsitys sekä sukupuolirooleilla leikkiminen. Suomalaisen barokkiorkesterin melodraamassa Marguerite Yourcenarin lumoava ja raaka tarina Maria Magdaleenasta saa tuekseen J. S. Bachin yhtä lailla Jeesuksen elämän vaiheita seuraavat teokset sekä uuden tätä kokonaisuutta varten sävelletyn musiikin. Katso lisää ja hanki paikkasi Suomalaisen barokkiorkesterin sivuilta.
Kansallisbaletin tanssijat ovat päässeet nyt siivilleen esittelemään omia koreografioitaan. Seitsemästä eri koreografiasta koostuva Dance ON -esityskokonaisuus antaa mahdollisuuden nähdä uutta ilmaisua virtuoosimaisten tanssijoiden esittämänä. Haastattelimme ballerina Emmi Pennasta, joka on tehnyt koreografian Dance ON:n avaavaan Squares and Circles -teokseen.
Milloin sinulle selvisi, että haluat balettitanssijaksi? Onko sinulla innoittajia tai esikuvia?
Tiesin aina haluavani esiintyjäksi, mutta viisivuotiaana päätin isoisoäitini ehdotuksesta, että minusta tulisi nimenomaan ballerina. Kun yhdeksänvuotiaana pääsin ammattiin tähtäävään balettikouluun astuin junaan, joka vei mennessään. Olen koko matkani ajan saanut tukea ja inspiraatiota monilta eri tahoilta. Etenkin apu ja neuvot, joita olen kokeneemmilta kollegoilta saanut, ovat olleet arvokkaita.
Olet opiskellut Wienin balettikonservatoriossa, Wienin valtionoopperan balettikoulussa ja Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa. Mitä eroja on Wienin ja Suomen balettiskenessä?
Balettimaailma on pieni ja niinpä ero Wienin ja Helsingin välillä on hyvin hienovireinen. Kansallisbaletti on mielestäni nykytanssin suhteen selkeästi monipuolisempi kuin Wienin valtionoopperan baletti, joka on vahvasti klassinen ryhmä. Suomessa nuoren balettitanssijan opetussuunitelmaan kuuluvat myös kehonhuolto ja pilates. Se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia pitkän ja antoisan uran kannalta.
Kuvaile normaalia työpäivääsi. Mikä on parasta päivässä? Mikä on haastavinta?
Jokainen työpäivä alkaa balettitunnilla. Sen jälkeen harjoitukset kestävät viiteen asti. Näytöspäivinä harjoitellaan vähemmän, jotta jää aikaa levätä ennen esitystä. Meillä on kauden aikana noin seitsemän eri produktiota ja harjoitusten kulku riippuu kovasti työn alla olevasta teoksesta. Rakastan harjoitusprosessia, sen eri vaiheita ja yhteistyötä kollegoiden ja harjoittajien kanssa. Nautin erityisesti siitä, kun uuden teoksen osaset alkavat loksahtaa yhteen. Kaikki työ, jota teemme tähtää kuitenkin esitykseen, ja niinpä työviikkojen huippuhetket sijoittuvat ehdottomasti näyttämölle. Koen että ylitän itseni ja pelkoni joka esityksessä. Aina on hyväksyttävä se mahdollisuus, että yli tuhannen ihmisen edessä jokin voi myös mennä pieleen. Esiintyminen on kuin vuoristorata.
Kuvassa Salla Eerola. Kuva Emmi Pennasen teoksesta Squares and Circles. Kuva: Sakari Viika
Mitkä olivat Squares and Circles -esityksen lähtökohdat eli mistä olet saanut innoituksen koreografiaasi?
En ollut oikeastaan ikinä suunitellut tekeväni koreografiaa. Mieleeni kuitenkin juolahti eräs ajatus teoksen rakenteesta ja tietynlaisesta liikeestä tilassa ja ajassa. Visio jäi vaivaamaan mieltä ja niinpä päätin tarttua Dance ON -esityksen tarjoamaan mahdollisuuteen luoda koreografia. Prosessin aikana teokseen, jonka alkuinspiraatio oli hyvin abstrakti, on löytynyt myös sanoma. Squares and Circles kuvaa ristiin rastiin kulkevia elämänpolkuja ja muutosta, jota toisissamme aiheutamme – sitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kun ajattelet Dance ON -koreografioita kokonaisuutena, mihin tyylisuuntaan baletti on sinusta menossa ja millaista ilmaisua tällä hetkellä suositaan?
Siitä päätellen, mitä olen kollegoideni teoksista nähnyt uskallan sanoa, että luvassa on todella monipuolinen esitys, jossa nähdään lukuisia eri tanssilajeja. On vaikea nimetä tiettyä suuntaa, johon baletti ja tanssi ovat tällä hetkellä menossa, enkä myöskään koe lokerointia välttämättömäksi. Minusta yleisten tyylisuuntien jäljittelyn sijaan sekä koreografit että tanssijat etsivät itselleen ominaista ilmaisutapaa.
Dance ON Kansallisbaletissa vielä lauantaina 16.5. Katso lisätietoja ja hanki liput täältä.
