Kalle Kustaan alamaisten puuhailut ovat suomalaisille melkoinen mysteeri. Tukholmasta suomalainen löytää Burger Kingin sekä Vanhan Kaupungin. Jokunen raapaisu saattaa käsitellä myös hippien Gran Canariaa eli Berliiniä.
1. KKK:n sairasta sanomaa ja käyttäytymistä kopioidaan
2. Krapulapaskassaan kouristeleva eduskunta-avustaja hyökkää lasten päälle ja kaverit kompaa kuorossa
3. Päättäjät tuhoavat koulutusjärjestelmän ja tulevaisuuden eli kaiken sen, mistä Suomi tunnetaan kansainvälisesti
4. Ihmisten koulutustaso laskee
5. Viina virtaa ja nortti roihuaa
6. Ihmisten ulkoinen habitus on lähempänä lihavaa paskakärpästä kuin ihmistä
7. Hallitus hakkaa ravistuneella vihdalla lapsiperheitä, sairaita ja vanhuksia
8. Ulkoministeri räjähtää yksittäisestä twiitistä, mutta ei reagoi opetuslapsiensa idioottimaiseen ja rasistiseen toilailuun
9. Yritykset välttelevät verovelvollisuutta
10. Rasistipaskahousut tuhoavat Suomeen maineen
11. Kansainvälisillä sopimuksilla ja sitoumuksilla pyyhitään persettä
12. Luonto pilataan ja metsiä kaupataan
13. Kansalaiset mässyttävät lihamakkaroitaan, kaltionkohtelevat eläimiä ja voivat huonosti
14. Kansantaloutta nostetaan nousuun turkistarhauksella ja elimiin kohdistuvalla välitinpitämättömyydellä sekä hyväksikäytöllä
15. Ihmisten pahaolo ja itsekkyys purkautuu lapsiin
16. Hädäntarve ja oikeus apuun määritetään ulkoisenolemuksen, materian, iän ja sukupuolen mukaan
17. Huostaan otettavien lasten määrä on yksi maailman korkeimmista
18. Viina menee lähimmäisenrakkauden ja ymmärtämisen edelle
19. Mätäsäkit saavat terrorisoida yleistä yhteiskuntarauhaa sairaalla rasismillaan ilman, että siihen puututaan
20. Leipäjonot kasvavat
21. Avustusjärjestöt kohtaavat vihaa ja joutuvat iskujen kohteeksi
22. Vastaanottokeskuksia yritetään polttaa ja tuhota
23. Rajat halutaan laittaa kiinni ja sisäsiittoisuus kukoistaa
24. Maan päättäjät tekevät kaiken eristääkseen Suomen muusta maailmasta
25. Suvaitsevaisuudesta on tullut pahe
26. Luovia ihmisiä väheksytään, parjataan ja vihataan
27. Naiset ja naisvaltaiset alat joutuvat päättäjien kähmimiksi
28. Poliittinen ilmapiiri ottaa vaikutteita fasismista ja Hitlerin tekoja muistellaan lämmöllä
29. Erilaisuus on rikos ennemmin kuin rikkaus
30. Lapset joutuvat koulukiusatuiksi eikä kukaan puuttuu kiusaamiseen
31. Poliitikot pelaavat avoimesti omaan pussiin
32. Maan johtoasemissa toimii päästään pipit rasistit
33. Yhteiskunta konttaa ja syö omiaan
34. Politiikka on niin vanhanaikaista ja tehotonta, että sille puistellaan päätä ulkomaita myöten
35. Kaduilla kulkee partioita, jotka ovat niin sekaisin päästään, ettei oikeaa kättä eroteta vasemmasta
36. Työpaikasta on tullut harvinaisuus ja työttömyydestä vallitseva ja jatkuva tila
37. Yhä useammat tipahtavat yhteiskunnan ulkopuolelle saamatta apua
38. Lihavan tilin tienaajia hyysätään, mutta heikoimmille annetaan keppiä
39. Ihonväri tai kansalaisuus määrittää ihmisarvon
40. Ihmiset toivovat toiselle ihmiselle kuolemaa, kidutusta ja raiskausta
41. Kaasukammioiden rakentamisesta haaveillaan
Suomi upottaa itseään sellaisella vauhdilla, ettei se edes itse tajua sitä itse. Well done Finland.
90-luvulla suomalaisille tuli tutuksi televisiomainos, jossa Salatuista Elämistä tuttu Ismo kutsuu mökkinaapurinsa saunaan: ”Laitoin saunan päälle ja oluttakin on”. Onnistuneen mainonnan lisäksi mainos tiivistää tehokkaasti suomalaisen saunan tärkeimmät elementit: kesäilta, rantasauna sekä puukiuas. Nämä mielikuvat saunasta ovat juurtuneet meidän suomalaisten mieliin jo pienestä pitäen. Mutta mitä muut maat ajattelevat suomalaisesta saunasta?
Pohjoismaat:
Pohjoismaalaisten käsitys suomalaisesta saunasta vaihtelee nokittelusta kateuteen ja ihailuun.
Suomalaiset rankaisevat huonoa jääkiekkomenestystään saunassa piiskaamalla itseään koivunoksilla.
Per – Ruotsi
Vaikka olenkin Pohjoismaista ja asun Berliinissä, en koe olevani suuri saunan ystävä. Tiedän kuitenkin, että suomalainen sauna on kuuma höyryinen huone, jossa istutaan. Sauna on täydellinen tapa rentoutua ja siellä voi tuntea itsensä täysin vapaaksi.
Lise – Norja
Minulla on aina ollut käsitys, että suomalainen sauna on lähellä miesten sydäntä. Miehet kilpailevat keskenään, kuka kestää istua pisimpään kuumissa löylyissä ja tämän vuoksi naiset eivät väitä saunasta.
Stinne – Tanska
Keski- ja Itä-Eurooppa
Keski- ja Itä-Euroopan mielikuva saunasta on selvästikin median ja kulttuurierojen värittämä. Huhut hulluista saunakilpailuista ovat selvästikin kantautuneet Suomen rajojen ulkopuolelle.
Minun ainut ajatus suomalaisesta saunasta on yksinkertainen: kuolisin ennemmin, kuin näkisin omat vanhempani alasti.
Giuseppe – Italia
Saunassa käy vanhat isovatsaiset miehet, jotka juovat paljon vodkaa. Muistan hyvin saunan maailmanmestaruuskilpailut, joissa yksi henkilö menehtyi. Suomalaiset ovat hulluja.
Lissbeth & Lars – Saksa
Minulle suomalainen sauna on idyllinen mökki keskellä ei mitään. Saunojat vilvoittelevat järvessä tai pyörimällä lumessa. Lisäksi suomessa järjestetään saunomiskilpailuja.
Sean – Slovakia
Luin juuri artikkelin puolalaisesta lehdestä, jossa saunaa ylistettiin terveellisenä paikkana viettää vapaa-aikaa. Me tiedämme, että lähes jokaisessa kodissa on sauna, joka herättää yleistä kateutta meissä puolalaisessa.
Olga – Puola
Muu maailma:
Suomalaisella saunalla tuntuu olevan hyvä maine. Mitä kauemmas pienestä Suomesta suuntaa, sitä maagisemmaksi lauantaisauna muuttuu.
En tiennyt, että saunalla on niin suuri merkitys suomalaisessa kulttuurissa. Luin myös joskus, että jokaisessa kodissa on ainakin yksi sauna ja että se on toiminut paikkana synnytyksille.
Eric – Intia
En tiedä saunasta juuri muuta kuin, että siellä istutaan alasti ja hikoillaan!
Juan- Brasilia
Minulle sauna on sama kuin pitkät ja kauniit vaaleat naiset hohtavissa pyyhkeissä. Sauna on hyvin eksoottinen ja erikoinen asia meille portugalilaisille.
Lulu – Madeira
Kaikki haastateltavat työskentelevät samassa yrityksessä ja ovat työkavereita keskenään.
Sunnuntaina, 9 Marraskuuta 2014, juhlitiin Berliinin muurin murtumisen 25-vuotisjuhlapäivää. Karkeloista on ollut mediassa jo melkoisesti juttua, mutta tässä vielä yksi sellainen.
Sunnuntaina ei siis juhlittu Saksan itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivä on ihan eri juttu ja se päivä meni jo. Sunnuntaina juhlittiin legendaarisen muurin murtumista ja vapautta. Muurin murtuminen oli iso asia 25-vuotta sitten eteenkin itä-Berliinille. Sitä vastoin Länsi-Saksalle muurin murtuminen oli suuri ekonominen taakka. Muutamat länsi-saksalaiset tuttuni eivät ottaneet osaa juhlaan.
Viime viikolla kaupungissa saattoi huomata jonon ilmapalloja. Ilmapallot kuvastivat konreettisesti Berliinin muuria ja sitä, missä se kulki. Ilmapallojono oli kaiken kaikkiaan 15 kilometriä pitkä ja se kiemurteli pitkin kaupunkia.
Sunnuntai-ilta huipentui kansanjuhlaan, jossa työllä ja vaivalla ripustetut ilmapallot vapautettiin taivaan tuuliin. Näky oli hieno ja ihmiset iloisia. Brandenburgerin torille kerääntyi saksalaisten lehtien mukaan miljoona juhlijaa. Minä olin yksi heistä.
Minun isäni on opettanut minulle paljon eri asioita. Opin jo nuorena, miten hakataan halkoja, miten huolehditaan kesämökistä, ja miten kävellään rivakasti. Isäni seurassa opin lämmittämään saunaa ja kantamaan vettä. Olen oppinut perkkaamaan kaloja, kokemaan verkot ja käyttäytymään virallisissa tilaisuuksissa. Isäni on auttanut minua ymmärtämään politiikkaa, yrittäjän arkea ja yhteiskuntaa.
Isäni ei ole koskaan tuominnut valintojani esimerkiksi maailmalle muuttojeni suhteen. Minun taitojani, kykyjäni tai osaamistani hän ei ole koskaan epäillyt. Hän on antanut minulle tilaa ja mahdollisuuksia tehdä asioita omalla tavallani, ei hänen tavallaan. Hän on tukenut minua viimeiseen saakka vaikka se olisi ollut häneltä itseltään pois.
Minun isäni tekee kreikkalaisia lihapullia mustikkajogurtilla. Hän paistaa kyljykset kanelilla. Hän soittaa kitaraa, rumpuja, piirtää, kirjoittaa hauskoja tarinoita ja urheilee. Hänen ansiostaan meillä on aina arvostettu luovuutta ja hiukan hulluuttakin. Muiden mielipiteistä ei kannata välittää ja intuitiolla on oikeasti väliä. Asioihin täytyy uskaltaa suhtautua ennakkoluulottomasti ja varauksettomasti.
Minun isäni on periksiantamaton, toisinaan liiankin sitkeä. Hän keksii keinot selviytymiseen ja apuja riittää muillekin. Hän opetti varhain, kuinka tärkeää on kyky myöntää olevansa väärässä. Yhtä tärkeää on myös kyky havaita omat heikkoudet ja vahvuudet. Riitojen jälkeen meillä aakitaan eli pyydettään anteeksi ja halattaan. Menneet ovat menneitä ja vanhoja ei muistella.
Isäni on opettanut minulle, miten tärkeitä tunteet ovat. Hän rakastaa minua ja hän on opettanut minut rakastamaan niin muita kuin itseänikin.
Ihailen isääni ja äitiäni monessa eri asiassa. He ovat molemmat uskomattoman taitavia ja olen heistä äärettömän ylpeä. Olkaa tekin ylpeitä vanhemmistanne.
Banaalin nationalismin luojan Michael Billingin mukaan, ihminen ei unohda koskaan kansallista identiteettiään. Kansallista identiteettiä voimistavia tekoja, tapoja sekä toimia harjoitetaan tiedostamatta.
Yksilöillä on aina ollut tarve kuulua yhteisöön. Yhteisöjen ja sen tapojen, rutiinien sekä aseman kautta on helpompi ymmärtää niin vallitsevaa maailmaa kuin toisia ryhmiä. Yhteisöjä ja niiden eroja voi määrittää esimerkiksi sosiaalisen aseman tai asuinalueen mukaan. Suomalaiset ryhmittävät itsensä mielellään alueellisesti. On kateellisia kainuulaisia, häijyjä hämäläisiä ja rikkaita suomenruotsalaisia. Kyseinen ryhmittely ja jaottelu eivät ole sattumanvaraista vaan tähän ryhmään synnytään. Toisaalta uusia identiteettejä voidaan myös omaksua ajan kanssa. Suomalaisten ajatus kuulumisesta Eurooppaan on kasvanut ja kehittynyt vasta Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen.
Överi nationalismi sekä isänmaallisuus ovat yleisesti (toivottavasti) paheksuttuja aatteita. Isänmaallisuus, patriotismi ja kansallismielisyys karkaavat toisilla helposti käsistä. Kasvava äärioikeistolainen politiikka nostaa ja on jo nostanut kannatustaan ympäri Eurooppaa. Näiden ryhmien ajatusmaailmaa värittävät räikeät nationalistiset- sekä isänmaalliset aatteet, jotka ovat myrkkyä rajoja vastustaville kosmopoliitti-liberaaleille. Ruotsin demokraattien huima voitti, Timo S. & Friends, ja vaikkapa Ranskan ja Tanskan äärioikeiston suosio kertovat siitä, että vain ”me” merkitsemme ja ne ”muut” häipykööt hevon helevettiin. Näiden tyyppien kekkereissä ja puheissa vahvistetaan ajatusta kansallisesta identiteetistä ja isänmaasta, johon ei kuulu muita kuin meitä (tai ehkä myös niitä harvoja ja valittuja). Kirkko, kansa ja kirves ovat kansallisen identiteetin perustan peruselementit. Näitten tyyppien mopo keuli ja karkasi kauan sitten.
Isänmaallisuutta esiintyy myös kosmopoliitti-liberaali-olen-solidaarinen-maailman rakastajien keskuudessa. Isänmaallisuus on kuitenkin tässä yhteydessä poliittisesti täysin riippumatonta ja sitä on käytetty keinoa määrittää identiteetti, yhteisö sekä symboliset arvot. Tässä tapauksessa isänmaalaisuus on kuviteltua ja kytemättömissä politiikkaan tai vallitsevaan ajatukseen esimerkiksi kansallisvaltiosta.
Isänmaallisuus tulee hyvin esille sosiaalisessa mediassa, kuten esimerkiksi Facebook -ryhmittymissä, jotka on perustettu palvelemaan ulkomailla asuvia ihmisiä. Yhteinen kieli näissä ryhmissä on suomi (esimerkkinä siis suomalaiset ryhmät, mutta sama pätee myös esimerkiksi ruotsin vastaavanlaisiin ryhmään). Ryhmien jäseniä yhdistää sama kansalaisuus, kieli sekä koulutus. Ryhmittymiin saa kuulua sen maan kansalaiset ja niissä jaetaan esimerkiksi työpaikkoja, joissa odotetaan suomenkielen taitoa.
Monesti kaipuu kotimaahan/isänmaahan/synnyinmaahan käy ilmi tuotteiden ja tavaroiden kautta. Suomenkielistä kirjallisuutta sekä ruokaa haikaillaan. Ryhmän jäseniä yhdistävät yhteiset tavat ja arvot, jotka yhdessä muodostavat näistä kaikista ryhmän jäsenistä homogeenisen poppoon. Yhteisön yhteenkuuluvuutta yhdistää lisäksi kuulumattomuus vallitsevaan ryhmään, kuten esimerkiksi saksalaisiin.
Lisäksi kansalaisuus on se, joka erottaa ”meidät” niistä ”muista”. Uusiin ihmisiin ulkomailla tutustuttaessa kansalaisuus on ensimmäinen kysymys, jonka henkilö esittää toiselle. On luonnollista, että ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan ja tämä omalta osaltaan selittää ryhmien suosiota. Tunne isänmaallisuudesta kasvaa helposti, sillä se koetaan tutuksi, turvalliseksi ja jo osaksi omaksuttua identiteettiä. Ulkomaille lähtijät arvostavat kuitenkin rajatonta Eurooppaa, työnteon helppoutta sekä koulutusmahdollisuuksien laajuutta. Näitä ominaisuuksia ei saa rajoittaa. Ryhmissä jaetaan neuvoja helpommasta integroitumisesta, ja mitkä ovat vallitsen yhteiskunnan yleiset normit. Ryhmittymien isänmaallisuus on ennen kaikkea kaipuuta hyväksyttyyn ja villasukkien tuoksuiseen yhteisöön. Toisen samanlaisten Siskonmakkarakeiton fanien kanssa on helpompi jakaa risut ja ruusut kuin sellaisten, jotka eivät tunne siskoa tai makkaraa. Tämä isänmaallisuus on kaukana kirkko, kansa ja kirves sekä ”painukaa hevon helevettiin” – isänmaallisuudesta.
Lähteet:
Umut Özkirimli The Theories of Nationalism a Critical Introduction
John Baylis & Friends The Globalization of World Politics, An Introduction to International Relations
Minä muutin viikko sitten Berliiniin. Yksin. En tunne ristin sielua tästä kylästä enkä ole täällä aiemmin käynyt. En puhu saksaa.
Täällä olen, ilman kannettavaa. Kirjoitan tätä vajaavaisella älypuhelimellani. Vaikka tämän tekstin kirjoitusasu voi kuulostaa negatiivissävytteiseltä, olen iloinen. Kamina lämmittää mukavasti ja lämmintä vettäkin tuli tänään ensimmäisen kerran. En tiedä vielä Berliinin risuja tai ruusuja, saati mitään muutakaan. Olen vielä pieni turisti.
Kaikki tapahtui niin äkkiä. En tiennyt, miten pitäisi reagoida. Minä näin, miten ne kolme huligaania hyökkäsivät sen miehen kimppuun. Yksi huligaaneista veti tätä miestä turpaan oikein kunnolla. Toinen näistä miehistä potkasi hämääntyneen nyrkkeilysäkin maahan, niin että sen pää kolahti asvalttiin. Show’n päätti kolmas huligaani, joka potkaisi maassa makaavaa miestä päähän. Kuului ikävä räsähdys ja ilmeisesti miehen nenä oli paskana. Me seistiin siinä ja mietittiin, että ei me voida jättää häntä siihen makaamaan. Toisaalta, ei me voitu mennä auttamaankaan, koska muuten ne huligaanit olisivat hyökänneet meidän kimppuun. Onneksi poliisi tuli paikalle juuri sopivasti vaikka ne ovatkin tässä maassa täysiä sikoja.
–kaksi katsojaa derbyn jälkeen
Jalkapallohuliganismi on yleinen ilmiö Ruotsissa.Tukholman kolmella suurimmalla jalkapallojoukkueella, AIK:lla, Djurgårdenilla sekä Hammarbyllä on omat kannattajajoukkonsa, toiselta nimeltä firmansa. Kotiotteluissa (Derby) kannattajat ottavat usein yhteen, toisinaan verisestikin. Seurat kärsivät huliganismista niin ekonomisia kuin maineellisia tappioita. Jopa pääministeri Reinfeldt on joutunut ottamaan kantaa jalkapallon ympärillä vellovaan huliganismiin.
Matilda ei ollut koskaan ollut kiinnostunut jalkapallosta, mutta hänen entinen poikaystäväsä oli todellinen jalkapallofani. Rajanveto huligaanin ja fanin oli vaikea.
Djurgårdenin kannatus siirtyy veriperintönä sukupolvelta toiselle. Matilda oppi jo suhteen alkuaikoina Lukasilta rituaaleja, jotka kertoivat jalkapallon olevan muutakin kuin pelkkää mukavaa ajanvietettä. Jalkapallo määritteli hänen olemuksen, ystäväpiirin sekä pukeutumisen.
Musiikki, yhteisö, vaatteet
Oli sunnuntaiaamu ja ulkona paistoi aurinko. Me laitoimme siinä aamupalaa ja minä laitoin musiikkia soimaan. Minun musiikkini ei kälvannut. Lucas halusi kuunnella musiikkia, joka virittäisi hänet oikeaan tunnelmaan.
Ulkoinen habitus ja vaatteet olivat Lucasille tärkeitä. Hänellä piti olla oikeat kengät ja takki. Peliin mentäessä ei saanut pukea liikaa tai yhdistää väärää huivia (ruudullinen - jalkapallohuivi). Jos kannattajalla on kyseinen huivi yllään, hän ei voi yhdistää Stone Islandin takkia, jossa on merkki. Ihmiset keskustelevat vaatteista väliajalla.
Matilda kertoo muitakin esimerkkejä musiikista ja vaatteista, mutta yhteisön merkitys nousee jatkuvasti pintaan hänen kuvaillessa entisten poikaystävänsä jalkapallofanistusta.
Kesäisin tärkeintä olivat pelit. Talvisin näkyi vain yhteisö. Yhteisö oli koko ajan läsnä. Mutta silti, minä en koskaan kuullut, että he olisivat puhuneet itse pelistä. Minulla ei ollut hajuakaan, ketä ne itse pelaajat olivat. En kuullut puhetta siitä, että oliko hyvä maali tai niin edelleen. Minä kysyin kerran, että miksi he eivät puhu tästä ja Lukas vastasi, että he puhuvat kyllä, mutta heidän kanssa, jotka ovat kiinnostuneita. Yhteisön tärkeys oli joka päivä läsnä, jonka vuoksi fokus ei ollut itse jalkapallossa vaan yhteishengessä, vaatteissa ja kulttuurissa.
Matilda kuvailee myös, miten Tukholmassa on kuuluttava johonkin ryhmään tai lokeroon täydendäekseen itseään. Tämän ajattelutavan hän kuuli ja oppi Lukasilta jo suhteen alkuaikoina.
Joko sinä olet jalkapallohuligaani, Östermalmin rasvaletti tai Söderin hipsteri. Sinun pitää olla joku tai jotakin, jonka kautta sinä voit tehdä asioita ja kuulua johonkin. Loppujenlopuksi toinen kulttuuri on sinun kulttuuria vastaan.
AIK - yksi suurimmista joukkueista
Huligaani vai fani?
Jokaisella jalkapallojoukkueella on oma frimansa ja Djurgårdenin virallinen kannattajajoukko tunnetaan nimeltään DFG (Djurgårdens Fina Grabbar). Osa firmaan kuuluvista henkilöistä on jollakin tasolla sekoittunut erilaisiin laittomuuksiin. Rajanveto huligaanin ja fanin välille voi olla toisinaan vaikea vetää.
Minä halusin tietää Matildalta, oliko Lukas jalkapallohuligaani vai vannoutunut jalkapallofani. Kysyin myös Matildan omaa mielipidettä jalkapallon fanittamiseen ja oliko hänen mielipiteensä muuttunut sen jälkeen kun hän oli tavannut Lukasin.
Minä kysyin sitä kerran Lukasilta, että kuuluuko se Djurgårdens Fina Grabbarsiin. Hän vastsi, että raja ketkä kuuluvat ja ketkä eivät, on sumea. Minä en sitten tiedä, miten iso tämä ryhmä on ja miten paljon heitä on. Minä uskon, että jos hän olisi ollut mukana laittomissa jutuissa meidän kolmen vuoden suhteen aikana, minä olisin saanut sen selville. Minä olen kuitenkin varma siitä, että hän on tuntenut läheisesti heitä, jotka on aktiivisia DFG:ssä. Minä uskon, että heillä on asioita, joita voi tehdä, esimerkiksi sanoa vastaan jos vastapuolen kannattaja tulee aukomaan jotakin aivan älytöntä.
Niin tai näin, on vaikea sanoa, onko huliganismi oikea tapa puhua asiasta, koska itse ajattelen asiaa vain intohimoisena jalkapallofanitauksena, joka on yleistä Euroopassa. Suomessa ei ole kyseistä ilmiötä. Minä uskon siihen, että huliganismi on liitetty ajatukseen siitä, mitä se on eikä siihen, mitä ne ihmiset tekee. Huliganismi leimaa helposti koko jalkapallokannattajakulttuurin. Tämä on minusta väärin. Minä luulen, että ainakin Ruotsissa jalkapallohuliganismi on suurin kaikista jo siitä syystä, että jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Ei kukaan ole uintihuligaani. Minä voin sanoa, huligaani tai huliganismi, mutta en tarkoita sillä väkivaltaa tai huonoja asioita. Media on liittänyt huliganismin pahamaineisuuteen ja väkivaltaisuuteen.
Median lemmikit
Matilda kertoo, kuinka hän ärtyy usein median yksisuuntaisesta viestinnästä, kun kyseessä on jalkapallohuliganismi tai kannattajien yhteenotot.
Yhteenotoista on kirjoitettu paljon. Lukas oli katsomassa peliä, kun Djurgården tippui ykkössarjasta jääkiekossa. Hän oli harvoin katsomassa jääkiekkoa. Peliin oli tällä kertaa palkattu uusi vartiointifirma. Joku katsojista alkoi rähinöimään, ja vartiointifirma veti pamput esille säästelemättä ketään iskuilta. Lehdissä kirjoitettiin muuan muassa naisesta, joka oli saanut pampusta ja hän oli raskaana. Iskun tuloksena hän oli saanut vuotavan haavan päähänsä. Kaikki me voimme miettiä, että hän ei varmasti ollut rettelöimässä.
Toinen tapaus sattui yhtenä kesänä kun Djurgården voitti pelin stadionilla. Edellisenä päivänä Hammarby oli pelannut Söderillä ja hävinnyt pelin. Pelin jälkeen DIF:n fanit olivat menneet kantapaikkaansa ja sen jälkeen Söderille ottamaan muutamat. Poliisi oli selvittänyt tämän faniporukan liikkeitä. Porukka koostui noin kolmestakymmenestä fanista. Poppoon saavuttaessa Gamla Stanin, poliisi pysäytti metron ja otti kyseisen ryhmän pois metrosta. Tätä tapahtui monta kertaa. Nämä ihmiset ajettiin poliisien bussiin, bussi ajettiin kahden tunnin päähän keskustasta ja fanit jätettiin sinne. Poliisi siis epäili, että ryhmän intressi olisi ollut riidan haastaminen ja huligointi.
Omasta mielestäni, oli kyse sitten derbystä tai ei, ja oli lopputulos mikä tahansa, tappelut johtuvat jalkapallofanien tunteiden ylikuumenemisista. Huliganismi ja siihen liittyvät laittomuudet ovat aika vähäisiä verrattuna kaikkeen muuhun rikollisuuteen tai syihin, jotka aiheuttavat tappeluita kadulla yleisesti.
Jalkapallofanitus on minun mielestäni hieno harrastus. Olen vähän kateellinen faneille, koska minulla ei tule koskaan olemaan paikkaa, missä sadat ihmiset, jotka minä olen tuntenut monet vuodet, kerääntyy säännöllisesti ympärilleni.
Syy siihen, miksi minun asenne jalkapallofanitusta kohtaan on näin positiivinen, on varmasti Lukasin ansiota. Jos minä en olisi ollut hänen kanssa, minulla ei olisi mielipidettä koko asiasta.
Luen haastattelua ruotsalaisesta naisjuontajasta. Jutun läpinäkyvyys ja naisen asenne saa ajatukseni harhailemaan viime sunnuntaiseen Film frukostiin.
Viime sunnuntainen Film frukost polkaisi käyntiin kurdilaisen elokuvafestivaalin. Avajaisten teemana oli Konsten bakom galler. Tällä kertaa yleisölle esitettiin kaksi lyhytelokuvaa, jotka pohjautuivat Faruq Samanin piirroksiin. Hän istuu iranilaisessa vankilassa poliittisten mielipiteidensä vuoksi.
Elokuvat olivat ajatuksia herättäviä ja koskettavia, mutta niin oli myös paneelikeskusteluun osallistujien tarinat omista vankilakokemuksista. Puhujina toimivat Sherko Jahani Asl, Fatma Savci sekä Saman Rasoulpour. Kaikki puhujat ovat ajaneet ihmisoikeuksia ja oikeutta taiteeseen.
Sherko Jahani Asl kertoi istuneensa vankilassa useaan otteeseen. Hän on toiminut journalistina, ohjaajana sekä kirjailijana. Vankilaan hän joutui vedettyään lukupiiriä. Yksi osallistujista toimi vakoojana. Aslin ajatukset koettiin Iranin lakien vastaisiksi ja hän sai vankilatuomion.
Aslin kirjoitti tuotantonsa kurdin kielellä, mutta hänet pakotettiin kääntämään kaikki kirjoituksensa persiaksi. Tämä sai hänet kirjoittamaan lisää, mutta olosuhteiden pakosta hänen piti salailla luomisprosessiaan. Hän kertoi, kuinka hän kirjoitti novellejaan niin pienille paperinpalasille, että ne olivat piilotettavissa hammastahnatuubin etiketin taakse. Hän myös puhui puhelimessa ystäviensä kanssa, jotka kirjoittivat ylös katkelmiaan hänen tulevasta novellistaan. Hän antoi pieniä paperinpalasia sukulaisilleen heidän vieraillessa vankilassa. Hän pakeni myöhemmin Ruotsiin ja asuu täällä edelleen.
Fatma Savici kuvaili itseään ihan hyväksi tyypiksi. Hän kertoi, ettei osaa kertoa paljoa itsestään, vaan antaa yleensä muiden esitellä itsensä. Hän on taistellut vapaan ja demokraattisen Kurdistanin puolesta. Hän istui kahdeksassa eri vankilassa yhteensä 12 vuotta. Hän kertoi heräävänsä jonka aamu pelkoon olevansa edelleen vankilassa. Vankilaoloaikanaan hän ryhtyi kirjoittamaan runoja tupakkapapereille. Hän on jatkanut runoilijan uraansa vapaudessa. Hän myös taistelee vapaan Kurdistanin puolesta edelleen. Hän kertoi kurdilaisten ja poliittisten vankien kuuluvan alimpaan kastiin. Kurdeihin ja poliittisiin vankeihin kokeillaan uusia kidutusmenetelmiä, valtion käskystä.
Saman Rasoulpour on journalisti sekä valokuvaaja. Hän pakeni Faruq Samanin kanssa Iranista, mutta vangittiin kolme kertaa vuosina 2006-2009. Lopulta hän pääsi pakenemaan Eurooppaan. Rasoulpour on ilmioikeusaktiivi sekä journalisti. Hän keskittyi kertomaan hyvän ystävänsä Faruqin elämästä, joka oli riipaistavaa kuultavaa. Ensimmäinen elokuva kertoi vangista, joka yrittää kaivaa tikulla reikää sellinsä kattoon nähdäkseen kuun. Rasoulpour kertoi myös miehestä, jonka hän tapasi vankilassa. Tämä mies oli istunut vankilassa yli 20 vuotta. Rasoulpour kertoi miehelle Internetistä ja muusta teknologisista kehityksistä, mutta mies ei uskonut kuulemaansa. Lopulta mies oli purskahtanut kyyneliin, sillä hän olisi halunnut nähdä omin silmin tämän kummallisen Internetin, muttei uskonut sen päivän koskaan koittavan.
Film frukost on suosittu tapahtuma ja näin ollen paikat ja aamupala on hyvä varata jo alkuviikosta. Tapahtuman lähestyessä loppuaan, kiitokset ja aplodit eivät meinanneet loppua. Moni halusi ilmaista kiitoksensa näille kolmelle rohkealle sekä tapahtuman järjestäjälle. Mikkiä ojennettiin yleisön keskuudessa yhdeltä toiselle vaikka kellon viisarit totesivat tapahtuman olevan jo ohi.
En halua ottaa tässä kirjoituksessani poliittista kantaa kurdien asemaan. Totuus heidän kansastaan on kuitenkin se, että he ovat suuri vähemmistö, joka elää ilman omaa valtiota. Oppikirjoissa kurdeja käytetään jatkuvasti esimerkkeinä. Heidän kansallinen identiteetti määritellään muun muassa maantieteellisesti riippumattomaksi, sillä heillä ei ole omaa valtiota ja niin edelleen. Monelle käsitys kurdeista jää siitä huolimatta jonnekin terrorismin ja äärettömän tiukan kulttuurinedustajien välimaastoon.
Konsten bakom galler ravisteli minua katsojana ja kuulijana. Viime sunnuntai oli myös opettavainen, inspiroiva ja antoisa.
Gunvald Larssoninakin tunnettu Mikael Persbrandt vastaanotti eilen Guldbaggen parhaasta miespääosata, elokuvassa Mig äger ingen.
Lavalle palkintoa vastaanottamaan asteli mustiin aurinkolaseihin pukeutunut räjähtynyt kansan idoli. Ruotsin kansainvälisen ylpeyden hohto oli eilen vain muisto entisestä. Aurinkolasien takaa paljastui joko äärimmäisen krapulainen tai väsyneen itkuinen Persbrandt.
Persbrandt on keskellä oikeusprosessia. Häntä syytetään huumerikoksesta ja näytöt hänen syyllisyydestään ovat vahvat. Media on muistanut informoida Persbrandtin oikeusprosessista. Näin ollen monet katsojat ja gaalan läsnäolijat varmasti muistivatkin viimeaikaiset lööpit kysesistä tähdestä.
Persbrandt piti tunteisiinvetoavan puheen. Hän muun muassa kiitti äitiään ja lapsiaan. Hän myös kertoi entisen elämänsä olevan historiaa. Puhe kokonaisuudessaan oli lonkalta vedetty. Haastattelussa Persbrandt kertoi juhlimisen olevan nyt ohi. Hänen elämänsä on ollut juhlimista ja nyt sille on tullut stoppi. Palkintoaan hän juhlistaa kuitenkin vaatimattomasti ostamalla tunnbrödrullen.
Persbrandtin käytös, puhe ja haastattelu vaikuttavat kaikessa kokonaisuudessaan empatian kalastelulta sekä oikeusprosessin peittelyltä. Rähjäinen kansan skådis tietää tämsälleen mistä naruista vetää, jotta kansa unohtaisi ainakin hetkeksi hänen vesiselvän syyllisyytensä.
Vaatimattomuus toimii aina, kun kiittäjänä toimii siemmoisia summia tienaava näyttelijä. Äitiä ja lapsiaan kiittävä viisikymppinen Persbrandt saavutti varmasti kirkkaamman kuvan myös heidän silmissä, jotka ovat harkinneet Beck-DVDeidnsä myyntiä oikeusprosessin tultua julki.
Persbrandt on ammattinäyttelijä ja näin ollen varmastikin kykenevä tirauttamaan muutaman kyyneleen gaalayleisön ja kameroiden edessä. Ei kai hän muuten olisi niin arvostettu näyttelijä? Ja sitähän näyttelijä tekevät, näyttelevät, itkevät ja vetoavat tunteisiin (ainakin näin pelkistetysti).
Persbrandtin puhe Guldbagge galassa oli melkoista näyttelemistä. Toki osa hänen käytöksestään saattoi olla totta ja osa harkittua tulevaisuutta silmällä pitäen. Tähti Persbrandt veti käytöksensä kuitenkin täysin yli ja mikä tärkeintä, palkinto olisi pitänyt antaa aivan toiselle näyttelijälle.
Tukholma tarjoaa vierailijalleen paljon aktiviteettejä ja näkemistä. Täällä on erittäin hyvät julkiset kulkuneuvot, joilla pääsee helposti paikasta A paikkaan B. Metroverkko on todella helppo, kartat löytyvät asemilta ja busseilla pääsee. Tvärbana risteilee sopivasti kantakaupungin alueilla ja peneltågetilla pääsee vielä kauemmaksi. Julkistenliikenneyhteyksien aikataulut ja lippuvaihtoehot löytyvät osoittesta sl.se.
Mitä, Missä, Milloin?
BarBro, Hornstull
Brabro on bistro & ravintola, jossa voi myös katsella myös elokuvia. Meny keskittyy aasialaisen keittiön ympärille. Elokuvatarjonta on mielenkiintoinen. Lisää infoa löytyy ravintolan kotisivuilta.
Debaser, (Medis & Strand)
Debaserit ovat Tukholman suosituimpia keikkapaikkoja. Artistivalinnat vaihtelevat mailmankuuluista aloitteleviin paikallisiin pumppuihin. Keikkakalenteri kannattaa tarkistaa etukäteen heidän kotisivuiltaan.
Debaser Medis
Södra Teatern, Slussen
Vanha kaunis rakennus kätkee sisälleen talvisaikaan klubin ja konsertteja. Kesällä Södra Teaternin terassilta avautuu näköala yli Tukholman.
Nada bar, Sofia
Nada on pikkuruinen baari kerrostalon kivijalassa, jossa tuskin mahtuu edes kääntymään viikonloppuisin. Tänne voi olla hankala löytää.
BioRio, Hornstull
Mainio elokuvateatteri, jonka elokuvatarjonta tarjonta on vielä mainiompi. Elokuvat vaihtelevat dokumenteista lasten knattebioon. Sunnuntaisin BioRiossa on mahdollista syödä aamiaista, katsoa elokuvaa ja keskustella elokuvasta asiantuntijoiden kanssa.
Långholmen
Långholmen, Hornstull
Långholmen on vanha vankilasaari, jossa sijaitsee muun muassa hotelli. Hotelli on rakennettu kyseiseen vankilaan, mutta siellä on myös museo. Långholmen on suosittu picknic, uinti ja ulkoilupaikka. Kesäisin ihmiset kerääntyvät Långholmenille soittamaan musiikkia laidasta laitaan.
Boulevard Teatern, Medis-Skanstull
Teatteri on pieni, hauska ja intiimi. Olen nähnyt täällä kolme elämäni parasta näytöstä improvisaatiosta Shakespearen kerättyihin teoksiin. Toki, jos teatteriin haluaa mennä, mukana pysyminen vaatii ruotsinkielen taitoa.
Underbron, Skanstull
Underbron on kuuluisan kesäklubi Trädgårdenin talviversio. Klubilla voi riekkua viiteen asti aamulla. Klubi sijaitsee sillan alla nimensä mukaisesti. Hissipoika kyydittää juhlijat musiikin sykkeeseen. Suosittelen ottamaan taksin, jos ei ole täällä ennen käynyt. Tie sillan alle voi olla vaikea.
Färgfabriken, Liljeholmen (Trekanten)
Tämä taidetalo, klubi, ravintolakokonaisuus sijaitsee vanhalla teollisuusalueella. Tie tänne on myös hankala, joten kartta apuun. Klubia ei täältä joka viikonloppu löydä, joten kalenteri kannattaa tarkistaa etukäteen.
Fotografiska, Stadsgårdshamnen
Tämän punaisen tiilirakennuksen on moni suomalainen viikkarin matkustaja ohittanut Tukholmassa vierraillessaan, vaan kuinkas moni on uskaltautunut sisään asti? Kyseessä on valkokuvataiteen museo, joka on vierailukohde numero 1. Suosittelen kuumasti.
Hermans, Sofia
Tämä ravintola sijaitsee Fotografiskan yläpuolella, joitakin satojametreja keskustaan päin. Lihaa ei täältä löydy, sillä kyseessä on kasvisravintola. Viikonloppuisin brunch-buffée ei jätä edes lihansyöjiä nälkäisiksi. Nam.
Légumes, Zinkensdamn
Tämä on myöskin kasvisravintola, jonka buffésta löytyy välimeren vaikutteita. Hinnalla bufféta ei ole pilattu, sillä vatsansa saa täällä täyteen 80kr:lla.
Café Gino, Sofia
Kahvila ja viikonloppuisin myös brunch-ställe. Pieni mukava paikka, joka tarjoaa brunchin pitkän kaavan mukaan.
Café Mariaberget
Café Mariaberget, Mariatorget
Tämä on minun lempikahvilani. Tämän superpienen kahvilan löytää Mariabergetiltä, läheltä Mariatorgettia. He tarjoavat valikoituja ruoka-annoksia, muuan muassa grillattuja leipiä salaatin kera. Omistajilla on myös hauska pieni koira, joka istuu ikkunassa ja vartioi asiakkaita.
Hornstull Strand
Ison sillan alta löytyy BarBro
Ja toki täällä on monia monia muita paikkoja, jotka kannattaa katsoa läpi, kokea ja nähdä. Hornsgatan on täynnä pieniä gallerioita alkaen Slussenin päästä. Monteliusvägen on mukava vaihtoehto päiväkävelylle keskustan muurahaispesän sijaan ja museioista ei Tukholmassa ole puutetta.
