Viimesen viikon ajan kaikki on taas tuntunu paskalta. Kaikki on paskaa, paitsi kusi. Tuntuu siltä, että mun pitäis saada aikalisä. Että mun pitäis saada lomaa. Ei ainoastaan mun työstä, vaan koko mun elämästä. Ihmisistä, elinympäristöstä, elukoista, ja kaikesta muustakin ylipäänsä. Semmonen puoli vuotta olis hyvä. Toisaalta, ei voi tietää auttasko sekään, vai olisko sitten tilanne ihan sama tai jopa pahempi.
No, ihan sama. Mulla ei oo rahaa toteuttaa mitään irtiottoja eikä elämänmuutoksia. Mä kun en jaksa uskoa, että se mitä ajaisin takaa, olis muuttaa Inariin polun päähän, tai ruveta pienviljelijäksi tai dyykkaajaksi tai kirpparimuijaksi. Pikemminkin mielessä on muuttaminen jonnekin ihan tuuran kuuseen tarkoittaen toiselle puolelle maapalloa, ja elely sitten siellä tehden mitä huvittaa, stressaamatta mistään.
No, ehkä tää tästä. Ehkä tää on vaan sitä jokavuotista kevätvitutusta. Mut jotenki mä en usko siihen. Vaan ei voi mitään. No can do. Se on vaan kestettävä.