Ensilumi

Menin nukkumaan syysmyrskyn keskellä, heräsin talvella. Lunta oli tullut muutaman sentin. Juuri sen verran, että synkkyys oli poissa, maa valkoisen vaipan peitossa ja puut ja pensaat muuttaneet muotonsa pehmeiksi. Lunta on toki tullut tänä syksynä jo pari kertaa ilmassa kieppuvien hiutaleiden muodossa, mutta maahan saakka sitä ei ole jäänyt.

Joka vuosi ensilumi saa mielen iloiseksi. Joka vuosi lapsuus tulee mieleen. Tulee mieleen se, kun rynnättiin heti hakemaan sukset ja pulkka. Se, kun etsittiin taas talvikengät jalkaan, ja jos ne olivat menneet pieneksi, ostettiin uudet. Laatikoista kaivettiin taas pipot ja lapaset. Kesävaatteet laitettiin pois.

Tiedänhän minä, ettei tämä kestä. Mutta tämän aamun ainakin saa iloita puhtaan valkeasta maisemasta.

<3

Ja ai niin, koettakaa nyt helvetissä tajuta siellä kehä kolmosella, että ette voi tällä kelillä ajaa satasta niinkuin kesällä. Ette varsinkaan metrin päässä edelläajavan puskurista.