Jonne-Penalla on pikkubisnes, jonka viikoittaiseen hoitamiseen menee keskimäärin 5 tuntia aikaa kaikkine kiemuroineen. Lomaa bisneksestä Jonne-Pena pystyy pitämään heinäkuun ja joulun aikaan 2 viikkoa. Viime vuoden kesäloma meni bisneksen pystyyn nostamiseen, mutta nyt pakettia voi hoitaa näppärästi läppärillä mistä vain, jossa on netti ainakin pari kertaa viikossa käytössä. Liiketoiminnan vuosittaiset kiinteät kulut ovat alle 3000 euroa vuodessa ja liikevaihtoa kertyy 32 000 euroa alvien jälkeen. Tilikauden tulos ennen veroja on 29 000 euroa.
Jennika on kova mimmi ja painaa projekteja asiakkaille kovalla vimmalla. Työtunteja kertyy kevyesti 60 viikossa, mutta vuosittainen laskutus omasta ammattitaidosta kerryttää kassaan reilut 120 000 euroa. Lomaa Jennika pitää kesällä 3-4 viikkoa ja joulun aikaan viikosta kahteen, mutta jos asiakkaan kiimainen kiire vaatii, heitetään lomat nurkkaan.
Niilolla menestyvä maaurakointiyritys, jossa on jannuja töissä parikymmentä. Kaikenmoisia koneita on liisattuna, jotta kuppaisinkaan pihankulma ei jäisi rumentamaan maisemaa vaan voitaisiin sheipata juuri sellaiseksi kuin herra ja rouva Tötterström vain haluaa. Vuosiliikevaihto on mehukas 12 000 000, josta jää viivan alle ennen omaa palkkaa rempseät 375 000 euroa. Muutama vuosi sitten samasta liikevaihdosta saatiin tislattua yli miljoona euroa ja nyt pyritään painamaan eteenpäin kiristyneestä kilpailutilanteesta huolimatta parempikatteisia keikkoja.
Onko Niilo kaikkein kovin jätkä vai kenties Jennika kuitenkin. Jonne-Pena se nyt ei ainakaan ole piskuisella bisneksellään. Se jäbähän loikoilee päivät jossain palmun alla ja lähettelee välillä jotain maileja ja juttelee silloin tällöin vähän puheluita. Tuntiansio viikoittaiselle viidelle tunnille on 128 euroa tuntia kohti. Harmi vain kun tunteja on niin vähän, vai hetkinen. Mitä jos se onkin juuri tämän bisneksen juju? Se ei ole kovin iso, mutta sen hoitaminenkaan ei juuri pollaa rasita.
Jennikan bisneksessä bisnesriski on vain siinä, jaksaako itse hommia painaa. Jos ei jaksa, ei rahaa tule, mutta silloin siinä ei kyllä kulutkaan hartioita paina. Ongelmana on vain tuntien riittävyys kellossa ja kalenterissa. Jos vain saisi jonkun jakamaan työtaakkaa, mutta se ei ole helppoa kun osaaminen asuu Jennikassa. Tehtyä työtuntia kohti rahaa kilahtaa laariin 43 euroa.
Niilo on selvästi onnistunut luomaan bisnessysteemin, joka on skaalattavissa ja siinä on potentiaalia painaa ihan relevanttia rahaa. Bisneksen kanssa pitää tosin olla tarkkana, sillä se on luonteeltaan kuin kolmimetrinen onkivapa. Vähän kun sitä heilauttaa, on liike vavan päässä melko suuri. Niilon tulos ennen omaa liksaa ja veroja on vähän reilut 3 prosenttia liikevaihdosta. Siinä voi nähdä uhan tai mahdollisuuden. Jos prosentin saisi nostettua 8-10 nurkkaan, tulisi rahaa tilille jo kuin paloletkulla ruiskuttaisi. Vastaavasti liikevaihdon pienikin pudotus voi painaa firman pahasti pakkaselle. No Niilo on taitava kaveri ja vahvalla otteella varmastikin saa pidettyä kelkan oikealla uralla.
On vaikea sanoa mikä bisnes on paras. Pelkällä rahalla ja potentiaalilla mitattuna Niilon ellei Jonne pojan bisnes ole potentiaaliltaan lätkämailan mallinen, eli bisnes voi räjähtää digitaalisen tuotteen kautta kovaan kasvuun ilman, että kulut kasvavat lainkaan.
Rahan lisäksi elämässä valuuttaa ovat aika, vapaus ja energia. Jokainen meistä arvottaa näitä eri tavalla. Jonne-Pena ei ehkäpä viihtyisi Jennikan housuissa, tai siis voisi hyvinkin viihtyä, mutta tarkoitan nyt ettei ehkäpä haluaisi vaihtaa bisneksiä keskenään. Jennika haluaa painaa hommia kovalla kädellä ja Jonne-Pena arvostaa vapautta paikasta, paineesta ja ajasta.
Kysymys siitä, mikä on paras tai menestyvä bisnes riippuu lähtökohtaisesti siitä, mitä bisneksellä on tavoiteltu. Pitää verrata sitä alkuperäisiin odotuksiin eikä summamutikassa johonkin toiseen bisnekseen. Näin ollen esimerkiksi liikevaihto, nettovoitto tai mikä tahansa muu koon mittari itsessään on huono seula jos laarissa on tyyliltään ja tavoitteiltaan aivan erilaisia firmoja.
Yksi suurimpia oman yrittäjäuran kotiin viemisiä on ollut ajatus siitä, että kun yritystä tai liiketoimintaa lähtee suunnittelemaan, tärkeää on miettiä sitä seuraavilta kulmilta
1. Minkä kokoiseksi tämä voi kasvaa ja kuinka todennäköistä se on?
2. Voiko tämä skaalautua?
3. Mikä on suurin riski minkä kannan tähän lähtiessäni?
4. Paljonko minulta sitoutuu aikaa tähän ja kuinka pitkä sitoumus on - vapauttaako vai vangitsee?
5. Millaiset vaihtoehtoiset mahdollisuudet tämä sulkee minulta pois?
Vuosien varrella olen ollut mukana monenlaisissa bisneksissä ja kokeilujen ja kokemuksen kautta oppinut, millaisia bisneksiä haluan tehdä ja millaisia en todellakaan halua tehdä. Useimmissa bisneksissä en todellakaan ymmärtänyt etukäteen miettiä millaiseksi elämä syntyy bisneksen menestymisen myötä. Nykyisten kohdalla olen yrittänyt olla kypsempi, viisaampi ja näkemyksellisempi.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja uskon sinun tekevän hyviä päätöksiä elämässäsi.
Matias