70-luvulla povattiin, että yhtään puuta ei olisi pystyssä Euroopassa 80-luvulle päästyä, saasteista johtuen. Tutkijoiden erehdystä ei koskaan kritisoitu. 70-luvun öljykriisiin annettiin neuvoja, joiden seurauksena esim. viemärit tukkeutuivat, kun ihmiset neuvottiin säännöstelemään veden käyttöä ja se meni niin pitkälle, että he vetivät liian harvoin vessojaankin, näin mm. Englannissa.
HUI HAI, JOS JOKU AHDISTUI - OMA VIKA
Kukaan ei koskaan jälkeenpän kiinnittänyt huomioita tiedemiesten virheellisiin ennustuksiin tai niiden pohjalta tehtyihin hätiköityihin johtopäätöksiin, ne annettiin anteeksi mitään kyselemättä. Vaikutus nuorten ja lasten mielialaan oli sivuseikka, ahdistus oli todellista, vahvasti rummutettu tulevaisuusnäkymä saastuneista, kalattomista joista ja puuttomasta maisemasta oli aika apokalyptinen. Kun niitä ei tullutkaan, huokaistiin helpotuksesta.
TIETOISUUTTA JO OLEVASTA OSAAMISESTA
Sittemmin 80-luvulla tehtiin ahkerasti keksintöjä, joilla energiaa voitaisiin tuottaa päästöttömästi. Muistan yhden esimerkin: meren laineiden liikkeeseen perustuva energiantuotanto. Näistä keksinnöistä sanottiin, että ne pidetään jemmassa siihen asti kun öljystä oikeasti luovutaan, mikä sinänsä kertoi vain suuryritysten vallasta. Mutta Suomen teollisuuslaitokset saivat piippuihinsa suodattimet ja Porin rannikon silmättömät silakatkin katosivat. Länsimaiden teollisuuteen kehitettiin toimivat puhdistusmenetelmät.
Näillä muistoilla suhtautuu hiukan skeptisemmin nykyisiin ennusteluihin, varsinkin kun on tietoinen kehityksestä tekniikassa, jossa on panostettu mm. puhtaan energian tuottamisen keksintöihin jo kauan.
Nyt kun puhutaan nuorten ilmastoahdistuksesta, joka on tietenkin ihan todellista, voi kysyä onko asiaa kohdattu oikealla tavalla. Nyt käännytään usein jotenkin narsistisesti ihmisen tunteiden voivotteluun. Nuoren pitäisi vain psyykata itseään kestämään kauhukuvia ja jokaisen huolehtia omasta kestämisestään. Rahaa antamalla oikeisiin tahoihin, on neuvo helpottaa ahdistuksen tunnetta. Näinkö nurkkaan käpertymällä ihmisen tulee maailmaa kohdata? Ja anna vain rahasi, jollekin, josta et tiedä mitään - joka ehkä tekee sillä ihan omaa bisnestä, sellaistakin nimittäin aina tapahtuu maailmassa.
TOIMINTA ON IKIAIKAINEN TAPA SELVIYTYÄ
Tieto ja toiminta ovat olleet aina ihmiskunnan tapa selvitä haasteista. Ja niitä haasteitahan on riittänyt. Aina on tulevaisuus näyttänyt varsin epävarmalta ja ylivoimaiselta kohdata, lievästi sanottuna. Ja kuitenkin aina on keksitty miten selviytyä.
Suomen osuus maailman hiilijalanjäljen muodostumisesta on 0,047 prosenttia, jos oikein muistan. Sen pienuuden ei tule olla este uusien ratkaisujen kehittämiselle, päinvastoin, kykyä tarttua toimeen on näin kehittyneellä maalla.
Näin maallikkonakin ja asiaa harrastamatta olen törmännyt jo lukuisiin ratkaisuihin, joilla hiilijalanjälkeä pienennetään tai omalta osaltamme saadaan se kuitatuksi kokonaan. Tiedon levittäminen näistä voisi olla myös tavisten tehtävää aivan kuin sata vuotta sitten Suomen valistuksen kulta-ajalla. Silloin parissa vuosikymmenessä kerrottiin kansalle keinot, joilla parantaa elämisen oloja. Tyhjästä polkaistiin yhdistyksiä, jotka levittivät valistusta aina viljelyn keinoista kotitalouksien kikkoihin. Vaikutus oli dramaattinen ja elämä koheni merkittävästi. Kehitys oli huikeaa sen jälkeen ja hyvinvointiyhteiskunta tuli koko ajan lähemmäksi.
ON MAHDOLLISTA TUOTTAA ILOA ITSELLE JA LUONNOLLE
Millaisia keinoja voitaisiin kehittää, joilla korjata väärää ja edistää hyvää? Miten maallikko voisi auttaa luonnon monimuotoisuutta vaikka metsissä? Voisiko tehdä jotain aktiivista hyvää, jossa metsän omistajat voisivat olla mukana? Nythän on sanottu, että monimuotoisuuden edistäminen ei tule tapahtumaan valtiovallan toimin. Olisi varmaan kansalaisaktiivisuuden paikka.
Mitä voi tehdä joidenkin lajien olojen parantamiseksi? Miten perustaa perhospuutarhaa vaikka kaupungin pikku viljelyspalstoille? Tai kävisikö sellainen jopa talojen katoille, niin kuin USA ssa on ollut jo vuosia muotia viljellä vihanneksia suurkaupunkien katoilla? Kuka vain voi kehitellä ideoita, jotka ovat kannustavia, kivoja toteuttaa ja lähentävät uusia sukupolvia luontoon.
Entä miten voisi käyttää uutta tekniikkaa valistuksen jakamisen apuna? Vloggari ja instan käyttäjä voisi tehdä teoksia luonnon auttamiseen liittyen, kertoa malleja, miten niitä voi tavis toteuttaa. Hiukan kekseliäisyyttä, asioiden selvittämistä ja toiminta lähtee tuottamaan tulosta. Psykologiassa tiedetään, että muiden auttaminen on loistava keino selviytyä omista kolhuista, konkreettinen tekeminen on aina ollut.
MIKÄ LUONTOKAPPALE OLISI SYDÄNTÄSI LÄHINNÄ?
Jokainen voi valita oman mieliaiheensa maapallon luonnon apulaisen osassa.
Kuka alkaisi levittää tietoa jollain uudella foorumilla vaikka mehiläisten oloista, miten jotkin kasvimyrkyt toimivat pikkuystäviä vastaan. Niistä kasvimyrkyistä on päästävä eroon. Mikä edistää mehiläisten hyvinvointia?
Vuoroviljelyn on kerrottu vähentävän hiilijalanjälkeä tehokkaasti, koska se sitoo hiilidioksidia maahan. Vuoroviljely korjaa tehokkaasti myös lannoitteiden ja aina saman lajin kylvämisen aiheuttamaa maaperän köyhtymistä. Siitäkin on puhuttu vähintään 50 vuotta, nyt se on pantava viimein toimeen. Miten voisi välittää vuoroviljelkyn ilosanomaa laajemmille joukoille? Mikä porukka sen ottaisi ratkaistavakseen?
Positiivinen yllätys on, miten autoilijat ovat innokkaasti kääntyneet kaasun käyttöä tutkimaan ja omaksumaan autohankinnoissaan, vaikka siitä on julkisuudessa puhuttu minimaalisesti. Biokaasun mahdollisuudet ovat jo pitkälle tutkittuja ja testattuja ja Suomessa valmiita tuotteita on markkinoilla. Maanviljelijät voivat ottaa biokaasun tuotannon osaksi toimintaansa - ja vähentää tilojen päästöjä.
Miten on mahdollista, että lajien häviäminen on ollut miltei täysin poissa julkisuudesta viime vuosikymmenet? Jotkin viihde-uutisjättiläisistä voisivat koettaa parantaa asiaa vaikkapa tarjoamalla alustan, johon maallikot – myös tietenkin ammattilaiset - voisivat tuottaa em. valistavaa materiaalia ja kertoa kokemuksistaan luonnon auttamisessa. Asiat eivät kuitenkaan ole niin monimutkaisia, että ihmisten pitäisi vain heittäytyä asiantuntijoiden toimien varaan. Aina on edistys ollut tavallisten ihmisten käsissä, siinä, että suuret joukot alkavat toteuttaa uudistuksia ja kääntää yhteiskuntien kurssia tarvittavaan suuntaan.
Ja hei, kaupunkilegenda, että maailma kestäisi vain 12 vuotta on jonkun keksimä poliittinen slogan vailla pohjaa. Juuri kuulin Jenkkilästä, että näitä hokevat poliitikot ostavat miljoonakiinteistöjä merten rannoilta. Jos he itse uskoisivat niin nopeaan merenpinnan nousuun, he eivät todellakaan tekisi sitä. NASAn tutkimuksia kannattaa seurata, siellä on paljon julkisuusylilyöntejä korjaavaa tietoa. Järjen käyttö on sallittua, sanoisi Aristoteleskin.
Henriette Sola,
ihmisten omatoimisuuteen ja terveen järjen käyttäjien ylivoimaan uskoen.