Extempore.fi

Musiikkiteatteri Kapsäkki lähtee kesän kunniaksi puistoihin! Kaikenikäisille sopiva Puistokabaree kiertää tänä kesänä Helsingin kaupunginosatapahtumissa.

”Puistojen maailmaan katsojan johdattavat Puistoduunarit, jotka kohtaavat työpäivän aikana monenlaista kummallista kulkijaa. Kuka on jyrsinyt koristeomenapuun kuoliaaksi? Entä kuka kakkasi kukkapenkkiin? Miksi juuri istutetussa nurmikossa on renkaanjälkiä?” Mistä Puistokabaree-esitys kertoo, esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Valto Kuuluvainen?

Puistokabaree kertoo kahdesta puistotyöntekijästä Pomosta ja Duunarista, jotka ovat työtään mainostaakseen päättäneet tehdä puistoissa keräämistään tarinoista musiikkikabareen. Kaikki ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan, sillä edellisenä kesänä on alkanut tapahtua kummallisia asioita. Pomon koristeomenapuu on jyrsitty kuoliaaksi ja maan alta kuuluu outoja ääniä. Yrittäessään selvittää mysteeriä ja samalla viihdyttää yleisöä lauluillaan, puistoduunarit päätyvät yllättävään lopputulokseen.

Millä lailla teos koskettaa sinua itseäsi?

Olen elänyt koko ikäni Helsingissä, ja myös puistotyö on minulle tuttua nuoruudestani. Kabareessa vierailevat hahmot, kuten urbaani ympäristötuholainen Herra Roska, anarkistinen Skeittari, sekä hipahtava Fillaristi edustavat minulle niitä pohdintoja ja konflikteja, joita kaupunkitilan käyttöön liittyy. Puistotyöntekijöiden kautta olen miettinyt myös ihmisen ympäristövaikutuksia, ja niiden oikeutusta. Aiheutamme suuria muutoksia, joiden seuraukset voivat olla arvaamattomia. Tätä filosofisempaa tasoa esityksessä edustavat kanit, joiden kannan hallinta eli suomeksi sanottuna metsästäminen on viime vuosina vakiintunut pysyväksi osaksi Helsingin luontoympäristön hoitoa.

Musiikkiteatteri Kapsäkin lisäksi Puistokabareeta esitetään puistoissa ympäri Helsingin. Millä mielin odotat ulkokeikkoja?

Odotan ulkokeikkoja suurella innolla ja jännityksellä. Kylätapahtumissa esiintymisessä on varmasti omat tekniset haasteensa, joista sää tietysti ilmeisimpänä. Puistokabaree on moderni versio perinteisestä kesäteatterista, jossa esityspaikka on pysyvä. Laitosteatterithan ovat kesäisin tauolla, joten ammattimaista kiertuetoimintaa tässä muodossa on vähän. Puistokabaree seikkaileekin jossain teatterin ja kesäfestari-musiikkikeikan välimaastossa. Se on suunniteltu palvelemaan tällä hetkellä kovassa nosteessa olevaa kaupunginosa-aktivismia.

Olen ymmärtänyt, että kulttuurin tukirahoja ohjataan yhä enemmän alueellisesti painottaen niitä lähiöitä joissa on nk. ”syrjäytyneitä” enemmän. Mitä mieltä olet tällaisesta määrärahojen ohjaamisesta?

Puistokabaree on saanut kiertueavustuksen Kulttuuriasiainkeskukselta, mutta toimimme riippumattomasti. Tavoitteemme on ajan hengen mukainen eli viedä teatteria sinne, missä ihmiset ovat – nekin, jotka eivät eksy keskustan teattereihin. Kulttuurimäärärahojen ohjaamisessa lähiöihin on paljon järkeä, jos se samalla tuottaa työmahdollisuuksia taiteilijoille ja lisää sosiaalista sekoittumista. Kysymys on tietysti, siirtyykö raha tällöin pois jostain muualta, missä sitä polttavasti tarvittaisiin. Taiteen tekemisen edellytykset pitäisi pystyä turvaamaan, painotuksista riippumatta. Pyrkimys viedä taide sinne, missä sitä tarvitaan, on aina kannatettava.

Millaisia asioita haluat tehdä tulevaisuudessa? Onko taiteesi kehittymässä johonkin tiettyyn suuntaan?

Haluan tehdä lisää tekstejä, esityksiä ja musiikkia. Seuraava unelmaprojekti on queer-feministinen teatteriprojekti, joka on pitkällä suunnittelussaan mutta tuotantopaikka puuttuu. Pitkäjänteisempi kirjoittaminen maistuisi myös.

Puistokabareesta järjestetään neljä näytöstä sisätiloissa ja loput esitetään eri paikoissa kesän aikana mm. kaupunginosatapahtumissa. Lue lisää Puistokabareesta Musiikkiteatteri Kapsäkin sivuilta.

x Eero Tiainen

Persoonallisista puitteistaan ja suureellisista teoksistaan tunnettu Teatteri Toivo on tehnyt uuden aluevaltauksen koko perheen teatteriin. Jukka Parkkisen v. 1978 julkaistuun kirjaan perustuva Korppi ja kumppanit on ajankohtainen ja rohkean kantaaottavakin teos, joka sivuaa eläinten ystävyyden kautta myös ihmisen toimien vaikutusta luontoon rujoimmillaan. Mitä Korppi ja kumppanit merkitsee sinulle, teoksen ohjaaja Ville Haikola?

Sadut ovat kaiken kaikkiaan oiva tapa ymmärtää maailmaa ja hyvä satu on iätön ja ajaton. Itse olen kasvanut Disneyn kerran kuussa postiluukusta kolahtavien kuvitettujen satujen ja äänikirjojen parissa. Täytyy myöntää, että tutustuminen Astrid Lindgrenin tai Muumien kaltaisiin helmiin on tapahtunut vasta aikuisiällä. Aivan kuin noiden lastenkirjallisuuden klassikoiden kohdalla, myös Korppiin ja kumppaneihin tutustuminen oli minulle matka täynnä oivalluksia, naurua ja herkistymistä.

”Kalevi Korppi asustaa kumppaniensa Majavan ja Piisamin kanssa rauhaisassa Jokisaaressa, missä ihmisiä ei juuri tavata. Kumppanusten idylliä saapuvat rikkomaan niin tarhasta karanneet minkit, kaupungista joen mukana kulkeutuvat myrkyt kuin majavien patoja tuhoavat räjäyttäjät” (ote esittelyteksistä). Mistä näytelmässä on kyse?

Tarinassa seikkailee kaltaistensa syrjimä Korppi, joka on ystävystynyt Jokisaaren Piisamin ja Majavan kanssa. Eläinten elämän lisäksi tarinassa on kuvattu ihmisen vaikutusta luontoon ja ottaapa Parkkinen kantaa turkistarhaukseenkin. Korppi ja kumppanit kuvaa ikiaikaista hyvän ja pahan ristiriitaa, mutta ennen kaikkea se on minulle eläinkolmikon kautta kerrottu kaunis kuvaus ystävyydestä. Lisäksi elementtinä on erikseen pakko mainita Parkkisen rikas ja runollisen soljuva kieli, joka luo aivan omanlaisensa tunnelman myös näytelmään.

Kenelle näytelmä sopii erityisesti?

Halusin tehdä lastennäytelmän, joka ei aliarvioi katsojaansa, vaan kutsuu sukeltamaan Jokisaaren maailmaan. Halusin tehdä näytelmän, joka pysäyttää erilaiset katsojat kuulemaan ja pohtimaan teemoja, jotka itse kukin kokee tarinassa omakseen. Juuri tarinan moniulotteisuus antaa pohdittavaa myös meille aikuisille, jotka pohdimme, mitä ihmettä maailmassa nykyään oikein tapahtuu.

Mikä oli yllättävintä ohjaustyössä?

Aina uutta kohtausta työstettäessä oli hienoa nähdä, kuinka näyttelijät löysivät, mistä vuorosanoissa on kyse ja mitä kaikkia tunteita Parkkisen ”rivien väliin” mahtuukaan. Kun on itse sovittanut tekstin näytelmän muotoon, oli ilo huomata näyttelijöissä se sama löytämisen ja tunnistamisen riemu, joka itsellä oli ollut tämän hienon teoksen äärellä.

Millaisia asioita haluat tutkia taiteen avulla ja mihin suuntaan ilmaisusi on menossa?

Korpissa ja kumppaneissa pääsin näyttelijöiden kanssa etsimään eläinten tapaa liikkua ja ilmaista itseään. Koen, että hahmoa hyvin ilmentävä liike täydentää sen. Seuraavaksi haluan jatkaa näytelmän ja liikkeen suhteen tutkimista. Suunnitelmissani on tehdä teos, jossa ”tavallinen” liike ja tanssi vuorottelevat. Haluan tuoda tanssin ilmaisukeinoja puhenäytelmään.

Lue lisää Teatteri Toivon sivuilta.
Liput myy Tiketti.

X Eero Tiainen

Suomalainen barokkiorkesteri tarjoaa torstaina 21.5. suurta kauneutta klassisen musiikin ja proosarunouden liiton muodossa. Maria Magdaleena eli Pelastus on belgialais-ranskalaisen kirjailijan Marguerite Yourcenarin huumaava proosaruno. Tekstin lukee teoksen suomentaja, näyttelijä Jussi Lehtonen.

Millä viidellä sanalla kuvailisit itseäsi?

iik ilmielävä ihminen isolla iillä

Mikä sinua viehättää tässä tekstissä? Miten pystyt samaistumaan eri hahmojen, vaikkapa Maria Magdaleenan elämään?

Monitasoinen ihmiskuva ja kielen tenho. Tää on pitkä tarina, kun olen oleillut tekstin kanssa jo vuosia, ensin suomentaen ja nyt esiintyen. Olen tehnyt ja opettanut näitä hommia iät ja ajat. Olen siis syvällä tässä savessa jo valmiiksi!

Kenen kannattaa erityisesti tulla kuuntelemaan Pelastus?

Jos Bach sytyttää ja uudelleen tulkinta Raamatun syntisen naisen tarinasta, kannattaa tulla hyppien keikkuen. Avoimin mielin ja aistit auki kantsii kenen tahansa tulla!

Mitä sinulla on työn alla?

Teen esitystä Kiasmaan yhdessä vapautuvien vankien kanssa.

Pelastuksen teksteissä Yourcenar käyttää yhdeksää eri myyttistä ja historiallista henkilöä. Tarinat kertovat epätoivoisesta rakkaudesta ja niitä yhdistää toisiinsa tietty rakkauskäsitys sekä sukupuolirooleilla leikkiminen. Suomalaisen barokkiorkesterin melodraamassa Marguerite Yourcenarin lumoava ja raaka tarina Maria Magdaleenasta saa tuekseen J. S. Bachin yhtä lailla Jeesuksen elämän vaiheita seuraavat teokset sekä uuden tätä kokonaisuutta varten sävelletyn musiikin. Katso lisää ja hanki paikkasi Suomalaisen barokkiorkesterin sivuilta.

Suomalainen Barokkiorkesteri

Kansallisbaletin tanssijat ovat päässeet nyt siivilleen esittelemään omia koreografioitaan. Seitsemästä eri koreografiasta koostuva Dance ON -esityskokonaisuus antaa mahdollisuuden nähdä uutta ilmaisua virtuoosimaisten tanssijoiden esittämänä. Haastattelimme ballerina Emmi Pennasta, joka on tehnyt koreografian Dance ON:n avaavaan Squares and Circles -teokseen.

Milloin sinulle selvisi, että haluat balettitanssijaksi? Onko sinulla innoittajia tai esikuvia?

Tiesin aina haluavani esiintyjäksi, mutta viisivuotiaana päätin isoisoäitini ehdotuksesta, että minusta tulisi nimenomaan ballerina. Kun yhdeksänvuotiaana pääsin ammattiin tähtäävään balettikouluun astuin junaan, joka vei mennessään. Olen koko matkani ajan saanut tukea ja inspiraatiota monilta eri tahoilta. Etenkin apu ja neuvot, joita olen kokeneemmilta kollegoilta saanut, ovat olleet arvokkaita.

Olet opiskellut Wienin balettikonservatoriossa, Wienin valtionoopperan balettikoulussa ja Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa. Mitä eroja on Wienin ja Suomen balettiskenessä?

Balettimaailma on pieni ja niinpä ero Wienin ja Helsingin välillä on hyvin hienovireinen. Kansallisbaletti on mielestäni nykytanssin suhteen selkeästi monipuolisempi kuin Wienin valtionoopperan baletti, joka on vahvasti klassinen ryhmä. Suomessa nuoren balettitanssijan opetussuunitelmaan kuuluvat myös kehonhuolto ja pilates. Se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia pitkän ja antoisan uran kannalta.

Kuvaile normaalia työpäivääsi. Mikä on parasta päivässä? Mikä on haastavinta?

Jokainen työpäivä alkaa balettitunnilla. Sen jälkeen harjoitukset kestävät viiteen asti. Näytöspäivinä harjoitellaan vähemmän, jotta jää aikaa levätä ennen esitystä. Meillä on kauden aikana noin seitsemän eri produktiota ja harjoitusten kulku riippuu kovasti työn alla olevasta teoksesta. Rakastan harjoitusprosessia, sen eri vaiheita ja yhteistyötä kollegoiden ja harjoittajien kanssa. Nautin erityisesti siitä, kun uuden teoksen osaset alkavat loksahtaa yhteen. Kaikki työ, jota teemme tähtää kuitenkin esitykseen, ja niinpä työviikkojen huippuhetket sijoittuvat ehdottomasti näyttämölle. Koen että ylitän itseni ja pelkoni joka esityksessä. Aina on hyväksyttävä se mahdollisuus, että yli tuhannen ihmisen edessä jokin voi myös mennä pieleen. Esiintyminen on kuin vuoristorata.

Mitkä olivat Squares and Circles -esityksen lähtökohdat eli mistä olet saanut innoituksen koreografiaasi?

En ollut oikeastaan ikinä suunitellut tekeväni koreografiaa. Mieleeni kuitenkin juolahti eräs ajatus teoksen rakenteesta ja tietynlaisesta liikeestä tilassa ja ajassa. Visio jäi vaivaamaan mieltä ja niinpä päätin tarttua Dance ON -esityksen tarjoamaan mahdollisuuteen luoda koreografia. Prosessin aikana teokseen, jonka alkuinspiraatio oli hyvin abstrakti, on löytynyt myös sanoma. Squares and Circles kuvaa ristiin rastiin kulkevia elämänpolkuja ja muutosta, jota toisissamme aiheutamme – sitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun ajattelet Dance ON -koreografioita kokonaisuutena, mihin tyylisuuntaan baletti on sinusta menossa ja millaista ilmaisua tällä hetkellä suositaan?

Siitä päätellen, mitä olen kollegoideni teoksista nähnyt uskallan sanoa, että luvassa on todella monipuolinen esitys, jossa nähdään lukuisia eri tanssilajeja. On vaikea nimetä tiettyä suuntaa, johon baletti ja tanssi ovat tällä hetkellä menossa, enkä myöskään koe lokerointia välttämättömäksi. Minusta yleisten tyylisuuntien jäljittelyn sijaan sekä koreografit että tanssijat etsivät itselleen ominaista ilmaisutapaa.

Dance ON Kansallisbaletissa vielä lauantaina 16.5. Katso lisätietoja ja hanki liput täältä.

x Eero Tiainen

Kesäkuussa Helsinkiin saapuva koomikko ja rap-artisti Doc Brown tunnetaan Suomessa parhaiten hänen Ricky Gervaisin kanssa tekemästään Equality Street -musiikkivideosta. Haastattelimme nousukiidossa olevaa monitaituria - haastattelu on tehty englanniksi.

Doc Brown, you started your creative career as a battle rapper. How did you become comedian?

Mainly by chance. A friend who went into writing comedy asked me to help out with the dialogue in a script for the BBC, I ended up becoming a joke writer for BBC Radio Comedy, but because I was already a performer from my music days, that kind of naturally led into stand up.

What else do you do than comedy and rap music?

I write children’s picture books. My first is released worldwide in March 2016. I also write for the screen and am currently developing a three part crime thriller for television. I’m a dramatic actor too and have notched up a few credits now such as Law&Order and Hunted. I’m currently shooting a new thriller about the Occult for ITV called Midwinter of the Spirit.

Your birth name is Ben Bailey Smith. How did you end up with artist name Doc Brown?

It was a nickname from school, I kept it when I started rapping as a teenager and it has stuck with me ever since - for 20 years in fact. I’m pretty sick of it now but it is what it is!

What do you expect from your show in Finland and Finnish people?

I heard that you guys were very polite and smell really good. Nah, I really don’t know much about Finland except what I’ve been told which is that it is often very dark and very cold and yet the people are very open and honest and friendly. If I saw that little of the sun I’d be constantly angry, so that is an impressive factor, even if it’s based on stereotype. I’ve been to Norway, Sweden and Denmark so many times but never Finland so I’m very excited but also intrigued to see if you guys have anything in common with those neighbouring countries.

Based on YouTube-videos of your performances you seem to have a strong underlying theme of equality in your work. Where does this stem from and why is it so close to your heart?

I’m half black half white. When I was born that was still an issue for a lot of people. My very existence is a metaphor for equality, so it’s something that’s in my blood. Black, White, Asian, Men, Women, Children, Disabled, Gay, Lesbian, Bi, Transgender, Religious, Secular - every single person on earth suffers from some form of prejudice yet everyone wants and needs the same things: food, shelter, love, hope and happiness. That means that all we are really separated by is our own crazy ideas about what a human being should or shouldn’t be like. That has always felt dumb to me, so I fight prejudice not out of charity or some bleeding heart syndrome, I fight it because it’s in my nature. It’s not work to me, it’s just how I feel everyday.

What do you want to leave behind in the world?

I love the idea that a song or a sketch, a joke, a book or a movie I wrote is still making people smile when I’m not around. There’s a litter selfish self-aggrandisement in that, sure, but mainly it’s a sense of pride and achievement. Something to inspire my kids to believe in their own creative ideas.

Doc Brownin Suomen-keikan ovat mahdollistaneet parikin Suomessa toimivaa englantilaistaustaista yritystä. Keikan järjestävän Emblan Matti Simpson, miksi halusit tuoda Doc Brownin Suomeen?

Olen Englannista kotoisin ja halusin tuoda pienen palan kulttuuriani Suomeen. Täällä on paljon englanninkielisiä maahanmuuttajia ja myös brittikulttuurista kiinnostuneita suomalaisia. Embla perustettiin juuri sen vuoksi, että tarjotaan kansainvälistä viihdettä ja toivottavasti samalla tuodaan ihmisiä eri kulttuuritaustoista yhteen pitämään hauskaa.

Miten levy-yhtiönä paremmin tunnettu "L.A. Shone!!" liittyy Doc Brownin keikkaan?

L.A. Shone!! järjestää myös fanipainotteisia tapahtumia, myös tulevan Doc Brownin keikan yhteydessä. L.A. Shone!! on Stephen Burgessin rakentama yritys, jonka verkostot ulottuvat Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. 30.5. L.A. Shone!! on mukana järjestämässä Metallica-klubin Suomen fanijaoston 10-vuotisjuhlat, jossa kuullaan kotimaisista metallimuusikoista koostuva superyhtye!

Hanki liput Doc Brownin keikalle täältä!
Emblan Facebook-sivut.
The Finnish Metallica Chapterin Facebook-sivut.

X Eero Tiainen

Turkulaisia kulttuurinystäviä jo vuodesta 1981 palvellut Aurinkobaletti tunnetaan monipuolisena ja korkeatasoisena nykytanssiryhmänä, jonka ohjelmisto koostuu niin aikuisille kuin lapsillekin suunnatuista teoksista. Lauantaina 9.5. uusintaensi-iltansa saava Keisarin uudet vaatteet on koko perheen tanssisatu, jonka on ohjannut Aurinkobaletin taiteellinen johtaja, koreografi Urmas Poolamets.

1. "Keisarin uudet vaatteet on tarina siitä, kuinka kukaan ei usko, mutta kuinka kaikki uskovat, että kaikki muut uskovat." Mikä saa sinut innostumaan tästä klassikosadusta, Urmas Poolamets?

Innostumaan minut sai aiheen ajattomuus. Monessa asiassa ollaan liian sinisilmäisiä. Sadun opetukset voivat tulla vastaan monessakin yhteydessä ja yllättävissä paikoissa.

2. Mitä uutta olette tuoneet alkuperäistekstiin?

Olen pistänyt aika lailla uusiksi koko sadun ainakin tapahtumapaikkojen ja henkilöiden osalta. Olen lisännyt esimerkiksi valtaan nousun, jota ei alkuperäissadussa ole. Mutta itse tarina huijauksesta pysyy.

3. Kenen pitää aivan ehdottomasti tulla katsomaan esitys?

Keisarin uudet vaatteet on suunnattu ennenkaikkea lapsille, mutta luulisin että aikuiskatsoja saa siitä irti yhtä paljon kuin lapsetkin. Joten koko perhe on tervetullut!

4. Miksi lapsille olisi tärkeää nähdä tanssiesityksiä mielestäsi?

Luulisin, että tanssiteoksien katsominen lapsille on vapauttava elämys, sillä siinä jää tilaa omalle mielikuvitukselle eikä se ole sidottu mihinkään tiettyyn kieleen. Tanssiesityksissä kaikki on samalla viivalla taustasta riippumatta.

5. Mitä sinulla on työn alla nyt?

Tällä hetkellä työn alla on parikin uutta teosta. Uusi koko perheen Joulusatu tulee ensi-iltaan loppuvuodesta​. Toinen puolestaan keskittyy sota-ajan Lappiin, mikä on aiheena äärettömän kiehtova ja ristiriitainen.

Keisarin uudet vaatteet -tanssisatu nähtävillä 23.5. saakka.

Koreografia Urmas Poolamets | Puvut Marjo Haapasalo | Valot Marko Kallela | Äänet Eero Auvinen | Tanssijat Eeva Bang, Mikko Kaikkonen, Päivi Kujansuu, Elina Raiskinmäki, Anton Wretling | Julisteen kuvitus Sami Leppänen | Valokuvat Juha Lukala | Kesto n. 45 min | Ikäsuositus yli 5-vuotiaille

Lue lisää ja hanki paikat Aurinkobaletin sivuilta.

X Eero Tiainen

Ensi torstaina käynnistyvä Cirko-festivaali juhlii kymmenvuotista taivaltaan tarjoamalla jälleen täyslaidallisen kotimaista ja ulkomaista huipputaikuruutta. Tarjottimella on myös visuaalista teatteria ja sirkusta huikaisevalla tavalla yhdistävä Lähtö-teos. Lähdön takana olevan WHS-työryhmän ovat perustaneet jonglööri Ville Walo, visuaalinen taitelija/taikuri Kalle Nio ja lavastaja/pukusuunnittelija Anne Jämsä.

”There is a woman and a man, who have a complicated relationship.” Lähtö-esitys kuvaa sitä, kun ihmiset muuttuvat toisilleen vieraiksi. Esitys tavoittaa mielestäni sitä tunnetta kun koko universumilla ja esineillä on oma ilkeä tahtonsa – ja ne kaikki ovat sinua vastaan. Vaan mikä oli sinun lähtökohtasi Lähdön tunnelmaa rakennettaessa, Kalle Nio?

Yksi Lähdön lähtokohdista oli Michelangelo Antonioni elokuvat, ja ennenkaikkea hänen trilogiansa johon kuuluvat elokuvat Yö, Seikkailu ja Auringonpimennys. Elokuvissa Antonioni kuvaa tuhoon tuomittua rakkautta ja ihmisten vieraantumista toisistaan ja elämästään. Lähdön pariskunta on joutunut samankaltaiseen tilanteeseen ja liukuu luovuttamisen, taistelun ja välinpitämättömyyden tuntemusten välillä. Teoksessa ulkoiset elementit kuvaavat henkilöiden sisäistä maailmaa. Ulkoisesta muuttuu sisäistä ja sisäisestä ulkoista. Ihmisten tunteet ilmaistaan kokonaisvaltaisesti teatterin kaikkia keinoja käyttäen, näyttelijäntyön jäädessä yhdeksi keinoksi muiden joukossa.

Harjoitusprosessit ovat varmasti pitkiä esityksissänne. Kuvaile hiukan normaalia harjoittelupäiväänne. Miten pidätte yllä tunnelmaa ja huolehditte että johtoajatus ei huku näkyvistä?

Ennen Lähdön tekemistä teimme saman työryhmän kanssa Bardo-nimisen taidenäyttelyn, joka koostui lyhyistä elokuvakohtauksista. Tämä näyttely toimi sekä itsenäisenä teoksena, että Lähtö-teoksen visuaalisena käsikirjoituksena. Lähdön tekoprosessi kesti liki kaksi vuotta, joten oli tärkeää säilyttää yhteinen pohja-ajatus jotta visio ei päässyt pitkän harjoitusjakson aikana karkaamaan.

Normaalit harjoituspäivät koostuivat mitä moninaisimmista toimenpiteistä. Koko työryhmä osallistui kaikkien teoksen osa-alueiden pohtimiseen, joten jokainen pääsi varmasti oppimaan paljon uutta. Teoksen työryhmä on näin suureen ja teknisesti monimutkaiseen teokseen melkoisen pieni, joten jouduimme kehittämään lukuisia teatteriteknisiä sovelluksia, jotta teoksen kaikki liikkuvat osat saatiin teknisesti toimimaan. Normaali treenipäivä koostui siis insinöörityöstä, askartelusta, tanssista, taikuudesta ja tuotannosta.

Työssäsi rakennat hämmästyttäviä näyttämökuvia ja näytät uhmaavan fysiikkaa. Miten WHS syntyi?

WHS syntyi 2000-luvun alussa. Tutustuimme Villen kanssa Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen Narrin nuorisotalolla, jossa oli tuolloin jonglöörien harjoitustila. Tilassa harjoitteli suurin osa Suomen nykysirkuksen pioneereista, ja voi sanoa, että Suomen nykysirkuksen pohja luotiin tuolloin Narrissa. Päädyimme sattumalta Villen kanssa esiintyjiksi pitkälle komennukselle ruotsinlaivalle. Lopulta tulimme siihen tuloksen, että ehkä laivakeikat on tällä erää tehty ja nyt voisi tehdä jotain taiteellisesti mielekkäämpää.

Teimme yhdessä Odotustila-nimisen teoksen joka päätyi kiertämään yli 10-vuotta liki 30 eri maassa. Yhdessä Villen kanssa olemme tehneet neljä näyttämöteosta, joiden jälkeen olemme keskittyneet tekemään teoksia itsenäisesti tahoillamme, mutta WHS-nimen alla.

Mitä sinulla on työn alla? Mihin suuntaan taiteesi on menossa ja mitä asioita tutkit tällä hetkellä?

Teen pariakin uutta projektia samanaikaisesti. Työn alla on videoteoksista koostuva näyttely tälle vuodelle, sekä uusi näyttämöteos vuodelle 2016. Olen tällä hetkellä erityisen kiinnostunut ihmisistä objekteina ja subjekteina, ihmisten aisteista ja havaintokyvystä, sekä taikuuden, aistien ja mielen suhteista. Lisäksi pyöritän yhdessä WHS-ryhmän kanssa Teatteri Union nimistä kokeellisen esitystaiteen ja elokuvan teatteria, johon yritämme järjestää mielenkiintoista ohjelmaa.

Lue lisää:

Cirko Festivaali 7.5.-17.5.
WHS-ryhmä
Teatteri Union

x Eero Tiainen