Blogi

...liikaa duunia, liian vähän unta=/....

hedari, kaamea kapula ja pyörryttää....mitenkä hyvä idea oli taas lähteä pilettään...=)

bilesuunnitelmat vyöryvät villeinä. Ruokalista on valmis, viralliset kutsut lähtee kännystä ens viikolla, osaa vieraista jo varoitettu (että osaa ottaa vapaata töistä) ja kohta on kai bilevaatteetkin kahtottuna=). Ja bileet ovat vasta maaliskuun alussa=D...mun omat whatever-bileet, tai ihan muuten vain hippalot...kamut on kyselleet bileiden aihetta, mutta ei semmoista ole. Pidän ne muuten vain, koska on kivaa kasata lauma kamuja oman katon alle ja nähdä niitäkin kerralla. Jopa mun ex kämppikseni kermeliini tulee=D...luvassa kaameita tarinoita mun teinivuosilta siis=)...

onko tänään mahdollisesti kansainvälinen kiimaisten miesten päivä????Koskapa tämä aamu alkoi epäilyttävästi kun sain puhelun seitsemältä aamulla. Olin justiinsa saanut hempun tarhaan, kun känny soi, ja luurin toisessa päässä juuri bilettämästä tullut ex-duunikamu (mies...vanha mies...),. Siinä juteltiin hetki, ja sitten kun se sanoi mua söötiksi tytöksi niin aloin lopetella puhelua. Tyyppi lähetti paljon suukkoja mun otsalle, kaulalle ja rinnoille!!!!!!!HUI!!!!!!!!!!!!
onneksi sain sen puhelun loppumaan...uhrh!!no, ei mene kauan kun känny sanoo kukkuu ja viesti tulla tupsahti. Sielläää eräs toinen uros, joka kyselee mitä puuhailen...mitäpä voisi puuhailla klo 07.17 aamulla???? totesin että junassa olen ja nökötän...sieltä sitten tuli näytön täydeltä, miten se musta tykkää ja miten ihana ja hotti olen ja miten se musta niin kovasti tykkää...kaksi innokasta äijää ennen kello kahdeksaa on enemmän kuin mitä yksi pieni siveellinen tyttö voi kestää=D...

loppupäivä on rauhoitettu kiimaisilta miehenpuolilta.

töissä koin pienoisen yllärin kun huomasin että poikkeamaraportti-kansio olikin lukkojen takan. avain pomolla. Sinne pitäisi sitten pystyä kirjoittamaan jos jotain sattuu...justiinsa! No, huomenna kansio saa luvan tulla päivänvaloon, pitää sinne lisätä viimelyönnit ja kopsata työsuojeluvalvojalle 3 vanhaa rapsaa.

Toinen "jännä" ylläri oli, että huomiseksi oli päivyriin merkattu mun ja tän mummon välinen palaveri. Ensinnäkin en näe mitä hyötyä siinä enää on, koska tämä mummo ei ole myöntänyt kertaakaan lyöneensä mua, ei vaikka olisi 4 henkilökunnan jäsentä näkemässä tapausta. Päinvastoin se syyttää mua...nytkin kun se löi nyrkillä, niin pommmolle se esitti, että mä olen lyönyt ja hänellä on aivoverenvuoto...huh! Toiskseen, pomo todennäköisesti esittää palaverin lopussa, että sovitaan tämä ja että näinhän ei saa enää käydä tai mummo joutuu muualle. Mutta se ei ole enää vaihtoehto...näin kun on sanottu jo kolme kertaa aikaisemmin. Mä en suostu enää siihen, että odotetaan viidettä kimppuun hyökkäystä. johonkinhan se raja on vedettävä.

sain tänään mieleeni josko olisi kuitenkin aika hakea opiskelemaan sosionomiksi. Alunperin aioin tehdä sen kun hempukkani aloittaa koulun, mutta koulukin kestää kuitenkin 4 vuotta, joten miksi ei siis jo nyt. Keikkaahan voi aina tehdä. Ja tietty teenkin. mutta nyt vain tuntuu, että vaihtelu tekisi vain hyvää. ja kuulemma yhteishakukin kohta alkaa. siispä suunnittelemaan=).

tänään töihinpaluu...onneksi pomo ei ole töissä, ja s9itten kuitenkin olisi ollut parempi jos olisi niin saisi senkin kohtauksen alta pois. no, saanpahan tulostettua työsuojelulain netistä. Mua vaan kammottaa etä se mummo lyö mua taas. joten yritän välttää yseistä ihmistä, toinen iltavuorolainen saa antaa sille lääkkeet ym, mä en mene sen lähelle enää, ennekuin tilanne selviää suuntaan jos toiseen.

huomenaamussa on sitten pomo, ja edessä mielenkiintoinen keskustelu=/.en meinaa öisin enää saada nukuttua kun tää koko homma pyörii mielessä, jatkuvasti, vaikka yrittäisi ajatella muuta.

pomo esittää että se että mua lyödään töissä on mun oma vika....jaahas...on todella surkeaa pomolta jos omat mokansa työntää alaisten harteille, kun vihdoin alainen hakee apua muualta kun ei pomo ole kykeneväinen tekemään asialle mitään.

mulla on meidän pomoon mennyt nyt luottamus täysin. Esimiehen pitäisi olla se taho jonka luo mennä ongelmatilanteissa. Siis näin ainakin muualla kuin meillä. noh, jos joku mun hoitsukavereista kysyy kannattaako meille tulla töihin totean suoraan että ei.ei kannata. Mäkin lähden tuolta heti kun voin. sitä ennen en anna kenenkään pompottaa itseäni, tiedän oikeuteni, so bite me!!!!

...eilinen mukavuus päättyi sitten siihen, että meidän psykomummo löi mua ja sylkäisi päin kasvoja. Ja myöhemmin löi toisen kerran.pomo totesi sille vain lempeästi "kyllä sinun pitää yrittää käyttäytyä. Ei tämä näin voi jatkua"...ja moneskos lyöntikerta tämä olikaan??? neljäs!!!yhteensä mummo on mua huitaissut 6 kertaa plus sylkeminen ( joka muuten määritellään törkeäksi pahoinpitelyksi lain mukaan).Jälleen kerran mua lyödään, jälleen kerran mitään ei tapahdu.Pomo ei edes kysynyt lähtiessään olenko kunnossa tms.ja itkin sitten 10 minuuttia toimistossa lukittujen ovien takana. Ja uudelleen yökön saavuttua.

huomenna soitan työsuojeluvaltuutetulle. jos mitään ei edelleenkään sen jälkeen tapahdu palkkaan asianajajan.työsuojelulaissa saotaan että: "työnantajan on turvattava työntekijän fyysinen ja henkinen turvallisuus työpaikalla". Näin ei tapahdu meillä...pomo sanoi ekan lyömissession jälkeen, että jos näin vielä tapahtuu joutuu mummo meiltä pois. sama laulu toisen ja kolmannen kerran jälkeen. Nyt se ei edes vaivautunut sanomaan sitä...

kimble sanoi eilen mulle ( kun purin oloani sille puhelimessa) että, mun pitää vaihtaa duunipaikkaa. Ja vaihdankin...ainoa on, että on pakko sinnitellä huhtikuuhun, kun saadaan tulospalkka. sitten katoan nopeammin kuin ehtii kukaan kissaa sanoa.eilen jo sain illalla myöhemmin kaverin kautta keikkaduuni mahdollisuuden kustaankartanoon. siellä on pulaa hoitsuista...hah, kaikkialla on pulaa hoitsuista, ei ole pelkoa että jää duunittomaksi=).

ehkei kaikki ota lyömistä pahakseen(?), mutta mä en kertakaikkiaan kestä että mua lyödään.mua on hakattu pienen ikäni, ekan kerran sain turpaani 5 vuotiaana. Ja kuudennella meidän luokan pojat hakkasivat mua joka päivä, pahimpina kaksikin kertaa.Aikuisiässä päätin että mua ei lyö enää kukaan, koskaan. Tai jos lyö niin siitä tulee pahoja jälkiseuraamuksia. Hassuinta on että kundit jotka silloin mua hakkasivat, ovat yrittäneet tulla iskemään mua...ja huonolla menestyksellä=). mä en ota enää lyöntejä vastaan,
haastan vaikka firman oikeuteen jos ei muu auta. Piste!

hassun onnellinen olo=)...kaikki tuntuu olevan mallillaan ja duuni-iltakin on sujunut rauhaisasti ilman mummojen huutoa. Ihanaa! parempaa kuin sinfonia, on tämä hiljaisuus korville=).

yöllä näin unta jostakin pojasta...en tiedä kenestä( en tunnistanut=D...). enneuni??? vai muuten vain ihanaa unikuvaa?
enivei, ehkä juuri sen takia olen niin hyvällä tuulella ja ololla=)...

duuninjälkeen käyn paikallisessa katsomassa onko minun pikku magnustini ( entinen neiti koala...sen lempinimi muuttuu aina vuodenvaihteessa=). Toisavuonna sanoin sitä mun puudeliksi, viimevuonna oli koala ja nyt sitten magnusti=D...se on itse hyväksynyt kaikki lempinimet jotka sille keksin...=)...) töissä ja saatan juoda situkan jos jaksan. Tai sitten otan teetä ja painun sitten luukkuuni koisaamaan=).

huomaatteko miten paljon irtoaa tänään noita hymynaamoja=D???

duunimatkallakin käkättelin onnessani, kun kimblen kanssa juteltiin koko matkan ajan ja tuli puhetta karvankohottajalihaksesta...se on oikea lihas!! eikä siinä ole mitään pervoa!!!kimble sai hysteerisen naurukohtauksen ja tartutti sen muhunkin...kylläpä jotkut ihmiset on mahottoman kaksimielisiä ( minähän en koskaan, en... *ristii sormet selän takana*).

nyt työ taasen kutsuu länsituulen lailla=)...tai itseasiassa mua huhuilee ruokatupakka laukussani. Lähden ulkoiluttamaan sitä=D...

mä olen todellakin tämän päivän virallinen hajamielisyys itse. Aamulla vein hempukan tarhaan, mutta unohdin hempukan tarharepun olalle ja huomasin sen vasta malmin assalla kun hyppäsin junaan. Töissä unohtelin sitten yhtä sun toista, ja lähtiessä ensin jätin hempun repun duuniin, palasin hakemaan, sitten unohdin kännyn ja palasin hakemaan sitäkin=).mahoton meno=D...

oli pitkä päivä, taas kerran...ja nyt alkaa taas uni painaa simmunkulmaa. onneksi huomenna iltavuoro, saa nukkua pitempään kuin klo 5 asti. Hip hurrei sille=)...

onpas ollutkin piiiitkä päivä. Pääsin sitten töistäkin ja lähdin vielä 10 min liian aikaisin. Onnistuin kirmaamaan junaan(juuri ja juuri...ja kirjaimellisesti kirmaamaan=)...). Hengästyneenä syöksähdin vaunuun ja tömähdin istumaan, kun viweressä tuttu ääni muikkasi...se oli miun Bilbo reppuli tietenkin=). Oli rattoisa junamatka. juteltiin (kun sain puuskuttamiseni loppumaan)viime viikon perjantaista kun olin poikien kanssa ´nautiskelemassa skumppaa bakersissa ja siitä miten mun loppuilta silloin meni (lähdin ex-duunikamu neiti pupuliinin kanssa viihteelle). Bilbo, viuhti ja pekkis lähtevät kuulemma huomennakin kyseiseen anniskeluiltaan, mutta mä olen kiltisti kotona. Vaikka tekisiskin mieli mennä , niin pakko myöntää että on aika hieman rauhoittua taasen.

himassa riehuin imurin ja luutun kanssa kuin vähämieli ja tiskailin ja pesin pyykkiä ja sain kämpän siistiksi. Nyt hieman väsyttää...siisti kämppä innosti mut jopa maalailemaan (se on taas jäänyt joksikin aikaa), ja sain uuden työn alkutekijöihinsä. huomenna on hyvä jatkaa.

hempukkaini nukahti äsken viimein erinäisten viivyttelyjen jälkeen ja kohta alkaa tämä äitylikin uinumaan.