Blogi

inspiraatio iski ja maalailin äsken taas pitkästä aikaa. Sain kolme taustaa tehtyä, joista yhteen sain jo alkusommittelua. vesivärityössä on (ainakin mun kohdalla) pakko antaa välillä kuivua, joten aloitin toista työtä, mutta pieleen meni, lupaavan alun jälkeen. Näin saattaa tapahtua kun aloittaa uuden aiheen. Mutta yksi keskeneräinen työ ja yksi tausta ei ole hullumpi tulos sekään, yhden illan tulokseksi.
lisäksi sain yhden idean, mikä pitää yrittää toteuttaa jotenkin...joko maalaamalla tai piirtämällä, tai molempia...pitäisi mallista piirtää, se ei ole mun parhaimpia taitoja=/...pitää keksiä jokin ratkaisu tähän pulmaan=). *kiskaisee miettintämyssykän päähänsä*=D

ikäkriisi meni sitten ohi=). milloin voisi alkaa kehittää seuraavaan stressin aihetta=D???
tai jospa vaikka eläisi hetkisen normaalia rauhaisaa elämää...seuraavan kerran lähden ehkä ulos vasta joskus lokakuussa, saapi nähdä. Mä taidan kysellä kamusilta saisinko siltikin luistaa tästä kundi missiosta...ei mulla vaan ole aikaa (eikä halua) ravata treffeillä...
onneksi ei ole kirjallista sopimusta=).

nyt steppailen parvekkeelle vakoilemaan naapureita*Wirnistää*=D

hurjaa hymyilyä ja virnuilua koko päivä=). Aamulla ylhääällä jo kuudelta, hieman väsy oli kyllä. Töissä meillä oli taas hillittömät muna ja pumppujutut=D...(kiltit ja kainot hoitsut vauhdissa=)...)...kaksimielistä paatosta=)...tuli taas juostua ympäriinsä asioilla, mutta onnistuin luistamaan ruokailun ( meitä oli kerrankin monta aamuvuorossa), eli jalat selkä sai hieman levätäkin. Pääsin jakamaan omasta pyynnöstäni lääkkeitäkin, että pysyy taito näpeissä. Yleensähän sen tekee meidän sairaanhoitajat.

lisäksi meidän entinen yökkö tuli luokkakamusineen pitämään meille ergonomia-oppituokion. Tai kuten itse sanoivat muistutustuokion, onhan me kuitenkin kaikki kouluaikana käyty noi jutut läpi...vaikkei niitä koskaan oikein jakseta niitä muistaa (vaikka selän takia kai pitäisi olla varovaisempi ja opetella ergonomiset asennot huisin tarkkaan=)...). vieraiden tulon takia käytiin ensin duunikamun kanssa pasteija-jahdissa ja juuri ennen niiden tuloa huomattiin että pasteijoita oli yksi liian vähän...ensin yritettiin saada meidän kundipuolinen hoitsu kauppaan sitä hakemaan mutta kun selitin mistä sen löytää, mistä saa hinnan siihen etc. niin sen katse muuttui koko ajan vain tyhjemmäksi=)... lähdin sitten itse kauppaan ja juuri kun olin kassalla, joku mummo kiilasi suoraan eteen täyden korin kanssa...ja päästi vielä toisen mummon eteensä koska sillä oli vähemmän ostoksia. JA MULLA OLI VAIN 1 PASTEIJA!!!! 15 minuutin jonotus...(vain kuivan pasteijan tähden...=O...) ja sitten kävi kuitenkin niin että kkaikki ei edes syöneet niitä "korppuja" joten jäi yli. Tein kauppareissun ihan turhaan...kääksis!!!
vaikka siinä vaiheessa alkoi naurattaa vain koko juttu=)...

toinen iloinen kommellus oli, että kun tein eilen kauppatilauksen luulin unohtaneeni tilata perunoita...haettiin niitäkin kaupasta. sitten tilasin yhdeltä meidän muonantoimittajalta 30 kg pottusia. Kauppatilaukset tulivat ja...olin sitten kuitenkin tilannut 8 kiloa noita puutarhan ylpeyksiä!!!eli huomenaamulla meillä on 41 kiloa perunoita pursuilemassa jääkaapista...tohelo mikä tohelo=)...

nyt on jo duunista päästy ja hempukka haettu. Kotona siis. Nyt väsyttää ja jalkoja särkee pikkasen ( siedettävästi=)...) mutta mieli on silti oikein hyvä=). onneksi on valmista ruokaa tehtynä, joten voin heittäytyä sängylle loikoilemaan ja lueskelemaan hetkeksi.
Autuus!!!!

...tai jotain=)...lähdin duunin jälkeen käymään yhdellä paikallisessa tarkoituksena lukea kirjaa, juoda yksi ja mennä kotiin nukkumaan. Mut imaistiinkin hirmuisan pirteään porukkaan mukaan (vain siksi että olin synttärisankari...). Mulle laulettiin sekä paljon onnea että dingon onnittelulaulu...tarjottiin kaikki juomat, pari drinkssua, siideriä ja baileys...en jaksanut innostua...suurimman osan aikaa vietin ei-mihinkään tuijottaen ja ajatellen omiani. Mielummin olisin viettänyt illan kirjani kanssa, mutta en kehdannut sitä sanoa...lopulta lähdin pois, ja toiseen kapakkiin, että saisin tehdä sen minkä halusin...juoda yhden, lukea kirjaa ja saada ajatukseni järjestykseen.

Saavuin sinne, hottis baarimikko ja sen uskollinen tonto( poke) olivat paikalla...pervo suunsoitto alkoi niillä välittömästi=)...hassuja vaikkakin säädyttömiä...kun kerroin että mulla on syntsät sain haleja (taas) ja hottis teki mulle ilmaisen syntsädrinksun...ja näytti valokuv,n joka musta on siellä seinällä (uusi juttu siellä. en edes käy useasti...mutta kerrankin hyvä kuva musta...=)...). ainakin ne hassut sai mut nauramaan=)...

Yritin lukea mutta ajatukset vei sinne missä ne on olleet koko päivän. edelleen olen hämilläni, niinkuin en koskaan ennen. tätä ei voi selittää, ja menee niin henkilökohtaiseksi etten haluakaan. ehkä on aika mennä jo nukkumaan=)...humenna taas uusi päivä ja ikäkriisikin ohi...ja aamuvuoro=/

nyt ollaan sitten virallisesti 27 wuotta...ensimmäiset onnittelut kiidätti kännykkäni äsken omalta ex-kämppikseltäni kermeliiniltä=). ja täällä odotti toiset onnittelut ( kiitän ja kumarran=)...).
olo synttäriaamuna on hämmentyneisyydellä lastattu. johtuu taas unesta jonka yöllä näin, pitkä uni, kesti koko yön. Oikeastaan siinäkään ei mitään tapahtunut, vaan taas oli kyseessä se kenestä unta näin. viimeisenä illalla tämä henkilö oli ajatuksissa, unessa koko yön ja aamulla ensimmäinen ajatus oli hänestä myös...tämä on epänormaalia. Jos ihastun ihastun voimalla, tunnelmoin pari viikkoa ja unohdan sen jälkeen tyypin hetkessä...nyt en edes tiedä olenko ihastunut (vaikka aikaisemmin luulin niin), vai onko tämä jotain muuta. se nyt vaan on ajatuksissa, ja se siitä...kai tämä mullekin joskus aukeaa mitä hemmettiä tämä tarkoittaa=).

joka tapauksessa on mieli hyvä, ja olen valmiina uusiin seikkailuihin (ja mokailuihin), iloihin ja suruihin...kommellukset odottavat kokijaansa=D..uusi vuosi , uudet kujeet=)

Ei olisi pitänyt eilen lähteä minnkeään...ei ollut kiva ilta. Tämä päivä on myös ollut keskiverto. Lepäilyä kotona, pieni kapulanpoikanen...mutta iltapäivällä alkoi aurinkokin paistaa elämään. Sain lohen kerma-smetanatomaattikastikkeella tehtyä ja muusin ja salaatin. Kaveri saapui viiden maissa ja istuskeltiin ja jutusteltiin.
Kutsun hirmuisen harvoin vieraita. Koti on mulle omaa reviiriä, mielelläni olen täällä rauhassa. Mutta nyt ei haitannut yhtään.En olisi laittanut pahakseni vaikka olisi jäänyt pitemmäksikin aikaa. Oli oikein mukavaa=). sain sen selkähieronnankin ja pahin kipu on kadonnut=D, hiphei!!! jotenkin tuntuu että pitäisikö yrittää palkita tuo vielä jollain, vaikka teinkin sille ruokaa. On niin hyvä tunne kun ei koske koko ajan.

jäi hirmuisan hyvä fiilis tuosta vierailusta=). Ehkei tämä elämä sittenkään ole niin kamalaa=). Huomenna kun herään olenkin sitten 27wee( tasan klo 9.20 aamulla...)...taas yhtä vuotta vanhempi ja viisaampi(?). saa nähdä kuka ensimmäiseksi kerkiää onnitella.
tai muistaa... Isukkia muistuttelin ajoissa, ettei unohda. Jokunen vuosi sitten unohti syntsäni ja sen jälkeen olen pitänyt huolta, että alan toitottaa tapahtumasta jo kuukautta etukäteen=). Saa nähdä saanko mitään synttärilahjoja...edes yhtä=/...

aamulla kaipasin kovasti ystäviäni kotkassa, jyväskylässä ja lappenrannassa(hajaantuneet ympäri maata penteleen! )...on olleet puhelinlinjat kuumina tänään. bestikselle pitäisi vielä soittaa...kertoa viimeisimmät toilailut...=)
toivoisin että omistaisin kymmenen mailin kädet että ylettäisin halaamaan armaitani..tänään ollut kova halipula.=/

huonoin syntttäri koskaan...en ole ylisuruinen, mutta pettynyt kylläkin....ilta oli ikävä...
silti en itke koska itkeminen on heikkojen hommaaa...tai jotain...ainakin huomenna saan selkähieronnan ...ainoa positiivinen asia elossani...

...tässä aletaan valmistella lähtöä juhla-iltaan. "vapaan kasvatuksen tulos" paita päällä ja mun lököfarkut. Ainoa huono että nämä kyseiset farkut oli mulla eilen päällä kun oltiin grillaamassa mummojen ja pappojen kanssa. Olin nuotion sytyttäjä ja grillaushenkilö joten nämä haisevat niin savulle että...mutta pakko saada juuri nämä housut päälle...voisikonkohan selitttää käryn sillä, että mulla on uutta tosipoppia hajuvettä=)?
oon lueskellut vanhoja kirjoituksiani, päiväkirjoja tms...itkeä tihuuttanut välillä, nauranut ääneen toisena hetkenä.ainakin mulla on ollut tapahtumarikas elämä. kaikenkaikkiaan...
joskus on kiva palata menneeseen, ja verrata sitä tähän päivään. mitään en vaihtaisi pois. kaikki minkä olen kokenut on tehnyt musta ihmisen joka olen nyt ja vienyt mut tähän elämäntilanteeseen jossa olen onnellinen. pienet ratkaisut on muuttaneet eloa aika paljon. välillä leikittelen ajatuksella missä olisin jos olisin jossain vaiheessa tehnyt jotain erilailla...

tähän väliin pieni mietelause(tai pari...)...

" sydämestään voi antaa, mutta sydämestään ei voi ottaa, koska silloin voi käydä ottamaan sydämestä"

"joka toisen poron ottaa, se itse siihen lankeaa"

"Totuus ei löydy kiven alta. (mutta kannattaa kuitenkin vilkaista) "

=D

nyt tämä kohta-lähes-vanhus lähtee hippailemaan kun jo perään soitellaan=)

eilen lähdin sitten viettämään iltaa paikalliseen ( lue olohuone=)...) ihan rauhaisa ilta oli, vartijakin kävi siinä mua kattomassa (lähteekin vasta tiistaina) ja lady K: kanssa sovittiin että siirretään storyville keikka myöhemmäksi. Eli ei mennä sinne tänään. Jalat on jo ok, mutta nyt on selkä aivan jumissa=/. Ajattelin liikkua aika varovasti tänään, ei mitään maraton juoksuja tms...
Lady K:n kanssa mietittiin miten voisi rauhallisesti ja pahemmin kävelemättä juhlia mun syntsiä...ei eilen keksitty mutta jatketaan mietintää tänään...

Valoa näkyy kuitenkin tunnelin päässä. Pyysin eilen kaveria joka on hieroja niksauttamaan mun selän (ruokapalkalla=)...). Se tulee ilmeisesti huomenna iltapäivästä. Jännitän sitä kuin hammaslääkäriä. Mulla on selkä ollut jumissa jo vuosikaudet, ja se on siis kuin kivimurikka...odotan kamalaa tuskaa kun se runnoo selän toimintaan=/...lupasi olla varovainen mutta...kun ei entinen hieronnan opekaan saanut hierottua mun selkää ilman hirveää huutoa. huomenna olen hermoraunio joko siksi että selkä on jumissa tai siksi että pelkään hierojaa=)...

mulle on eilenkin hoettu että hakisin saikkua. mä en voi hakea saikkua ennenkuin viimeisessä hädässä. Meillä on nytkin kaksi sairaana, en vain voi olla poissa. jos olen se revitään jonkun muun selkänahasta...aika ärsyttävää, mä luulin että maanantaina vasta iskisi tämä vanhuus ja kipuilut mutta aloitti pentele vanhuuden jo etuajassa=D...

mun tekisi niin mieli laittaa mekko tai hame päälle tänään ja mun rakkaat nahkasaappaat (minne sitten menemmekin)...mutta en tiedä onko se hyvä idea=/
Tätäkin täytynee tuumia vielä=)...

sain eilen epävirallisen ja tahattoman kehun=). pomon tytär kävi pomon kanssa kääntymässä eilen aamulla duunissa . se on jotain 12-13vee...se oli kysynyt äidiltään,

"mitä se nuori tyttö jaksaa olla töissä noin vanhojen kanssa"

pomo: " ei se kuule enää niin nuori ole. se täyttää tässä juuri 27..."

"eikä!!!!"

pomo: "joo-o. sillähän on jo neljävuotias lapsikin"

" eikä!!!miten voi olla?!"

eli se on virallista!!!!(eilenkin mua lultiin 20vuotiaaksi=)...) mä olen nuoren näköinen=D...ei vielä vuodet paina, ainakaan ulkoisesti. Jos vielä 3 vuoden päästä näytän 20wee olevalta niin nostan maljan jumalille=D

särkee vielä, hiukan helpottanut olo...hyvä mieli alkaa taas nousta, kohta pois töistä=). ajattelin ilahduttaa neiti koalaa viemällä sille duuniin kananfilettä ja salaattia ja pasteijan=)...kiva ilahduttaa kaveria=)

Tämä ei ole kivaa...tulin aamulla duuniin ja kerroin että jalat on edelleen arat eilisen kipuilun jäljiltä ja kysyin sopiiko että yritän istua mahd. paljon etteise pahene taas. Sopii juu...silti huomaan että juoksentelen kauppaan, retkille( retken tiesin kylläkin) ja terkkariin. Saati kun palattiin retkeltä (oltiin grillaamassa asukkaiden kanssa)...kukas se taas huomaa joutuneensa yksin ravaamaan eestaas ja korjaamaan pöytiä.ja kipu leviää...=(...se alkaa taas säteilemään reisiin ja selkään asti...
tekisi mieli itkeä kun sattuu ja surettaa, mutta eipä se mitään hyödyttäisi...
Saattaa hyvinkin olla, että jääkin tänä vuonna synttärit pitämäti, tai ainakin erikoiset suunnitelmat. Kuten se storyvilleen meno...pakko lepuuttaa jalkoja viikonloppu kunnolla, ennen maanantaita. Jos nämä tassut ei saa lepoa huomaan kohta olevani saikulla, kun ei pysty kävelemään=(...
No, ainakin teen jotain mitä en ole tehnyt koskaan...en juhli synttäreitäni . Ehkei se tässä iässä ole enää edes tärkeätä.

yrittänen etsiä positiivisuuteni jostain lävestä, ehkä se löytynee helpommin kunhan pääsen duunista pois=)...toivo elää...