Blogi

Aurasi väri on keltainen

Keltainen on koko aurakentän iloisin persoona, Hän on energinen, valoisa ja leikkisä persoona, jonka valoisuus, lämpö ja optimismi hurmaavat toisetkin ihmiset. Keltaisen ihmisen elämän täyttymys on tuottaa iloa toisille, nauttia elämästä ja auttaa koko planeettaa voimaan paremmin.

Keltainen voi olla hyvinkin ujo ja herkkä, mutta myös juhlien keskipiste. Hänellä on loistava huumorintaju, ja hän iloitsee saadessaan toisetkin nauramaan. Keltainen uskoo, että elämä on olemassa siksi, että siitä nautittaisiin. Hän rakastaa vapautta ja tarttuu hetkeen. Hymy huulillaan hän muistuttaa toisille, ettei elämää sen enempää kuin itseäänkään pidä ottaa liian vakavasti.

Työ ei keltaiselle ihmiselle ole muuta kuin ikävä velvollisuus, josta hän mieluusti kokonaan luopuisi - ellei ole sattunut saamaan itselleen työtä, joka on hauskaa ja kevyttä, ja jossa hän pääsee vapaasti totoeuttamaan itseään.

Luonto ja eläimet ovat keltaiselle hyvin tärkeitä, ja jos hän johonkin suhtautuu vakavasti, se on luonnon suojelu. Eläimet, erityisesti koirat tuntevat luontaista vetoa keltaista ihmistä kohtaan.

(tämä oli helmissä oleva testi, minkävärinen aurani on...
on tämä osittain oikeasssa=)...)

...kääk, sain juuri shokin=). Tuli tekstiviestiä ulkomailta...
tuossa alkuvuonna olin pupuliinan kanssa onnelassa tanssahtelemassa pöytien päällä ja mä tutustuin jossain vaiheessa iltaa kivaan kundiin, joka nyt sattui olemaan hollantilainen palkkasotilas.Ollut afganistanissa ja oli menossa jossain vaiheessa irakiin. sen kanssa juttelin koko yön sen hotellihuoneessa (hillitkää pervot mielikuvanne pusuttelua luk.ottamati oltiin kiltisti=)...) ja lupasin kirjottaa sille. Piti nähdä vielä, mutta en sitten kapulaltani jaksanut ja se lähti ilman että nähtiin enään. mun on pitänyt kirjoittaa sille, mutta...mulla on ollut mahoton kiire aina vaan, ja ei ole saanut aikaiseksi, vaikka se on mielessä pyörinytkin.

nyt se sitten viesti mulle=). ja viestin takaisin=). Silloin koetettiin, eikä viestit menneet perille, nyt ainakin sen viesti tavoitti mut. saa nähdä meneekö mun vastaus perille=).

mä en tiedä miksi olen punastunut=)...

rakas blogsuni, kolmatta päivää kipeenä, joskin alkaa jo helpottaa pikkuhiljaa. Tässä jo odottaa huomista, että pääsee töihin lepäämään, sairastaminen ei ole nimittäin iloa kun hempukka hilluu koko ajan eestaas. Hyvä äitiys ja sairastaminen ei käy yksiin=/.

Hempukka sai mut saamaan ensimmäisen (monista??) harmaista hiuksista, kun huomasin että se on piirrellyt sänkynsä aivan täyteen kuvia kynillä, sen lisäksi osan seinääkin...mä luulin että se vaihe olisi jo ohi...(optimisti vaiko vain tyhmä??). Laitoin saarnan matkassa sen kuuraamaan sänkyään ( teki työnsä laulellen), muttei saanut kuvia puhtaaksi. Pitää kai mun ostaa tärpättiä ja yrittää sillä. Seinästäkään ei irtoa ja nyt jännitän, joudunko maalaamaan sen ennen muutoa, jossen saa puhtaaksi (-> kallis paukku)...

mä olen saanut jotain aikaankin kun listailin bileideni ruokalistaa uuteen uskoon ja tein alustavan kauppalistan. Jo nyt näen itseni ensi viikon lauantai-aamuna hyörimässä keittiössä kieli essun alla, paistamassa, leipomassa, pilkkomassa, suikaloimassa, sekoittamassa ja stressaamassa.huokaus!

ihan lunssan alle jäi tämä otus. Aamulla ei vain ylös sängystä päässyt ja äänikin oli käheä kuin korpilla. oli pakko soittaa töihin, että ei pääse tulemaan.
nyt olen vain makoillut sängyssä ja kahtellut hempukan kanssa piirrettyjä. ei jaksa tehdä mitään....*niiskaus*

...mikä duunipäivä. Pääsin töihin räytyneenä ja heti ensiksi yökkö ilmoitti että hoitoapulainen on kipeenä. Ja mä siis kahden keikkalaisen kanssa. Sattui olemaan 17v tyttö, joka toista päivää keikalla. Se ei tehnyt yhtään mitään. seisoi aamun kädet puuskassa ja tuijotti mua, ja mun hyörimistä. Eli tein kahden ihmisen duunit yksin. Päivällä sentään pesi muutaman lautasen. Mutta siinä vaiheessa meinasi r-päitä päästä kun kaksi kertaa olin sanonut, että auta asukasta juomaan kahvinsa, kun se ei itse pysty, ei edelleenkään osaa. Sama oli eilen. Piti kädestä pitäen näyttää miten se tapahtuu...siis näyttää miten juotat vanhukselle kahvia!!!!!

mitä ihmettä tekee keikkalaisella joka ei tee mitään?? joka käyttäytyy kuin opiskelija ja kahtelee jokusen päivän miten homma toimii. ei kellekkään makseta palkkaa katselemisesta!!! paitsi näköjään meillä...koko päivän odotin lausetta " voisinko mä tehdä jotain?", mutta turhaan.

lisäksi tämä lähihoitsu-opiselijaihme kysyi, mitä teen jos joku saa sydänkohtauksen...haloo!!!!olisiko elvytys ja ambulanssi mitään??? vuosi opintoja jäljellä ja perusasiat ei ole hallinnassa...

nyt on uupsahtanut olo, ja aivot täynnä räkää. onneksi sentään kotona.

hemmottelin siis itseäni, palkkioksi raadannasta ja vuokrasin lehvan iltani iloksi=D. nyt hempukalle apetta laittamaan, sittenen enää nouse hetkeen petiltä mihkään.

vaikkei se mitän hyödytä. Flunssa on todennäköisesti tällainen asia. Se jyllää kunnolla. Kuumetta on ja silti on pakko simmut rutussa kiiruhtaa duuniin. saapi nähdä tuleeko väittelyä aiheesta, "kotiin vai ei?". ehkä duunikamut tahtois et sairastan kotona, mutta onko se realiteeteissa mahdollista onkin sitten toinen juttu.

nyt hiipellän kuitenkin....missä mahtaa mun nenukkaliinapaketti piileksiä?

taisi miitti nousta kurkkuun, nyt nimittäin on tosi lunssainen olo. Nenu tukossa ja silti niiskuttaa. Kurkkukin kipeenä=/. toivottavasti tämä tästä asettuupi.

hieno pulkkamäkimiitti. vaikka takapuoli tunnottomana loppuajan ja msutelmia tod.näköisesti sääret täynnä, niin kivaa oli. Oikea laskiaistunnelma. Kaikilla hauskaa ja lämmintä kaakaotakin sai. Ja tietty päästiin uutisien kevennyksiinkin=). Hyvä me!!! mäestä, kolmen tunnin hillumisen jälkeen ruoan kautta jatkoille ja pullonpyöritystä. Uusia miittejä mietiskeltiin, mm.käsirautamiitti ja aarresaari-miitti, näistä ehkä jatkossa juttua.
käsineet on märät edelleen, mutta kannatti lähteä, vaikka ensin meinasin skipata. Jälleen kerran kiitos kaikille mukanaolleille, olette upeita=D...

...makoilua vain ollut koko päivä. Minneen jaksanut lähteä, kerrankin...

...mä en anna yhden takaiskun murjoa mua maanrakoon=). Huomenna hempukka lähtee isukilleen ja mä vietän rauhaisan koti-illan (ellei neiti magnusti vaadi mua kuuntelemaan miten ihanaa siitä on olla pusuhuulen kanssa=)...) ja lauantai aamuna klo 07.00 olen kytiksellä uimahallin oven takana, vaanien milloin tiskirouva avaa oven. Tarkoitus vetää 2.2km vähintään allasta ees taas( mulla on aikaa=)...). Sitten ehkä päiväbisselle (armaaseen ex-olohuoneeseeni, jossa omistaja taas kiusaa mua=)...) ex-duunikamusen kanssa ja sunnuntaina pulkkaamaan ah, niin mainioiden city-immeisten kera=). Tämä on suunnitelma...

otan siis vähän etäisyyttämalmin ympyröihin kertakaikkiaan ja kahtelen muutakin helsinkiä, vaihteeksi=).

nyt soi hyvä musa, mieli hyvä ja taas kaikki kohdallaan.