Suomeen on muodostunut uusi paarialuokka, yrittäjyyteen pakotetut duunarit. Heidän lukumääränsä kasvaa julkisen sektorin ulkoistamisbuumin myötä. Nyt tämä työn teettäminen näennäisenä yrittäjyytenä on levinnyt myös aloille, joita on totuttu pitämään turvatumpien työsuhteiden tyyssijoina puhtaanapitoon, terveydenhuoltoon ja moniin avustaviin tehtäviin.
Ystäväni valokuvaaja, 40 v, kuuluu heihin. Kaikenlainen vakiintuminen on tuntunut riskiyrittäjyyden vuoksi mahdottomalta. Hän on jatkuvasti valmis ottamaan vastaan minkä tahansa keikan, lähes millä rahalla tahansa. Mikä kolmikymppisenä tuntui vielä luontevalta, on nelikymppisenä alkanut ahdistaa. Lyhytkin sairaus tuntuu heti kukkarossa, sillä työtä ei voi tehdä, mutta sairauspäivärahaa saa vasta yhdeksän päivän omavastuukauden jälkeen.
Valokuvaajaystäväni oli jo lapsena luova ja taiteellinen. Lukion jälkeen hän pyrki yhä uudestaan Taideteolliseen korkeakouluun. Välivuodet hän teki töitä ruokakaupassa ja opiskeli kansanopistossa. Kun hän viiden vuoden pääsykoerumban jälkeen valikoitui sadoista hakijoista kahdeksan parhaan joukkoon, se tuntui lottovoitolta.
Mutta kun valmistuminen lähestyi, työelämä alkoi mietityttää. Valokuvaus ei enää ollutkaan harvojen taitolaji. Ensin tulivat digikamerat, sitten kännykkäkamerat. Lopulta alkoi näyttää siltä, ettei valokuvaajaa enää juuri tarvita. Kun opintojen alkuvaiheessa sai kesäkuvaajan palkkatyön paikallislehdestä, sama lehti hankkii kuvansa nykyään friikuilta. Tai lukijoilta, joille ei tarvitse maksaa mitään.
Ystäväni valmistui kolmekymppisenä keskelle työmarkkinoiden murrosta. Ainoa tapa työllistyä oli perustaa oma toiminimi. Tilanne ei ollut ihan kamala katastrofi, sillä eihän hän ollut vakiintunut, perustanut perhettä tai ottanut asuntolainaa.
Nyt ystävääni pidetään liian kalliina. Asiakkaat eivät tunnu ymmärtävän, että toiminimellä työtä tekevä maksaa palkkiostaan itse sivukulunsa, alvin ja muita veroja plus tuntuvia vakuutusmaksuja. Uusiin laitteisiin hän pystyy investoimaan vain harvoin. Monella hänen valokuvausta harrastavalla ystävällään on paremmat kamerat, linssit ja jalustat. Liiketilasta ystäväni ei edes haaveile.
Toki ystäväni voisi ryhtyä tekemään jotain muuta. Mutta koko kouluajan kestänyt haave, sitkeä opinahjoon pyrkiminen, seitsemän vuoden opinnot ja kymmenen vuoden jatkuva yrittäminen tuntuvat kuitenkin kohtuuttomilta uhrauksilta.
Mutta töitä ei enää vaan oikein ole. Nyt ystäväni on alkanut pelätä eläkeikää, sillä hän ei ole pystynyt kerryttämään eläkettä tarpeeksi. Köyhän opiskeluajan ja aikuisuuden jälkeen tulevaisuudessa häämöttää köyhä vanhuus.
Monet taiteilijat, toimittajat ja tutkijat ovat eläneet tässä epävarmuushelvetissä jo pitkään. Nyt tämä työn teettäminen näennäisenä yrittäjyytenä leviää aloille, joita on totuttu pitämään turvatuimpien työsuhteiden tyyssijoina, kuten terveydenhuoltoon ja puhtaanapitoon.
Vaalipaneeleissa usein toistettu kysymys on, mitä pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi tulisi tehdä. Tässä muutama ehdotus:
- Pätkä‐ , osa‐aika ja keikkatöitä tekeville on maksettava olosuhdelisää.
- Yrittäjien työssäoloehtoa ansiosidonnaiseen pitää lyhentää niin että se vastaa palkansaajien vastaavaa ehtoa.
- Kollektiivinen neuvotteluoikeus on mahdollistettava palkansaajien lisäksi myös itsensä työllistäjille.
- Yrittäjäeläkemaksu ei saa olla suurempi kuin palkansaajien eläkemaksu. Valtion ja työnostajien on maksettava loput.
- Pienyrittäjien oikeutta työttömyysturvaan pitää parantaa ja sen pitää perustua ajankohtaiseen työtilanteeseen.
- Sosiaaliturvan on mahdollistettava siirtymät työnteon muodosta toiseen.
- Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on voitava kerryttää samaan aikaan tehtävällä työsuhteisella työllä ja freelance‐ toimeksiannoilla.
- Arvonlisäveron tilittämisen alaraja on nostettava 25 000 euroon.
- Nollatuntisopimukset on kiellettävä.
Nykyisellään pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien asema on kestämätön. Suomen pitää pysäyttää uuden palkkiotorppareiden luokan syntyminen!
18 kommenttia
Miksi tehdä turhaa
19.3.2015 13:25
Unohda kaikki mainitsemasi ehdotukset. Ainoa järkevä vaihtoehto on että jatkojalostat osaamisestasi semmoisia tuotteita/palveluja, joista joku on valmis maksamaan. Ellet pysty siihen, on kaikkien kannalta parempi, että opettelet uudet taidot ja tuotteistat niistä palveluja, joista joku on valmis maksamaan. Teet saman niin monta kertaa, että innokkaita maksajia löytyy. Markkinatalous toimii näin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tahdonvoima > Ruoka
20.3.2015 11:55
Maailmassa jossa itseään voi kehittää loputtomiin ilman tuloja. Ah, markkinatalous-utopia.
Taappo
19.3.2015 15:59
Ansiosidonnainen on jotenkin tosi tyhmä juttu. Miksi yhteisistä rahoista pitäisi maksaa sitä, että joku saisi työttömänä pitää kiinni sellaisesta elämäntyylistä johon on työssä ollessaan tottunut? Maksetaan mieluummin jokaiselle saman verran eli riittävästi, mieluiten tietysti kansalaispalkkana, mutta ensin nyt vaikka kaikille työttömille — ei entinen kovapalkkainen ole työttömänä yhtään sen arvokkaampi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Satu Hassi
19.3.2015 16:31
Perustulo toisi itsensä työllistävät yksinyrittäjät sosiaaliturvan piiriin ja antaisi turvaa, kun ansiot vaihtelevat rajustikin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Veronika Honkasalo
24.3.2015 23:51
Juuri näin. Tarpeeksi korkea perustulo yhdistettynä peruspalveluihin myös keventäisi byrokratiaa.
Hyväksikäytetty
19.3.2015 16:54
No Veronika, kuka on ottanut valokuvasi? Paljonko siitä maksoit?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hasse L. Blad
19.3.2015 18:21
Kyllähän valokuvien räpsiminen on mukavaa hommaa, mutta ei siitä oikein ammatiksi ole enää kuin huipuille. Tai sitten on nämä koulukuvaukset, siellä on hyvät rahat.
Ei muuta kuin sellaiseen duuniin, mistä joku on valmis maksamaan. Canonin napin painaminen ei sitä enää ole.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
v-kaulustyöläinen
19.3.2015 19:24
... niin, miksi hakata päätä seinään - valitse sellainen duuni ja hanki sellainen ammattai, josta joku maksaa palkkaa ;-)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hei Veronika,
19.3.2015 21:20
Kerropa ystävällesi vaikka Suomen Yrittäjien Työttömyyskassasta... Kohtuulliset edut, vähintäänkin kohtuullisella maksulla. Toki meidän yrittäjien ja palkansaajien etuisuuskuilua pitää kaventaa, mutta kun te vasurit pidätte kynsin hampain kiinni omista palkansaajan eduistanne, ei sekään ihan helppoa ole. Mutta tervetuloa talkoisiin!
Vastaa kommenttiinJa mikä ei minua varmasti koskaan lakkaa ihmetyttämästä on mantra "valtion pitää maksaa..." - valtio olemme me ja tässä tapauksessa meihin kuuluu myös te, arvoisa vasemmisto. Jos myös te olette valmiit maksamaan (lisä)veroissa valtion kirstuun, jotta valtio voi maksaa "eläkemaksujen loput" , niin ok. Mutta likviditeetti ei taida teillä antaa siihen myöten...?
Vastaa kommenttiin
haavekuvia
19.3.2015 22:27
Näin pienyrittäjänä nämä ovat kauniita sanoja, joita kuulee vaalien läheisyydessä. Kivoja harhakuvia kirjoittajalla. Ei siinä mitään, mieluusti nuo ehdot ottaisin vastaan. Kun heräät realismiin, niin aloitetaanko siitä, että työn tilannut yritys maksaisi laskunsa kohtuullisessa ajassa? Mietitään sitten noita muita sen jälkeen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Minni49
20.3.2015 05:31
Tässä on yksi asiavirhe: YEL-vakuutettu saa sairausajalta Kelan päivärahaa neljän karenssipäiviin jälkeen, ei yhdeksän.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Keijonen
20.3.2015 12:43
Tunnen periaatteessa myötätuntoa kirjoituksessa kuvattua henkilöä kohtaan. Tunnen monia samankaltaisessa tilanteessa olevia, esimerkiksi toimittajia, kääntäjiä, kustannustoimittajia ja muita kulttuurialalla toimivia. Tilanne voi olla inhimillisesti raskas.
Silti en voi olla ajattelematta, että kirjoitus on myös vahvasti harhainen. Jos joku haluaa hyvän ja taatun toimeentulon, hänen kannattaa ryhtyä lääkäriksi tai juristiksi. Kilpailu on näihinkin koulutuksiin kova, mutta kyllä viiden vuoden yrittämisellä pitäisi päästä. Hoitoalalla palkat ovat heikot mutta työllisyystilanne suorastaan lupaava.
Ymmärrän kyllä, että esimerkiksi kuvaaja tai kirjoittaja voi olla alisteisessa asemassa suhteessa isoihin mediayhtiöihin. Mutta eihän yrityksillä ole mitään velvollisuutta ketään työllistää. En esimerkiksi ole aistivinani kirjoituksessa kuvatusta yrittäjästä kovin vahvaa intoa muiden ihmisten työllistämiseen.
Jos joku valitsee kutsumustaan vastaavan, taiteen rajamailla olevan ammatin tai etenkin yrittäjyyden, luopuu hän samalla turvatusta toimeentulosta. Hän astuu maailmaan, jossa kilpailu on kovaa ja menestys kertyy melko harvoille. En ymmärrä, miksi yhteiskunnan tulisi jotenkin automaattisesti tarjota kaikille mahdollisuus kutsumuksen noudattamiseen, jos siitä ei kukaan muu ole halukas maksamaan. En myöskään ymmärrä, miten meillä voisi olla siihen pitkällä tähtäimellä varaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jeppuli
20.3.2015 13:16
jotku duunit katoo, nyyhnyyh
Vastaa kommenttiinhttp://www.voice.fi/ilmiot/rotanpyydystajia-ja-ihmisheratyskelloja-10-ammattikuntaa-jotka-ovat-kadonneet/8/58874
Vastaa kommenttiin
amislaine35
21.3.2015 08:40
Pakkoyrittäjyyteen pakotetaan jo kouluissa NY-yritysten muodossa. Joillakin aloilla yritys voi toimia, mutta jos koulunkäyntiin sisältyy normaalia opetusta ja työssäoppimisjaksoja NY yritys on vain rasite, joka pahimmillaan aiheuttaa eripuraa oppilaiden keskuudessa. Ja kun pitäisi vielä oikeaa rahaakin jakaa niin riita on valmis.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
palkallinen
22.3.2015 09:36
Kirjoituksessa on monia kiistattomia epäoikeudenmukaisuuksia kuten eläkekertymä yms. Mutta tähän yhteyteen sidottu 0-tuntisopimus ei mielestäni istu.
Vastaa kommenttiinKyseessä täytyy silloin olla työsopimus ja työsuhde, ei yrittäjyys.
Toinen seikka on ns suoja-aika 18kk. Sellainen on ainakin joskus ollut olemassa. Tällä tarkoitetaan aikaa yrittäjyyden alkamisesta jolloin on vielä oikeus palata työttömäksi työnhakijaksi ilman sanktioita.
Vastaa kommenttiin
theBoner
22.3.2015 18:00
Mihin aiempi kommenttini napinpainajista unohtui? Olette taas krapulassa töissä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Joku maksaa aina
24.3.2015 13:17
Itselläni tässä ikävässä tilanteessa nousee mieleen, että jotta joku (esim. valokuvaaja) saisi vakituisen työpaikan, joku toinen joutuu olemaan yrittäjä (ellei mennä kommunismiin). Miksi kukaan haluaisi olla yrittäjä, kun Suomessa sillä ei saa edes tienata? Miksi kukaan ottaisi omiensa lisäksi kontolleen myös toisten ihmisten toimeentulon, sairaspäivät ja eläkemaksut jos siinä ei ole mitään porkkanaa. Normaalistihan porkkana on se, että jos hyvin käy niin voi lyödä rahoiksi, mutta Suomessa pyritään estämään se kaikenlaisilla keinoilla. Saattaa olla pitkä tie yrittää houkutella ihmisiä muita työllistäviksi yrittäjiksi, kun palkaksi on tarjolla vain oja tai allikko.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jore Puusa
26.3.2015 20:13
Omituista ettei koko jutussa tai kommenttiketjussa mainita syytä tähän tilanteeseen. Sehän on kuvansa ilmaiseksi antavat amatöörit, jotka tuhoavat koko valokuvausammatin, jälki on kamalaa mutta ilmaista. Aivan sama kuin mikä muu ala tahansa jossa ilmestyy ilmaistyöntekijä, eihän sitä kukaan ostaja voi vastustaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin