Lupaviidakko.fi

(Tarinat osoitteesta: https://lupaviidakko.fi)

Se on tietenkin ymmärrettävää, että kaksi toisilleen tuntematonta henkilöä voidaan Kelan päätösten mukaan asettaa samaksi ruokakunnaksi. Annettu päätös aiheutti sen, että nämä kämppikset olivat nyt saman taloudellisen varakkuuden varassa. Ongelmaksi muodostui yksi ainoa lause.

Elettiin talvea 2013, kun muutin hetkeä aikaisemmin tutustumani ihmisen kanssa yhteen saman katon alle. Olimme valmistuneet ammattikorkeakoulusta ja hän halusi muuttaa minun kanssa samaan kaupunkiin. Etsimme yhteistä asuntoa pitkään, kunnes viimein meille tarjottiin yksityiseltä kolmiota. Vuokra oli korkea, mutta päätimme selvitä sen maksamisesta. Teimme vuokrasopimukset, kummallekkin omat. Vuokranantaja oli kokenut vuokrasopimusten tekijä, joten ajattelimme, että selviäisimme ilman ongelmia. Kunnes asumistukihakemukset tulivat takaisin.

Vain toinen meistä tulisi saamaan asumistukea, koska olemme nyt ruokakunta yhteisillä tuloilla. Päätöksestä johtuen toinen meistä tulisi elättämään toisen, koska tulot ovat nyt yhteisiä ja asumistuki määräytyy saatujen tulojen mukaan. Vuokra oli reilut 800 euroa ja tukea saimme yhteensä alle 100 euroa. Tukea laski meidän molempien satunnaiset keikkatyöt. Päätöksen tultua otimme yhteyttä Kelaan sähköpostitse sekä puhelimitse. Minkäänlaista apua ei saatu kummastakaan paikasta. Lopputulos oli selvä, asutte yhdessä, olette samaa ruokakuntaa. Kuitenkaan tässä vaiheessa, kukaan ei suostunut selvittämään meille miten samaan ruokakuntaan kuuluu ja miten siitä pääsee eroon.

Useiden turhien selvityspyyntöjen jälkeen päädyimme Kelan toimistolle. Ääntä korottamalla saimme ajan ja pääsimme selvittämään asiaa mukavan Kelan virkailijan kanssa. Hän kertoi suoraan, että hänen lapsellaan on ollut samat ongelmat ja asia tulisi ratkaista seuraavalla tavalla. Vuokrasopimuksessa oli yksi väärä lause “ Vuokralainen 1 on vuokralaisen 2 kanssa yhteisvastuussa vuokrasta”. Tämä lause teki meistä samassa ruokakunnassa asuvia. Soitimme vuokranantajalle, joka otti tämän lauseen pois ja laitoimme uudet hakemukset menemään Kelalle. Noin kuukautta myöhemmin saimme omat asumistuet.

Vaikka kirjoitukseni onkin näin lyhyt, niin tämä koko selvitysvaihe kesti noin 5 kuukautta. Asumistuet olivat katkolla koko ajan. Minä jouduin lainaamaan perheeltäni ja ystäviltäni yli 1000 euroa rahaa, joista osan olen edelleen velkaa. Kämppikseni lainasi myös omalta perheeltään satoja euroja rahaa. Hakemusten käsittelyssä tehtiin useita virheitä. Pahin virhe mielestäni oli, kun kämppikselle laitettiin asiakirjoja koskien minun henkilökohtaisia asioita. Jopa jotkut minua koskevat välipäätökset annettiin vain kämppikselle, mutta ei minulle. Minua koskevat päätökset sain vain, jos pyysin ne kirjallisesti jälkikäteen.

Mitään ongelmia ei olisi tullut, jos meistä toinen tai molemmat olisi ollu vielä opiskelijan statuksella. Yleinen asumistuki mahdollistaa sen, että kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä voivat joutua samaan ruokakuntaan. Ongelma muodostuu kuitenkin siinä, että hyvin harva vuokranantaja tekee vuokrasopimuksia ilman yhteisvastuu lausetta. Sillä pidetään huolta, että vuokranantaja saa aina vuokransa. Yhteisvastuulauseke opiskelijan vuokrasopimuksessa, ei vaikuta mitenkään Kelan myöntämään asumistukeen. Mielestäni ei ole tasa-arvoista, että kahden työttömän henkilön yhteisasuminen tehdään näin vaikeaksi. Ilmeisesti olisi parempi, että kaksi vähävaraista ihmistä asuisi erikseen eikä yhdessä.

Eniten kuitenkin harmittaa se, että kukaan ei vaivautunut kertomaan meille heti alussa mistä on kysymys. Asian käsittelyssä kului turhaan meidän kaikkien aikaa.

– Asuntovelka ilman asuntoa

Internetin Hannu Karpo löytyy osoitteesta: https://lupaviidakko.fi/

(Tarinat osoitteesta: https://lupaviidakko.fi)

Soitat kitaraa – Olet siis ammattimuusikko! Eihän se ihan noinkaan mene. Mutta niin kuin seuraavasta tarinasta käy ilmi, kannattaa silti olla varovainen missä harrastuksistaan kertoo.

Valmistuin koulusta, ja kuten koulusta valmistumisen jälkeen yleensä tehdään, ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimiston alkukartoituksessa minulta kyseltiin mitä tulevaisuudessa ajattelin tehdä ja jutustelimme sitten niitä näitä. Menin sitten sanomaan, että minulla oli päässäni idea eräästä käsikirjoituksesta, jonka haluaisin joskus vielä kirjoittaa. Ajattelin, että kirjoitusprojektille voisi jossain vaiheessa hakea apuarahoja ja yrittää ehkä saada jopa myydyksi.

Kun mainitsin kirjoittamisesta, TE-toimiston virkailija tarttui siihen ja alkoi kysellä lisää. Totesin, että mahdollisesti kirjoitan siis käsikirjoitusta, jonka voi mahdollisesti muuttaa myöhemmin rahaksi. Virkailija kysyi: ”Eli siis elätät itsesi, olet siis kirjailija?” Vastasin, että en ole. Kirjoitan ainoastaan mahdollisesti myyntikelpoista käsikirjoitusta. Virkailija kuitenkin tokaisi, että tämä muuttaa montakin asiaa ja että tulen toimeen omillani. Virkailijan mukaan olin vähän niin kuin yrittäjä ja kirjoitin elääkseni. Yritin vielä selittää, että ei se pidä paikkaansa, ja että enhän minä siitä nyt mitään rahaa saa, mutta toivon että joskus vielä saisin. Kyse on ennemmin harrastuksesta.

Virkailija intti vastaan toteamalla, etten ole oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa, koska he katsovat että elätän itse itseni. Pyysin virkailijaa muuttamaan lausuntoa, koska kyse on vain harrastuksesta. Virkailija ei siihen tietenkään suostunut, koska oli juuri kirjoittanut lausunnon ja sanoi, että minulle tulee karenssi tästä toiminnasta. Pyysin muuttamaan lausuntoa, koska nyt se oli ymmärretty täysin väärin ja joudun suuriin ongelmiin sen vuoksi, että mainitsin virkailijalle harrastuksestani. Virkailija ei suostunut muuttamaan lausuntoaan ja kysyin, oliko tämä tapaaminen nyt tässä? Virkailija totesi, että oli ja voit hakea lausuntoon muutosta.

Karenssihan siitä minulle lävähti ja jouduin sitten hakemaan muutosta tähän TE-toimiston päätökseen. Kirjoitin muutoksenhakulomakkeeseen, että tämä on minulle HARRASTUS ja minulle ei siitä makseta. Muutoksen käsittelyyn meni useita kuukausia, mutta lopulta asia saatiin korjattua. Kuitenkin virkailijalla oli tuossa tilanteessa täysi mielivalta päättää tehdä minusta kirjailija joutumatta kuitenkaan todistamaan sitä mitenkään – missä kirjani on myynnissä, missä kustannussopimukseni on jne.

On se kumma, kun yrität tiskillä selittää ja pyytää korjausta lausuntoon, mutta sitä ei voida tehdä siinä paikanpäällä, vaan siihen täytyy hakea muutosta myöhemmin. Tilanne on vähän yhtä absurdi kuin jos aloittaisi harrastuksena kitaran soiton ja sattumien kautta päätyisi multimiljonäärimuusikoksi. Aika harvinaista toisin sanoen. Eihän harrastuksenaankaan kitaraa soittava ihminen ole automaattisesti ammattimuusikko.

Kuinka paljon tässä käytettiin ylimääräistä aikaa, vaivaa ja energiaa aivan turhaan?

- Haamukirjoittaja

Internetin Hannu Karpo löytyy osoitteesta: https://lupaviidakko.fi/