Englannissa on jo pidempään vaikuttanut liike, ajatusmalli, jossa hyväätarkoittavat ihmiset uskovat auttavansa ylipainoisia huomauttelemalla heitä niin ahkerasti, että ympäristön painostuksesta he alkaisivat laihduttaa. Ymmärsin liikkeen saapuneen Suomeen, kun kuulin ystävättären lausahtavan, että hän pelkää eniten rasitusta työpaikalla ensi talvena nuorempien kollegojen uudesta tavasta huomautella hänen painostaan - muutenkin tosi henkisesti rasittavassa työssä. Tiedän tämän ystävän lapsuuden lihavuudesta saaneen sellaisen määrän rasvasoluja, että vähäinenkin energiamäärän lisäys ruoassa pullauttaa nuo solut pulskistamaan ystävättären ulkonäköä. Koko ikänsä hän on rajoittanut syömistä ja liikkunut kykyjensä mukaan. Hän on rubenslaisen pyöreä - siis vääränkokoinen nykyajattelulle. Kehotin häntä vastaamaan nuoremman kollegan huomautuksiin: "Joo, heti kun sinä olet suorittanut koirakoulun käyttäytymiskurssin", mutta ei, hän on ihan liian lempeä luonteeltaan, että haluaisi ketään noin tölväistä - siis vääränlainen luonteeltaankin nykyihanteisiin.
KRITIIKIN KOHDISTAMINEN?
Jos ihmisillä olisi riittävästi tietoa, yksittäisiin ihmisiin kohdistuvan hyväätarkoittavan arvostelevan kommentoinnin sijasta ymmärrettäisiin vaatimukset ja kritiikki kohdistaa muualle. Olin radiosta kuulevinani, että Suomessa ensimmäisen kierrätykseen erikoistuneen ravintolan kehittänyt helsinkiläinen ravintoloitsija Alen otti puheeksi, että esim. hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron poistamisella olisi suuri vaikutus ihmisten ravitsemukseen.
Liian vähäinen vitamiinien ja kivennäisten saanti haittaa normaaleja toimintoja, mm. sisäeritystä ihmisen kropassa, koska nuo aineet ovat välttämättömiä, että kroppa voi toimia - eivät mitään pelkkiä lisäpiristeitä. Jos mietitään tuloksia kyselyistä, joiden mukaan koululaisista tuskin kukaan syö koko ateriaa koulussa ja lisätään siihen tunnettu tosiasia, että osa heistä taas tulee nälkäisenä viikonlopun jälkeen kouluun, mistä kaikesta tämä kertoo? Paljonko keskimäärin koululaisen ateria saa maksaa? Oliko se alle euron? Tämän yhtälön tulos voi olla, että parikymppisen nuoren aineenvaihdunta ei ole kunnossa, silloin tuskin syömättömyys on ratkaisu korjata kropan tilaa. Motivaatio ja mieliala tuskin myöskään kohoavat huomauttelusta. Itse olen sitä mieltä että osa ylipainosta johtuu empatian puutteesta tässä maassa. Empatia kuuluu henkiseen ravintoon, jota lapsi tarvitsee kasvaakseen ja aikuinen elääkseen normaalisti, miksihän sitä pihdataan niin hartaasti?
TOTUUDET EIVÄT OLE YHDEN TVIITIN MITTAISIA
Tiedon saamisen puute tuntuu kukoistavan juuri nyt rajattoman tiedon saannin keskellä. Ainakin asenne, jossa yhden tviitin peukutus vie oikeamielisten joukkoon, tuntuu johtavan tilanteeseen, joka ei edistä sivistystä, ymmärtämyksen laajentumista tai oivallusta, että ihmisillä on ajatuksen ja mielipiteen vapaus vielä perustuslain turvaamana. Kapeneva näkemys yhdestä oikeanlaisesta, hyväksytystä ihmisestä on tämän tviittikommunikoinnin tulos - tai ehkä ei. Mutta miten sanoikaan tiedotusopin vanha guru Marshall McLuhan: "Väline on viesti" tarkoittaen, että väline muokkaa viestin sisältöä.
Jospa epävarmuus siitä, mikä on oikea totuus nostettaisiin hyveeksi? Eikö tiedekin perustu siihen, että tunnustaa asiat, joista ei vielä ole riittävästi tietoa? Tiedon etsintä voisi olla hyve, niinhän se on tieteen tekijöilläkin.
ANKANPOIKA, SINUSSA ELÄÄ JOUTSEN
Ja nyt filosofiaosastoon: Ne, jotka eivät ole tulleet tutuksi amerikkalaisten naistenlehtien käsientulkintapalstojen kanssa, joilla on jo vuosikymmenten perinteet, saattavat kysyä, mikä idea on käsientulkinnalla, jota pioneerimaisesti yritän esitellä tällä palstalla. Idea on se, että ihminen nähdään muuna kuin mikä on ulkokuori. Pohdinnan keskiössä on ihmisyys, jota ihmetellään, luonteenpiirteiden erilaisuus ja piilevät lahjakkuudet. Sepä on tullut entistä ajankohtaisemmaksi tavaksi nähdä, koska näkee eri vinkkelistä ihmisyyden, paljon pitkäaikaisemmasta kuin millaiseksi jokin yksi aikakausi ihmiskuvan haluaa muovata. Käsientulkinta ei ole tieteellisesti todistettua, mutta lähenee filosofiaa sitäkin enemmän.
Ajatelkaapa mitä inhimillisten voimavarojen haaskausta on, jos alamme nähdä ihmiset pelkästään ulkoisten ominaisuuksien mukaan? Kuinka moni Tolstoi, Mozart tai Rubens jäisi löytymättä pelkän kannustuksen puutteen takia? Tai ihmisen oma omin jäisi löytymättä uskon puutteen takia, uskon puutteen ihmisen moninaisiin, monipuolisiin kykyihin, jotka kuitenkin ovat luonteenomaisia kaikille ihmisille?
Henriette Sola
aristoleläinen käsien tulkitsija
PS.
Toisissa blogikirjoituksissa käsien tulkinnasta ja sen teoriasta, jonka 2400 vuoden traditiota Aristoteleen päivistä asti voisi kuvata vaikka positiiviseksi kansanperinteeksi, käytännön viisauteen perustuvaksi käsitykseksi ihmisestä ilman mystiikkaa.
Henriette Solan humoristisesta romaanista "Italialainen nimipäiväkalenteri": Päähenkilö Sarah lähtee kädestäkatsojaksi Italiaan, löytääkin itsensä ja mitä muuta siinä ohessa...