Vuosi vaihtui synkissä merkeissä. Paras ystäväni nukkui pois marraskuussa ja se on ollut jotain niin järkyttävää etten edelleenkään pysty sisäistämään sitä. Mulla alkoi myös psykoterapia hiljattain ja kaikki on ollut jotenkin kauheen sekavaa. Nyt pari päivää sitten alkoi huimauskohtaukset ja päänsärky joihin ei lääkärikään tiennyt syytä. En tiedä voisko se olla lähinnä stressiä ja rankkojen asioiden aiheuttamaa. Oon dokannut ihan liikaa ja maksa-arvot on kohonneet aika paljon. Vähän yrittänyt nyt vähentää koska oon säikähtänyt tätä fyysistä oloa. Myös psyykkinen olo on yhtä helvettiä.
Mä oon juonut sen takia niin paljon että saisin turrutettua kaikki tunteeni, niin hyvät kuin pahatkin. En jaksa enää tuntea suuria tunteita, kuten pelkoa, rakkautta, itseinhoa, surua ja muuta. Olin jo vähän huolestunut maksa-arvoistani, mutta nyt pelottaa että joku muu on pielessä. Ensin epäiltiin aivoverenvuotoa, mutta se olis jo pahentunut vielä rankemmin. Huimaa niin paljon että tulee oksennus. Psykoterapiassa ollaan yritetty käydä läpi ystäväni kuolemaa, mutta lähinnä se turhauttaa. Musta tuntuu että jokainen asia mun omassa voinnissa on "ihan vitun sama". Jokseenkin kuitenkin säikähdin että nytkö se kuolema sit tulee kun alkoi toissapäivänä nää rajut huimauskohtaukset. Mä oon aika sekasin mun oman voinnin kanssa eikä mikään tunnu auttavan. Haluisin puhua paljon voinnistani, mutta tuntuu että ne keille pystyn puhumaan, ei halua kuulla tai kuunnella. En mä odota mitään taikatemppua että kaikki järjestyisi. Vaan ihmisen jolla on korvat päässä ja kenen koen sopivan tilanteeseen. Sattuu ihan vitusti taas kirjottaa, mutta pakko kai se on jotenkin jotain avata. En oo pystynyt tekeen biisejäkään nyt. En osaa pukea tätä biisin muotoon. Kumpa asiat vielä menis jotenkin parhainpäin, eikä aina tarvitsisi kärsiä näin.
Kaikilla meillä on omat ongelmamme ja uskon että nyt on tullut mun hyvin suuri ongelma esiin ja se on nimenomaan se etten pysty käsittelemään jotain niin suurta kuin läheisen kuolema. Mä en uskalla edes miettiä mitä seuraavaksi tapahtuu..
Tää on niin kamalan sekavaa ettei tavallaan mistään saa edes kiinni. Tää on semmonen möykky mun sisällä joka vaan jyllää. Varjo josta ei ole poispääsyä.
