Blogi

=(  2

jaahas...ei se mun kaveri sitten tullutkaan. Eikä itse ilmoittanutkaan ettei tule, jouduin itse kyselemään kun ei kuulunut...noh, minkäs sille voi. Heitin äsken tekemäni lämpimät voileivät roskiin, mulla nimittäin ei jostain syystä ole yhtään ruokahalua.
nyt saisin satikutia hipsukalta (yksi pilispojista), en nimittäin ole syönyt tänään vielä mitään, ja se on ottanut sydämen asiakseen mun syömisen. joka kerta kun nähdään se kysyy olenko syönyt sinä päivänä=)... ruokahalu kun katosi noin kuukausi( tai jotain) sitten ja aika huonosti on mennyt alas. Olen laihtunut jo 5 kiloa. ei silti huolta, vielä on periaatteessa varaa laihtua toiset 5kg, sen jälkeen pitänee itsekin huolestua.

En tiedä olenko mä nyt niuho, mutta en todellakaan tykkää jos mulle tehdään oharit. Teki sen kuka vaan. Nyt on vaan paha mieli...

Se mun maalaus projekti jota tällä viikolla tein oli ajateltu lahjaksi tälle tyypille, kiitokseksi selkähieronnasta viime viikolla. Olin ajatellut antaa sen tänään. Nyt en tiedä mitä sillä tekisin. Heittäisinkö roskiin, vai säilyttäisinkö (mutta kun se ei ole itselle tehty...)?
ihminen on outo kun jaksaa nähdä vaivaa, ja siksi...niin miksi, miksi ihmeessä mä niin tein? koska olen kiltti? juuri nyt musta tuntuu että kiltteys on yliarvostettua. koska musta on kivaa ilahduttaa kavereita? jaa, enhän mä sitä kuitenkaan kauhean hyvin tunne..
siksi että olen mahdottoman tyhmä? kyllä se sen täytyy olla=)...

ainakin muistan ensi kerralla kun joskus kutsun jonkun käymään ettei pidä panostaa siihen liikaa. Jos ei ihminen ilmaannu paikalle, ei mene rahaa ja aikaa hukkaan....
mutta tätäpä tämä elämä on...tämän purkauksen jälkeen tuntuu jo paljon paremmalta=)...


maanantain viemää...  1

aamu-unet sabotoitiin tänään julmasti...ensin äiti aloittaa viestimisen ja sitten ex-duunikaveri klo 9 aamulla!!!! koko ajan korvan juuressa kukkuu (viestiäänenä miehekäs "kukkuu" =)...). Sitten hempukka käy laulamaan "kuka sä oot kuka mä oon, mä oon kuningas voittamatooon"...enkä erityisemmin pidä suomi räpistä=/...no, siinä vaiheessa luovutin ja nousin...

nyt on siivottu, muovailtu, maalailtu , tanssittu....ja kaupassakin käyty. Samalla reissulla käytiin elukkaliikkeessä vakoilemassa millaisia häkkejä on hamstereita varten myynnissä. Tuossa kyseisessä paikassa oli huonot vaikoimat, vain yhdenlainen häkki, liian iso ja liian kallis. Onneksi tuolla on toinenkin eliöliike, niin käyn siellä myöhemmin etsiskelemässä sopivaa tarhaa meidän kohtatulevalle hamsterin kutaleelle.

Hempukan suureksi riemuksi mentiin myös makuuniin ja lainattiin hempukalle repe ja väiski leffa (täytyy myöntää että pidän repestä, siinä on luonnetta. Voisi olla melkein mun alter ego=)...väiski taasen on hiukkasen pliisu...) ja mulle vares (aikuiseen makuun), illalla kaverin kanssa katsottavaksi. Se suostui tulemaan herkkuleipiä syömään. Onneksi, sillä kolmen päivän jälkeen kaipailee jo hiukan aikuista seuraa=).

huomenna sitten jälleen duunin pariin...6 päivää töitä ja sitten taas 3 vapaata. Lähdetään viettämään ne kotkaan. Ihan kivaa päästä taas hetkeksi pois helsingistä hetkeksi. Hempukka näkee mummot ja papat, minä taas kamusia ja kummipojan=). Kaikki voittaa=). ja kun ei tiedä milloin taas sattuu vapaat niin, että ehtii kunnolla käymään sielläpäin...Mullakin on bestistä jo ikävä. vaikka viimeksi tänään juteltiin menneestä viikonlopusta. Sillä on ollut ohjelmaa, minä kerrankin saanut levätä himassa=).

Nyt soittamaan isukille, josko voidaan mennä sunnuntaina sinne yöksi kun äippä ja isäpuoli palaa samana iltana mäkiltä, ja ne tarvitsee 7,5 tunnin pitkän automatkan jälkeen ihan varmasti lepoa ja rauhaa, eikä hempukan tauotonta räpätystä=).


yökäen paluu=)  1

on se kumma kun ei taaskaan jaksaisi millään mennä pedin pohjalle vaikka jo väsyttäisikin=/...yö vetää mua selvästi puoleensa=).

Laitoin eilen mailia mun rakkaalle ex kämppikselleni kermuliinille, koska olin saanut siltä taas hävyttömiä kuvia=)...se lähettelee aina ihmejuttuja sähköpostitse. Niitä ei töissä kauheasti kehtaa katsoa, kun ei koskaan tiedä milloin on joku mummoista selän takana=D.
Nyt sitten laitoin siis mailia, viimeaikaisista kuulumisista ( viimeksi viesteiltiin viikko sitten) ja uteluita sen kahvisuunnitelmista (inside juttuja taasen=)...)

MUISTELUA: Tapasimme aikoinaan kermukan kanssa vuonna -95 kun lähdin vuodeksi lahden kansanopistoon. Ensin meitä ei oltu tajuttu laittaa kämppiksiksi, mutta kun mun kämppis oli hissukka joka meni jo puoli 9 nukkumaan ja sen kämppis outolintu joka nukkuin kengät jalassa(!!!) ja joka lopulta jätti koulun kesken haimme toimistosta luvan että saamme muuttaa samaan huoneeseen. Oltiin aika ihme pari=). Outo huumori kukki meidän sviitissä (usein). Parhaita juttuja on turha yrittää selittää, sillä ne eivät avaudu muille kuin meille=). mutta yhdessä vaiheessa meillä oli tapana jättää toisillemme lappusia mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Penaaleihin, teroittimien sisään, kukkapurkkeihin, verhojen taa( kohta meissä kaikissa asuu pieni lahna=D...), jne, jne...Siitä saatiin monet naurut=D. Kermukka löysi kundinkamun (ja kihlatunkin seinän takaa, kun minä vain niitin kundeja kuin kauraa lahden yössä=D...nuori ja vallaton olin =)...) joten se välillä oli siellä yötä ja sain rauhassa pimeässä itsekseni kikatellen piiloitella viestejä=D...
Eikä kukaan voi unohtaa erästä uskonnontuntia, jolloin kermu sai allekirjoittaneen hysteerisen naurunpuuskan partaalle niin että meinasin lentää luokasta ulos=D.

Meidän huone oli lisäksi kirottu. Siellä kummitteli ja ikkunasta lensi mitä ihmeellisimpiä tavaroita ulos. Eräs talviaamu heräilin ja avasin ikkunan ( joka avautui sisäpihalle päin).
Ihmettelin ääneen kun tupakkakatoksen katolla isojen kinosten keskellä kasvoi jukkapalmu!! Kämppis alkoi repeillä, ja paljastui että kermulla ja sen kundilla oli ollut riitaa ja kundi oli heittänyt jukkispalmun (niiden kihlajaiskukka) ulos ikkunasta. Nätisti oli lentänyt katolle=D...koko opisto ihmetteli mistä se oli tullut ja miksi. Mutta emmepä tainneet sitä paljastaa, vaan virnuilimme keskenämme=). Nyt varmaan voi jo paljastaa tämänkin...

Ah, näitä muistoja=). Se oli kiva vuosi...onneksi emme ole kadottaneet toisiamme näiden vuosien kuluessa vaan olemme edelleen kämppikset kuin ilvekset!!!

nyt kapuan kyllä petin puolelle, ainakin yritän=). Tai sitten menen penkomaan vanhoja kermuliinin kirjeitä muistoboxistani ja vietän yömyöhään niitä lueskellen ja naureskellen=)...


tahtojen taistelu...  2

...meillä on tänään ollut kahden vahvaluontoisen pimun taistelu. Hempukan on pitänyt siivota huoneensa, eikä ole suostunut koko päivänä sitä tekemään. Viimeksi taisteltiin samasta asiasta 1,5viikkoa. Nyt tein selvät ohjeet. Joko siivoat, 4 tuntia aikaa ( jo kaksi oli mennyt vetkutellessa) tai äiti hakee jätesäkin ja kerää lattialla olevat tavarat ja vie ne alakertaan varastoon. Samaa ollaan tehty aiemminkin, kun ei ole omian tavaroiden keruu maittanut. Nyt vaan on yläkaapit jo täynnä, ja kun koko kesän on saanut hemppu olla lähes siivoamatta, on taas kova paikka alkaa noudattamaan vanhoja sääntöjä. Sitten kun alkaa siivous taas maittaa saa tavaroita takaisin yläkaapeista.
En ala huutaa, enkä hillumaan. Kyllä se kuulo sieltä löytyy kun tavarat vähenee. Saatan vaikuttaa tiukalta, mutta uskon että tietyt säännöt täytyy olla. Ja aina välillä voi tietysti joustaa. Mutta Nyt kun totutellaan taas arkeen, joutuu pysymään tiukkana, tai elämästä tulee hankalaa...

Äsken kävin siis keräämässä säkin leluja ja sen verran jo sekin auttoi, että nyt hempukka ihan kiltisti petaa omaa sänkyään, vaikka sanoin että voin sen pedata kunhan ensin kerää lelut sieltäkin pois. Nyt kehuu että " mä olen opetellut sen tarhassa" =)

Kohta pitää lähteä kauppaan kun eilen unohdin lähtiessä pankkikortin himaan pikkutakin taskuun=/...onneksi oli ne lattialta kerätyty rahat taskussa mukana niin sai välttämättömimmät tavarat ja jäikin vielä 5 euroa=)...Tänään sitten mennään ostamaan loput. Sinänsä saattoi olla ihan hyvä juttu. On nimittäin sellainen paha tapa mulla että jos lähden ostamaan maitoa, ostan kaikkea muuta ( hei ostanpa tämän, saatan tarvita vielä) ja unohdan sitten sen maidon=)...Kaupoissa on ihan liikaa tavaraa=).


lauantai ja kaikki hyvin=)  1

ihanaa, olen saanut nukkua, ja pitkään...tai ainakin pätkissä pitkään=). Eka herätys oli jo seitsemältä kun uninen pieni termiitti könysi viekkuu ja ilmoitti haluavansa A) piirretyt eli tv auki ja B) aamupalaa ja C) maalata heti ja tässä ja nyt!!!! onneksi piirretyt sai hempukan unohtamaan maalaamisen (sitä on pakko valvoa ettei ole koko kämppää vesivärin vallassa) ja nautiskeli piirretyistä ja aamupalasta. Äiti sai torkuskella...

nyt olen mäkin päässyt ylös, hempukka päiväunilla (vaikka pisti tarmokkaasti hanttiin, vain uhkaus ettei tule karkkipäivää jossei nuku sai sen menemään sänkyyn. Tämä lapsi vetää itsepäisyydessä vertoja äidilleen=)...)) ja mä olen siivoillut,pessyt pyykkiä ja astioita ja muuten vain järjestellyt. Löysin yksien farkkujen taskusta 5 euroa (hihhei) ja toisten taskusta 3 euroa=)...lattioilta kerätty pikkukolikoita ainakkin 1,5euron edestä=). kannattavaa tämä siivoaminen=)...

kunhan hempukkaiseni heräilee niin suunnataan kulkumme ulos leikkipuistoon ja kauppaan. teen huomenna tai maanantai-iltana lämpimiä voileipiä ( ei niin että tulee päälle pelkkää makkaraa ja juustoa, vaan omalla reseptillä=)...), joten pitää ainekset käydä ostamassa ( muista ruokatavaroista puhumattakaan...). Pakko herkutella edes yhtenä päivänä viikossa. Mietin pitäisikö kutsua yksi kaveri käymään iltaa istumaan silloin, ja herkuttelemaan (ihan vain etten itse syö kaikkia ja paisu heliumpalloksi=)...)...saapi nähdä...

Jonkun verran käynyt eilistä kohtausta (duunissa se mummo=/...)mielessä läpi...tämä oli jo kolmas kerta. Päätin tässä ihan kaikessa hiljaisuudessa alkaa etsiskelemään uutta duunipaikkaa, varmuuden vuoksi. Mä en nimittäin ole niin empaattinen ihminen että antaisin toisen hakata itseäni vain siksi koska olen hoitaja...huolestuttaa toteaako pomo että olen ollut epäammattimainen kun kutsuin poliisit. Mutta mun päähän ei vaan mahdu miksi sellaista pitäisi ottaa vastaan uudestaan ja uudestaan. Ehkä joku voi mutten minä. Mua on hakattu elämän aikana yhden ihmiselon tarpeiksi. esimerkinä; mua hakattiin kuudennella luokalla joka päivä. Ja kun koitti loma, meidän luokan kundit kävi jonoon ja jokainen tempaisi mua "että riittää sitten lomankin ajaksi"...opettaja oli juoppo ja rehtori kusipää. kukaan ei puuttunut asiaan millään tapaa. Isobroidikin oli jo yläasteella eikä voinut auttaa. Mä en ollut tarpeeksi iso puolustautumaan lihaksin. Selvisin kuitenkin siitä, ja yläasteen henkisestä pahoinpitelystä...hassuinta on että nyt, aikuisena, nämä samat kundit on useampi yrittäneet iskeä mua!!!Sanotaanko että aika huonolla menestyksellä=)...

Tuo on jo menneisyyttä enkä sitä enää murehdi. Mutta en aio olla enää kenenkään fyysisenä tai henkisenä nyrkkeilysäkkinä. Ja jos työssä ei tilanne muutu, menen muualle. tässäkin on juuri se pointti että jos potilas on väkivaltainen harhojen tai oikeasti sairauden takia, voi muutaman iskun ottaakkin, mutta jos tarkoitus on oikeasti satuttaa satuttamisen halusta tilanne on toinen.

nyt nämä masentavat aiheet sikseen!!!ulkona on ihku päivä, lähden herättelemään pirpanaa ja eikun ulos=)...hyvä mieli vallitsee kaikesta huolimatta=)


poliisien viemää...  3

päivä alkoi taas lupaavasti...isoveikka tuli katsoimaan meseä, mutta ei saanut toimimaan sitä...isoveikka sitten heitti ensin meidät hempukan tarhalle. Sovittiin että se tulee viikonloppuna uudestaan katsomaan sitä mesen-kempelettä ( kyllä kempele...uusinta uutta oleva voimasana=D...). Se on aika tietokone nero mutta ei pahemmin tunne mac:iä joten joutunee konsultoimaan kaveriaan. Olin jo tarhan pihalla kun se soitti perään että olenkos mä töihin menossa ja lupasi heittää mut myyrmäkeen=).Ihana veli=)...

duunissa oli ensin ihan kivaa, mutta sitten yksi asukas löi mua (taas!!!!kolmas kerta jo...) olin vannonut sille että jos se vielä mua lyö, soitan poliisit...ja soitin. Ne piti sille puhuttelun, eivät voineet muutakaan, mutta ei ollut apua. oli ihan hirviö koko loppuillan.
himajunamatkan puhuin sitten kimblen kanssa ( ja rauhoituin henkisesti, oli rankka päivä=/...), ja sain kuulla että "salainen ihailijani" (inside vitsi) ja bilbo reppuli ovat hippaamassa helsingissä. Saapi nähdä jos kohta soittelisin niille=).
Mä en kuitenkaan hippaile tänään (enkä muutenkaan vähään aikaan), vaan hain hempukan tarhasta ja tultiin suoraan kotihin. nyt hempukka vetää lettua nassukkaan ja kohta sitten koittaa taas iltasatuaika. ja SITTEN...kun saan hempukan nukkumaan niin odotan innolla että pääsen jatkamaan mun tämänhetkistä maalausprojektia. Eilen tein kolme tuntia pikkutarkkaa (millin tarkkuudella piti tulla oikeat mittasuhteet) ja tänään kävin ostamassa lisää paperia ja taas uudet värit=). ja tietysti kehyksen=)...tohon menee vielä monta tuntia työtä, mutta en muista milloin olisin viimeksi näin innostunut jostain työstä=).

seuraava duunipäivä on vasta tiistaina joten edessä kolme päivää hermo ja fyysistä-lepoa; hihhei=D!!!!


aamuvirkkuilua...  1

...juuri pääsin nousemaan, taas torkkuja laittanut useamman*haukottelee* Eipä isoveikka vielä tullut eilen. Mutta soitteli illalla että tulee nyt aamusta. Se heittää meidät sitten hempun tarhalle autosellaan. Että ehdin ajoissa duuniin. Mulla piti olla tänään aamuvuoro, mutta koskapa illasta puuttui yksi, eikä keikkalaista saanut mistään, lupauduin (lue: uhrauduin) että menen iltaan. Onneksi huomenna alkaa 3 päivän vapaat=D...

nyy pakkeloitsemaan ja selvittelemään takkuset..


eksynytkö ...ehkä hiukan harhainen vain=)...  3

olipa taas vinkeä päivä=)...lähdin aamulla pasilan messukeskukseen tarkoituksena mennä kuuntelemaan luentoja (hyvä elämä messut 2006=)...). Harhailin puoli tuntia sen hallin ympäri, oikeaa ovea etsien...kiersin koko hökötyksen ennekuin se löytyi. Sitten selvisi että pomo oli unohtanut ilmoittaa mut sinne...no, ei huolta, jätin laskutusosoitteen (eli duunipaikan osoitteen) ja pomo puhelinumeron=). Aamun kaksi ekaa luentoa olivat suht kiinnostavia. sitten koitti lounas-aika...täytyy nolona myöntää että olen varmaan ainoa ihminen maan kamaralla joka on onnistunut eksymään messuhalliin=D...väsyneenä harhailin siellä etsien ruokapaikkaa, eikä tietoakaan missä olen. Löysin sitten hesen ja asetuin jonoon...yhtäkkiä näin kaksimetrisen hauen kävelevän kohti!!!piti hieraista kaksi kertaa silmiä=)...sitten hauen seuraan liittyi koira...ja hetken päästä ilmaantui yksipyöräisellä pelle joka soitti jotain härveliä...tuli hieman psykedeelinen olo=D...

söin siinä sitten salaatin (pakotin hampurilaishimoni nuhjuisen sieluni syvimpään nurkkaan) ja aloin etsiä tietä takaisin luentosaliin...löysin itseni hetken harhailtuani sihteeri ja assistentti messuilta!!! En yhtään tiedä miten sinne päädyin...

pienten oikopolkujen kautta pääsin sitten ajoissa takaisin. Oli luento d-vitamiinista ( joka ei ole oikeastaan vitamiini vaan hormoni...huomaatteko? opin jotain=)...). Suomalaiset eivät saa d-vitamiini tarpeeksi ja sen puute voi johtaa osteoporoosiin. Sain selvästi vaikutteita, koskapa kävin hempukan hakumatkalla hakemassa d.vitamiinitippoja apteekista=D...Ihan kommelluksitta en kuitenkaan junalle päässyt...eksyin matkalla pasilan asemalle...ihan pikkuisen vain=)...

nyt vihdoin kotona, aika uupsahtanut olo. Ruokaa teen tässä samalla ja odottelen isoveikkaa saapuvaksi. JOS se kerrankin pääsee. pitihän sen tulla jo viikko sitten mutta ei kuulunut eikä näkynyt...veljet ( nuo hassut rohjakkeet=)...)!!!



taas...  1

..ja mietin. Päivä täynnä tapahtumaa, Aamulla hempukka demostroi miten perhoset lentää(oppi tarhasta, pojat ei kuulemma osaa, ne vain juoksee=)...).Mulla suhteellisen kiireinen mutta muksa duunipäivä.Käytiin ulkoilemassa oman asukkan kanssa, ja oli fiksu duunikamu iltavuorossa kanssani. Selkä oli taas vaihteeksi kovilla, mutta onneksi sai välillä istua( ainakin 2kertaa 10 min) että sen pari kertaa kun kävi kunnolla koskemaan , pystyi istuutumaan.

Sovittiin exän kanssa tänään että hempukka ilmoitetaan futileikkikseen. Löysin ilmoituksen tarhan ilmoitustaululta. Soitin sitten exälle ja oltiin samaa mieltä .Hempukka tykkää futiksesta, joten sinne siis. ( tulee tavallaan sukuun tai epäsukuun...isäpuolen 4 lapsenlasta kaikki harrataa futista...isäpuolen molemmat pojat myös aikanaan ovat oleet joko hifkin ykkösdivarissa tai heerenveenissä ja allianssissa ym, sm-tason joukkueissa...)
jäsenmaksu vuodeksi 125-100 euroa, exä lupasi maksaa kaiken ( vaikka olin valmis maksamaan puolet, kuten aikanaan sovittiin hempukan harrastuksista). Se oli kiltisti luvattu, mutta maksan puolet heti kun pystyn. Exä on isänä oikea unelma, mahtava isä. Seurustelukumppanina taas...kysymys: miksi en halua sitoutua?...vastaus: miksi haluaisin enää kokea melkein 3 vuoden henkistä pahoinpitelyä?...Silti, nyt voidaan olla asiallisissa väleissä ja se ihan oikeasti on mahti-isä. Vaikka en muuten sitä arvostaisi, niin sitä en ikuna kiellä.

duunin jälkeen askeleet vei, minne muualle luin paikalliseen. Yhden oluen ja varmaan 10 vesi-tuoremehun jälkeen on masu ratkeamaisillaan, mutta oli vaikea lähteä himaankaan. Ensin juttelunaiheena RAW, sitten ihmissuhteet, miehet, naiset, jne=)...Sain kuulla imartelevia kehuja ( Lady L. kuulemma sanonut että: se on pieni ja suloinen, kuka siitä ei muka voisi tykätä=)...ja poijjatkin kehivat upeaksi naiseksi...niiden mielipiteeseen en kuitenkaan jaksa luottaa=)...jurrissa olivat=D...) Hauskaa oli silti. Tai mukavaa...silti,...hämmennykseni vallitsee edelleen...

Ikävä kyllä, koska ilta meni tuoremehun litkimiseen en ehdi tänään aloittaa uutta maalausprojektia. Lahjaa kaverille. Eniten taitoa vaativa työ tähän mennessä. Silti huomenna alan työstää sitä, saa nähdä miten onnistun. En kerro mikä se on tai mitä esittää, riittäköön että isotöinen on=). huomenna koulutuspäivä, siis petiin hop!!!!Uni on ihmisen paras ystävä=)...